Vapaaehtoinen lapsettomuus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vapaaehtoinen lapsettomuus tarkoittaa tietoista päätöstä jäädä lopullisesti lapsettomaksi. Vapaaehtoisesti lapseton kokee elämäntapansa olevan tärkeä osa omaa identiteettiään ja minäkuvaansa.[1][2] Vapaaehtoisesti lapsettomat eivät useinkaan koe valintaansa valinnaksi, vaan pitävät sitä synnynnäisenä ominaisuutena ja itsestäänselvyytenä.[3][4] Osa vapaaehtoisesti lapsettomista hankkii vapaaehtoisen sterilisaation.[5][6] Vapaaehtoinen lapsettomuus on melko harvinaista.[7]

Vapaaehtoisesti lapsettomasta käytetään joskus nimitystä ”vela” ja lyhenne tulee sanoista vapaaehtoisesti lapseton.[8] Nimitystä käytetään virallisesti vapaaehtoisesti lapsettomista ja nimitys on vakiinnuttanut asemansa.[5][3] Englannin kielessä vastaava ilmaisu on childfree.[9] Tällöin tarkoituksena on korostaa, ettei lapsettomilta puutu mitään, vaan he ovat vapaita lapsista.[10] Englanninkielisen termin otti ensimmäisenä käyttöön National Organization for Non-Parents -järjestö vuonna 1972.[11]

Vapaaehtoisesti lapsettomien osuus väestöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestöliiton tekemän tutkimuksen mukaan vapaaehtoisesti lapsettomina itseään pitää noin 3–5 prosenttia suomalaisista, miehistä hiukan useampi kuin naisista.[8][7] Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan luku oli 14 prosenttia 20–34-vuotiaista.[12][13]

Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat tavallista useammin perheen esikoisia tai ainoita lapsia.[14] Vapaaehtoinen lapsettomuus on yleisempää kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla.[15]

Vapaaehtoisen lapsettomuuden syitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoinen lapsettomuus on monipuolinen ilmiö ja päätöksen teon taustalla olevien tekijöiden kirjo on laaja.[3] Osa vapaaehtoisesti lapsettomista tietää jo ihan pienestä asti tai sitten nuoruudestaan varmaksi sen, ettei koskaan tule haluamaan lasta.[4][2]

Ihminen voi valita lapsettomuuden esimerkiksi, koska ei tahdo parisuhdetta, lasta, ekologisista syistä, tai koska vastustaa ydinperhemallia.[16][17][18][19] Vapaaehtoisesti lapseton voi kokea lapsiperhe-elämän vastenmieliseksi.[20][21] Osa voi kokea ajatuksen lapsen hoidosta liian raskaaksi.[22][23] Vapaaehtoisesti lapseton kyseenalaistaa vanhemmuuden luonnollisuuden, eikä näe yhteyttä avioliiton ja vanhemmuuden välillä.[14] Hän voi kokea tiedossaan olevien perheellisten parisuhteet onnettomiksi ja kammoksua lapsiin liittyviä huolen tunteita.[20]

Vapaaehtoisesti lapseton voi kokea niin sanotun vauvakuumeen täysin itselleen vieraaksi asiaksi.[4] Vapaaehtoisesti lapseton ei välttämättä koe minkäänlaista hoivaviettiä vauvoja ja lapsia kohtaan, eikä pidä niitä söpöinä.[24][25] Osa vapaaehtoisesti lapsettomista suuntaa hoivaviettinsä lemmikkeihin ja monet ovatkin eläinrakkaita.[16]

Taustalla voi myös olla joutuminen uskonnon uhriksi.[25][5] Vapaaehtoisesti lapsettoman oma uskonnollisuus voi olla vähäinen.[14] Joissain tapauksissa kyse on kuitenkin vahvasta uskonnollisuudesta jolle omistaudutaan uskonnollisesti suuntautuneen työn kautta ja vahvistusta lapsettomuuteen haetaan uskonnollisista teksteistä.[16] Lapsuudessa koettu perheväkivalta voi olla myös yksi syy.[26][16] Ihminen voi katsoa, ettei itse sovi vanhemmaksi.[27][14] Osa sanoo syyksi sen, etteivät ole keksineet syytä sille miksi lapsia kannattaisia hankkia.[21] Toiset haluavat matkustaa ja katsovat, että lapsi estäisi sen.[10]

Vapaaehtoisesti lapsettoman tiedot ehkäisystä ovat usein hyvät.[14] Osa vapaaehtoisesti lapsettomista on kokenut abortin, osa suhtautuu aborttiin kielteisesti uskonnollisin perustein ja osalle abortin tekeminen olisi itsestäänselvyys, mikäli tulisi raskaaksi.[16]

Muita syitä voivat olla urasuuntautuminen, feministiset näkemykset, perinnölliset terveysongelmat, työttömyys tai sen uhka, vastenmielisyyden tunne lapsia kohtaan, haluttomuus sitoutua lapseen, kiinnostuksen puute ja raskauden pelko.[14][16][18][13][28] Matala koulutustaso tai huono palkka voivat myös vaikuttaa valintaan lapsettomuudesta.[29] Ulkomaisissa tutkimuksissa korkean koulutuksen ja lapsettomuuden välillä on todettu olevan yhteys, mutta suomalaisten tutkimusten tulokset ovat olleen päinvastaisia ja lapsettomuuden on todettu olevan yleisempää pienituloisten keskuudessa.[3] Osa nuorista aikuisista voi kokea, ettei ole valmis vanhemmuuteen vaikka omistusasunto, vakituinen työ ja parisuhde olisikin.[27]

Väestöliiton tutkimuksen mukaan vapaaehtoiseen lapsettomuuteen vaikuttavat sopivan kumppanin puute, epävarmuus tulevaisuudesta ja pitkät opiskeluajat.[30][18] Vapaaehtoisesti lapseton voi myös katsoa lisääntymisen olevan itsekästä, ja he voivat kokea vanhemmuuden sosiaalisesti ja emotionaalisesti rajoittavana tekijänä.[27] Vapaaehtoinen lapsettomuus voi kuulua individualistiseen elämäntapaan.[10][18] Henkilökohtainen vapaus ja itsenäisyys koetaan tärkeiksi.[10] Vapaaehtoisesti lapseton ei välttämättä koe tarvitsevansa lasta tullakseen onnelliseksi.[10][14] Vapaaehtoisesti lapseton voi kokea lapsen enemmänkin uhkana ja rajoitteena elämälleen.[10][18] Erityisesti naiset voivat kokea lapsen uhkaksi identiteetilleen ja miehet taas ajattelevat lapsen olevan taakka, joka pitää elättää ja joka sitouttaa kielteisessä mielessä kotiin.[18] Osa vapaaehtoisesti lapsettomista kokee tarvitsevansa paljon omaa aikaa, rauhaa, hiljaisuutta ja viihtyvänsä paremmin itsekseen.[10][31]

Vapaaehtoisen lapsettomuuden taustalla ei yleensä ole lapsiviha, vaan monet ovat tekemisissä lasten kanssa joko työn, sukulaisten tai ystävien perheen kautta.[14][16][32]

Psykologi Satoshi Kanazawa London School of Economicsista esitti vuonna 2013, että vähäinen äidinvaisto on yhteydessä korkeaan älykkyysosamäärään.[33]

Yhdysvalloissa vuonna 2005 julkaistun haastattelututkimuksen mukaan miehet mainitsivat naisia useammin lapsettomuuden syyksi myös lasten hankkimisen vaatimat taloudelliset ja muut uhraukset.[34]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vapaaehtoista lapsettomuutta on tutkittu vähän.[14] Tutkimuksessa on yleensä kiinnitetty huomiota vain joihinkin vapaaehtoisen lapsettomuuden puoliin ja se on keskittynyt suurimmalta osin lääketieteeseen, jossa lapsettomuus on perinteisesti nähty vain hoitoa vaativana ongelmana.[14] Useiden tutkijoiden ja myös Väestöliiton kanta on se, että valtio ei voi eikä sen pidä puuttua ihmisten perhesuunnitelmiin.[33]

Norjalaistutkimus vuodelta 2012 toteaa, että lapseton on usein varsin onnellinen yksilö.[35][36] Mielenterveysongelmien ei ole todettu tanskalaisessa tutkimuksessa vuonna 2012 olevan sen yleisempiä lapsettomilla, kuin lapsen saaneillakaan, mutta lapsettomuuden on todettu lisäävän kuolleisuutta.[37][38] Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vuonna 2017 vapaaehtoisen lapsettomuuden on todettu herättävän Amerikkalaisissa voimakasta ennakkoluuloa.[39][40] Suomalaisessa aikuisuutta koskeneessa tutkimuksessa vapaaehtoista lapsettomuutta on hiukan käsitelty yhtenä aikuisuuden piirteenä vuonna 2015.[41]

Suomessa vapaaehtoisesta lapsettomuudesta on valmistunut ainakin yhdeksän pro gradu-työtä[42][10][14][16][17][18][43][44][45][32] sosiologian (6), sosiaali- ja kulttuuriantropologian, yhteiskuntapolitiikan ja kasvatustieteen aloilta sekä yksi opinnäytetyö sosiaalialalta.[3] '

Näiden lisäksi vapaaehtoista lapsettomuutta on käsitelty myös folkloristiikan pro gradu-työssä, joka käsittelee lapsettomuutta yleisellä tasolla.[4] Vapaaehtoista lapsettomuutta on sivuttu myös gradussa, joka käsittelee yhteiskunnallisia tekijöitä lasten hankinnassa.[46]

Vapaaehtoisen lapsettomuuden eräitä perusteluita Agrillon & Nelinin katsauksen (2008) mukaan[47]
Perustelu Tutkimuksen tiedot
Vapaus lastenhoidon vastuusta, itsensä toteuttaminen, helpompi liikkuminen Houseknecht 1987, katsaus 29:sta eri tutkimuksesta[48]
Enemmän vapaa-aikaa ja resursseja käytössä May 1995[49]
Epäitsekkäät, kollektiiviset motiivit: huoli väestönkasvusta, epäilykset omista kyvyistä vanhempana, huoli lapsista jne. Houseknecht 1987[48]
Raskauteen ja synnytykseen liittyvät pelot. Hird & Abshoff 2000[50]
Kulttuuri tukee naisten mahdollisuuksia eri rooleihin ja itsensä toteuttamiseen ISTAT Survey of Family and Social Subjects (2003)[51]

Järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoisesti lapsettomille on perustettu vuonna 2012 oma yhdistys, Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry.[52] Yhdistyksen tarkoituksena on antaa vertaistukea toisille veloille, lisätä julkista keskustelua asiasta, edistää vapaaehtoisesti lapsettomien asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassa ja laajentaa käsitystä perinteisestä perhemallista.[52] Yhdistys haluaa tehdä asiastaan hyväksytyn ja julkisen, väheksymättä perinteisiä perhemalleja, vihaamatta tai arvostelematta ketään.[53][54] Yhdistys on koettu vapaaehtoisesti lapsettomien keskuudessa tärkeäksi.[3]

Vuonna 2013 Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry vaati julkisessa kannanotossa steriloimislain ikärajan laskemista 25 vuoteen, kuten on muissa Pohjoismaissa.[55]

Steriloimislain muuttamisesta aloitettiin 20.03.2017 kansalaisaloite "Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta", jossa edustajina oli Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n jäseniä.[56]

Yhdistys ajaa myös lapsettomien etua asuntopolitiikassa.[33]

Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry toteutti vuonna 2012 tunti vanhukselle-kampanjan, joka sai jonkin verran huomiota mediassa.[57][58] Kampanjalla pyrittiin vähentämään vapaaehtoisesti lapsettomiin kohdistuvia ennakkoluuloja, mutta sillä haluttiin myös kannustaa viettämään aikaa yksinäisen vanhusten luona.[58][59]

Lainsäädäntö ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sterilisaation ikärajan on väitetty heijastavan yhteiskunnan asenteita vapaaehtoisesti lapsettomia kohtaan. Suomessa ikäraja on kolmekymmentä vuotta, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa se on 25 vuotta.[60][61] Vapaaehtoisesti lapsettomat katsovat tämän olevan vanhanaikaista.[62] Lainsäädäntö sallii hakeutumisen ulkomaille hoitoon Kelan sairaanhoitokorvauksien turvin, joten sterilisaatioita teetetään ulkomailla.[63]

Vihreä liitto ja Vasemmistonuoret ovat hyväksyneet ohjelmaansa steriloimislain ikärajan laskun 25 vuoteen ja Piraattipuolue 18 vuoteen. [64][65][66][67]

Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Louhelainen teki vuonna 2013 kirjallisen kysymyksen hallitukselle sterilisaation ikärajan laskemisesta 25 vuoteen, mutta tuolloinen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ei pitänyt asiaa ajankohtaisena.[68]

Steriloimislakiin haettiin vuonna 2017 muutosta kansalaisaloitteella "Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta".[69][2] Se ei saanut paljoa julkisuutta ja puolen vuoden aikana kertyi vain 2723 kannatusilmoitusta.[70] Iso osa kansasta, poliitikoista ja mediasta on asian suhteen välinpitämättömiä.[23]

Yhteiskunta kannustaa lasten tekoon erilaisin poliittisin tukitoimin ja normalisoi lapsiperheen yhteiskunnan perusyksikkönä ja vapaaehtoisesti lapsettomat joutuvat verovaroin osallistumaan näihin tukitoimiin.[14]

Lastentekoon ovat painostaneet satunnaisesti myös yksittäiset poliitikot.[8][29][71][46]Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat katsoneet tämän loukkaavaksi.[72]

Myös rakennuspolitiikan kohdalla on nähty ongelmia, mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että perheasuntoja väitetään rakennettavan liikaa.[8][73]

Asenteista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden asenteet ja suhtautuminen vapaaehtoiseen lapsettomuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasten hankinta näyttäytyy useimmille ihmisille asiana, jota ei edes osata kyseenalaistaa, jonka vuoksi lapsettomaksi jäämistä ei edes ymmärretä ajatella vaihtoehtona, mistä johtuu se, että vapaaehtoinen lapsettomuus aiheuttaa toistuvasti ihmettelyä.[10] Ihmiset voivat stigmatisoida vapaaehtoisen lapsettomuuden, sillä heidän valintaansa ei pidetä sosiaalisen normin mukaisena.[10]

Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat kohdanneet vähättelyä elämäntapansa vuoksi, yleensä se on ilmennyt siinä, että heidän oletetaan muuttavan mielensä.[8] Usein väitetään, että sopivan puolison löytyessä muuttuu mieli myös lastenteon suhteen.[74]

Vapaaehtoisesti lapsettomat joutuvat muita useammin perustelemaan omaa valintaansa.[16][17] Vapaaehtoisen lapsettomuuden on katsottu olevan enemmän naisia koskeva kysymys, koska äitiys ja naiseus liitetään mielikuvissa voimakkaasti toisiinsa.[14] Vapaaehtoisesti lapsettomien naiseus on kiistetty ja on syytetty, että he eivät ole oikeita naisia.[74] Vapaaehtoisesti lapsettomat joutuvat joskus myös häirinnän, syyllistämisen, painostuksen ja vihapuheen kohteeksi.[17].[8][18][5]

Vapaaehtoinen lapsettomuus voi vaikeuttaa parisuhteen muodostamista.[75] Painostamien lastentekoon voi olla erityisen voimakasta puolison sukulaisten puolelta.[16] Vapaaehtoinen lapsettomuus voi johtaa etääntymiseen sukulaisista, jos sukulaiset eivät ymmärrä ottaa valintaa tosissaan.[76] Joskus vanhemmat kuvittelevat tyttärensä lapsettomuuden johtuvan huonosta kasvatuksesta ja epäonnistumisestaan äitinä.[16] Omien vanhempien suhtautuminen saattaa olla kuitenkin myönteisempää, kuin muiden sukulaisten.[16] Vapaaehtoinen lapsettomuus voi vaikeuttaa ystävyyssuhteita tai katkaista niitä.[3]

Yleisin vapaaehtoisesti lapsettomia vastaan esitetyn kritiikin sisältö on se, että he eivät tuota lisää veronmaksajia, heidän väitetään vihaavan lapsia ja olevan itsekkäitä.[18][14][16][5] Vapaaehtoista lapsettomuutta pidetään luonnottomuutena, tunteettomuutena, outona tai kypsymättömyytenä.[10] Valinnan katsotaan johtuvan myös mukavuuden halusta.[16] Heidän väitetään katuvan valintaansa myöhemmin.[8][16][14] Suhtautuminen on joissain tapauksissa ollut ihailevaa tai kadehtivaa silloin, kun vapaaehtoiseen lapsettomuuteen on liitetty huolettomuus.[3] Päätös vapaaehtoisesta lapsettomuudesta hyväksytään herkemmin, jos vapaaehtoisesti lapsettoman katsotaan olevan hieman erilainen ihminen, jonka elämä on tavallisesta poikkeavampaa tai merkityksellisempää.[3]

Vapaaehtoisesti lapsettomia on leimattu myös mielenhäiriöisiksi.[77] Heitä on pidetty myös kylminä ja oletetaan, että he viettävät holtitonta bile-elämää.[31] Yleinen kysymys on myös se, kuka heitä hoitaa, kun he ovat vanhoja.[8][58][76]Vapaaehtoisesti lapsettoman syliin saatetaan nostaa väkisin lapsi tai selityksiä lapsettomuuteen voidaan tivata aggressiivisesti.[78] Vapaaehtoisesti lapsettomien seksuaalisuudesta ja seksielämästä kysellään ja sitä arvostellaan.[31]

Toisaalta tutkimusten mukaan näyttää siltä, että suomalaiset suhtautuvat suvaitsevaisesti vapaaehtoiseen lapsettomuuteen.[79] Suhtautumisen on todettu olevan myönteisintä Skandinaviassa ja Länsi-Euroopassa. Kielteisintä se on Itä-Euroopassa.[10]

Venäjällä vapaaehtoinen lapsettomuus on haluttu kieltää lainsäädännöllä.[80]

Vapaaehtoisesti lapsettomien oma suhtautuminen muiden asenteisiin ja suhtautumiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoisesti lapsettomat kokevat ympäristön asenteet ja toistuvat kyselyt lapsista usein kielteisesti. Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat usein väsyneitä toistuviin kyselyihin, joutumiseensa selittelemään valintaansa, kyllästyneitä lapsenteon luonnollistamiseen ja siihen, että joutuivat jatkuvasti painottamaan päätöksensä pysyvyyttä. He kokevat kyselyt valintojensa väheksymisenä ja aliarvioimisena.[14][3]

Vapaaehtoisesti lapsettomilla itsellään on todettu olevan kaksi strategiaa selviytyä ihmisten suhtautumisesta johtuvista tilanteista, jotka ovat erilaisuuden kieltäminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Erilaisuutensa kieltäjät voivat lykätä lastenhankintaa antaen toisten kuvitella, että he joskus hankkivat lapsia. He voivat myös kieltää ympäristöstä heijastuvat syytökset itsekkyydestä ja siitä, että he eivät pidä lapsista. Erilaisuutensa hyväksyjät taas näkevät oman erilaisuutensa etuna suhteessa niihin, joilla on lapsia. Lastenhankinta voi heidän näkemyksensä mukaan näyttäytyä alistumisena sosiaalisille normeille. He saattavat myös pitää vanhempia onnettomina ja ajatella heidän kielteisen suhtautumisen vapaaehtoista lapsettomuutta kohtaan johtuvan kateudesta.[10]

Lääkäreiden asenteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkärit suhtautuvat joskus kielteisesti vapaaehtoisesti lapsettomien sterilisaatio-hankkeisiin.[6][81][5][2] Joissain tapauksissa lääkäri on ollut asiaton tai kieltäytynyt täysin kirjoittamasta lähetettä.[82]

Lääkärit ovat vaatineet sterilisaatiota haluavalta naiselta aviomiehen suostumusta toimenpiteeseen ja joskus siviilisäädylläkään ei ole ollut lääkäreille niin väliä, vaikka laissa puhutaan nimenomaan aviopuolisoista.[82] Lääkärit ovat vedonneet katumisriskiin.[6][2] Osa lääkäreistä nostaisi 30 vuoden ikärajaa ylemmäksi ja vetoaa vaatimuksessaan juuri katumisriskiin.[2] Jotkut lääkärit vastustavat sterilisaatiolain ikärajan laskua.[62]

Vapaaehtoisesti lapsettomiin kohdistuvat asenteet työpaikoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työpaikoilla suhtautuminen vapaaehtoiseen lapsettomuuteen on usein myönteistä ja vapaaehtoisesti lapsettomia pidetään joustavina ja ahkerina työntekijöinä, jotka ovat vähän poissa.[3] Ongelmaksi on koettu, että joillain työpaikoilla äidit ja isät saavat valita loma-aikansa ensin ja lapsettomia pyydetään jäämään ylitöihin.[31][8][75]Työnantajat ovat joissain tapauksissa kyselleet mahdollisesta lastenteosta ja kun vastaus on ollut kielteinen, siihen on suhtauduttu epäuskoisesti. [16]

Päivähoitoalalla on esiintynyt suoranaista syrjintää työnantajan pitäessä saman koulutuksen omaavia perheellisiä työntekijöitä pätevämpinä työhönsä.[16][3]Lastensuojetyössä on tullut vastaan tilanteita, joissa perhe on kyseenalaistanut työntekijän ammattitaidon lapsettomuuden perusteella huostaanoton yhteydessä.[3]

Median vaikutus asenteisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoinen lapsettomuus on saanut mediassa näkyvyyttä, mutta media välittää perhe-elämästä edelleenkin kuvaa sosiaalisena normina. Media on keskittynyt tuomaan vapaaehtoista lapsettomuutta esiin erilaisuutena sen sijaan, että se nähtäisiin vain yhtenä ihmisen ominaisuutena. TV-sarjoissa ja elokuvissa nähdään usein juoni, jossa nuoren naisen on mahdollista poiketa yhteiskunnan normeista, kunhan lopulta palaa valtavirtaan mennen naimisiin ja tehden lapsia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilonpilaaja. Ylioppilaslehti
  2. a b c d e f Maria tiesi jo 10-vuotiaana, ettei halua lapsia – joutui odottamaan sterilisaatiota 20 vuotta ja pitää siksi Suomea takapajulana Yle Uutiset. Viitattu 22.3.2017.
  3. a b c d e f g h i j k l m n Taru Huhtala: Vapaaehtoinen lapsettomuus sosiaalialalla työskentelevien naisten kokemana opinnäyte, Tampereen ammattikorkeakoulu
  4. a b c d Pro gradu lapsettomuus
  5. a b c d e f Vapaaehtoisesti lapseton: "Minua on haukuttu itsekkääksi lehmäksi" Helsingin Uutiset. Viitattu 24.1.2017.
  6. a b c "Lapsettomuus sopii minulle" Kotivinkki. 15.11.2016. Viitattu 26.11.2016.
  7. a b Väestöliiton blogi
  8. a b c d e f g h i Maria Petterson: "Näin meitä lapsettomia syrjitään" (Vain tilaajille) 13.2.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.3.2014.
  9. The Childfree Life Time. Viitattu 2.3.2014 2014. (englanniksi)
  10. a b c d e f g h i j k l m Laura Kuivalainen: Kun haikara ei kutsu kylään Jyväskylän yliopisto (opinnäyte)
  11. Agrillo, Christian & Nelini, Cristian: Childfree by choice: a review. Journal of Cultural Geography, 2008, 25. vsk, nro 3, s. 347. (englanniksi)
  12. Lapsiperhearki houkuttelee entistä harvempia – lapsia halutaan vähemmän ja myöhemmin Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2015.
  13. a b Suomalaiset eivät halua enää montaa lasta – syynä työ ja raha aamulehti.fi. Viitattu 16.11.2015.
  14. a b c d e f g h i j k l m n o p Jouhkimo, T & Kokki, R: Diskurssianalyysi vapaaehtoisesti lapsettomasta elämänpolitiikasta Sosiologian pro gradu. 2000. Jyväskylän yliopisto.
  15. Vapaaehtoinen lapsettomuus yleistyy Suomessa - Väestöliitto vaestoliitto.fi. Viitattu 27.11.2016.
  16. a b c d e f g h i j k l m n o p q Anne Salo: Lapsettomuus naisen tietoisena valintana 2001. Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntapolitiikka.
  17. a b c d Jalagin K. Valinnan vapaus ja yhdenmukaisuuden pakko : vapaaehtoinen lapsettomuus internetkeskusteluissa Pro gradu 2008, University of Helsinki, Department of Sociology
  18. a b c d e f g h i Uotila H: Vapaaehtoinen lapsettomuus – perinteet vastaan yksilöllistyminen Kasvatustieteen pro gradu. 1998. Jyväskylän yliopisto.
  19. ”Olen aina tiennyt, etten halua lapsia” Yle Uutiset. Viitattu 12.10.2016.
  20. a b Tämän takia en halua lasta – kolme tarinaa Me Naiset. 25.10.2015. Viitattu 25.6.2017.
  21. a b Akateeminen nainen ei halua lapsia www.kauppalehti.fi. Viitattu 25.6.2017.
  22. "Tajusin 10-vuotiaana, ettei lapsia tarvitse hankkia" - Aloite steriloimisiän laskusta kerää nihkeästi kannatusta Kaleva.fi. Viitattu 26.6.2017.
  23. a b "Minä ja vaimo emme jaksa lastenhoitoa" – sterilisaation helpottamista ajetaan kansalaisaloitteella - Aamulehti Aamulehti. 13.8.2017. Viitattu 14.8.2017.
  24. Toimittajalta: Lapseton, omasta tahdosta - Lapin Kansa Lapin Kansa. 3.2.2017. Viitattu 25.6.2017.
  25. a b Vanhoillislestadiolaisuuden jättänyt Maria: ”Kun ymmärsin lopulta olevani uskonnon uhri, häpeä hellitti” - Kotiliesi.fi Kotiliesi.fi. 11.6.2017. Viitattu 25.6.2017.
  26. Heikki Kemppainen: Tutkimus: Isoveli teki lapsettomaksi Lappeenrannan Uutiset. Viitattu 25.6.2017.
  27. a b c Pirjo Tiihonen: Lykkäystä tai vahva ei: näin yhä useampi suhtautuu lastensaantiin savonsanomat.fi. Savon Sanomat. Viitattu 25.6.2017.
  28. Vauvakaipuu ei kosketa kaikkia Viitattu 14.3.2016.
  29. a b Lapsetta Vihreä Lanka. 18.2.2017. Viitattu 25.6.2017.
  30. Parisuhde, Väestöliitto
  31. a b c d Lapsettomana onnellisempi? - TS Hyvinvointi TS Hyvinvointi. Viitattu 27.9.2017.
  32. a b Gradu Vapaaehtoinen lapsettomuus ja aikuisuus
  33. a b c Fiksut naiset eivät halua lapsia – Laskeeko kansakunnan älykkyys, kuka hoitaa vanhukset? Suomenkuvalehti.fi. 12.11.2016. Viitattu 13.11.2016.
  34. Kristin, Park: Choosing Childlessness: Weber’s Typology of Action and Motives of the Voluntarily Childless. Sociological Inquiry, 2005, 75. vsk, s. 372-402. DOI 10.1111/j.1475-682X.2005.00127.x. tiivistelmä verkossa Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
  35. ”En ymmärrä, miksi ihmiset tekevät lapsia” – ymmärrätkö sinä? Me Naiset. 28.8.2016. Viitattu 26.11.2016.
  36. Older people just as happy without children sciencenordic.com. Viitattu 26.11.2016. (englanniksi)
  37. Lapsettomat saattavat kuolla nuorempina Yle Uutiset. Viitattu 25.6.2017.
  38. Pharmaceutical information centre: Lapsettomat saattavat kuolla nuorempina - Lääkealalla - News - Pharmaceutical Information Centre www.laaketietokeskus.fi. Viitattu 25.6.2017. (englanniksi)
  39. Tutkimus selvitti, millaisiin pariskuntiin kohdistuu eniten vihaa - yllättääkö tulos? Voice.fi. 6.3.2017. Viitattu 26.6.2017.
  40. Study finds participants feel moral outrage toward those who decide to not have children ScienceDaily. Viitattu 26.6.2017. (englanniksi)
  41. Tutkimus. Aikuisuus.
  42. Maria Karppinen: Paras tapa olla nainen (opinnäyte, vaatii kirjautumisen)
  43. Syntynyt lapsettomaksi. Vapaaehtoinen lapsettomuus luonnollisena valintana. 1.12.2016. Viitattu 7.12.2016.
  44. Minusta ei sitten tullut äitiä
  45. Siiri Viherä: Vapaaehtoisen lapsettomuuden perusteluja internetkeskusteluissa 2010.
  46. a b Gradu yhteiskunnallisuus ja lasten hankinta.
  47. Agrillo, Christian & Nelini, Cristian: Childfree by choice: a review. Journal of Cultural Geography, 2008, 25. vsk, nro 3, s. 350-351. (englanniksi)
  48. a b Sussman, M.B. & and Steinmetz, S.K. (toim.): ”Voluntary childlessness (kirj. S.K. Houseknecht)”, Handbook of marriage and the family, s. 369-395. New York: Plenum Press, 1987. (englanniksi)
  49. May, E.T.: Barren in the promised land: childless Americans and the pursuit of happiness. Cambridge: Harvard University Press, 1995. (englanniksi)
  50. Hird, M.J. & Abshoff, K.: Women without children: a contradiction in terms?. Journal of Comparative Family Studies, 2000, 31. vsk, nro 3, s. 347-376. (englanniksi)
  51. Meggiolaro, S. & Ongaro, F.: Choosing to be childfree: individual and contextual factors. Rivista di Studi Familiari, Special Issue: Childfree, 2007, 12. vsk, nro 1, s. 57-70. (englanniksi)
  52. a b Vantaan Sanomat
  53. YleX, yle.fi yle.fi. Viitattu 12.10.2016.
  54. Lapsettomat eivät halua lietsoa lapsivihaa Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2016.
  55. Härkönen, Simo: Vapaaehtoisesti lapsettomat: Sterilisaation ikärajaa alemmas 2.4.2013. Itä-Savo. Viitattu 2.3.2014.
  56. Kansalaisaloitepalvelu - Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta Kansalaisaloitepalvelu. Viitattu 22.3.2017.
  57. Jonna Rusanen: Kampanja auttaa: Näin pääset tervehtimään yksinäistä vanhusta KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 25.9.2017.
  58. a b c Lapset eivät tuo vanhuuden turvaa Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2016.
  59. toimitus: Kampanja yksinäisten vanhusten hyväksi Seinäjoen Sanomat. Viitattu 25.9.2017.
  60. Mitä ajattelin tänään. Nyt.fi
  61. Vapaaehtoisesti lapsettoma: Sterilisaation ikäraja on liian korkea. Helsingin Uutiset
  62. a b Piia Leino, Jessica Suni: Vanhoillislestadiolaisessa perheessä kasvanut Maria: "Tajusin 10-vuotiaana, ettei lapsia tarvitse hankkia" KSML.fi. Keskisuomalainen. Viitattu 26.6.2017.
  63. Sunnuntaisuomalainen: Kolme lasta tai 30 vuoden ikä - laki vie sterilisaatiot ulkomaille Verkkouutiset. Viitattu 26.6.2017.
  64. Elina Vironen¿: .Lapsettomuus oli oikea päätös. Keskipohjanmaa+. Viitattu 14.8.2017.
  65. Vihreät alentaisivat sterilisaation ikärajaa Yle Uutiset. Viitattu 16.8.2017.
  66. Puolueohjelma – Piraattipuolue r.p. Piraattipuolue r.p.. Viitattu 16.8.2017.
  67. Feministinen manifesti - Vasemmistonuoret Vasemmistonuoret. Viitattu 16.8.2017.
  68. KK 213/2013: Sterilisaation alaikärajan laskeminen | KAMU Kansan muisti. Viitattu 16.8.2017.
  69. Kansalaisaloitepalvelu - Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta Kansalaisaloitepalvelu. Viitattu 22.3.2017.
  70. Aloite steriloimisiän laskusta kerää nihkeästi kannatusta ts.fi. Viitattu 25.5.2017.
  71. Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin Helsingin Sanomat. 23.8.2017. Viitattu 23.8.2017.
  72. Sdp:n Antti Rinteen puhe synnytystalkoista loukkasi monia: ”Asiaan liittyy paljon surua, kipua ja toiveita” Ilta-Sanomat. 26.8.2017. Viitattu 27.8.2017.
  73. Syrjiikö Helsinki lapsettomia? – vuokratonttiarpajaisiin voivat osallistua vain perheet joissa on lapsi HS.fi. Viitattu 29.10.2015.
  74. a b Oikeus omaan kehoon – ei lapsia! Viitattu 25.6.2017.
  75. a b Vapaaehtoisesti lapseton kertoo: "Sterilisaation jälkeen pidin lapsettomuusjuhlat" Cosmopolitan. 20.4.2017. Viitattu 25.6.2017.
  76. a b Valintana lapsettomuus Anna.fi. 16.1.2007. Viitattu 26.6.2017.
  77. Mira TiirikainenPuheenvuoro, Uusisuomi.fi (Internet Archive)
  78. Lapsettomuus, downshiftaus, sinkkuus: miksi toisten elämänvalinnat ärsyttävät? Me Naiset. Viitattu 23.2.2016.
  79. Nollan lapsen unelma - Aviisi Aviisi. Viitattu 23.2.2016.
  80. "Omavalintainen lapsettomuus" halutaan kieltää Venäjällä Ilta-Sanomat. 18.6.2013. Viitattu 26.6.2017.
  81. Sterilisaatiota pitää anoa Kaleva.fi. Viitattu 27.11.2016.
  82. a b Suomi vuonna 2017: Kun nainen haluaa sterilisaation, mieheltä pyydetään suostumus – kolme tarinaa Yle Uutiset. Viitattu 16.7.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sonck, Mikaela. Utan om barnslöshet och barnfrihet. Södeström 2011.
  • Daum, Meghan. Selfish, shallow, and self-absorbed : sixteen writers on the decision not to have kids. Picador 2015.
  • Adolfsson, Josefine. Ingens mamma : tolv kvinnor om barnfrihet. Atlas 2013.
  • Day, Jody. Living life unexpected : 12 weeks to your plan B for a meaningful and fulfilling future without children. Bluebird books 2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]