Mielenterveyden häiriö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mielenterveyden häiriöillä tarkoitetaan yleensä mielenterveyden poikkeamista tavanomaisesta. Mielenterveyden häiriöt voivat esiintyä lievinä tai vaikea-asteisina. Vakavimmat mielenterveyshäiriöt saattavat vammauttaa ihmisen lähes kokonaan ja sulkea hänet työelämän, yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Joihinkin mielenterveyden häiriöihin saattaa liittyä esimerkiksi psykoosien aikana esiintyvää sairaudentunnottomuutta.

Mielenterveyden häiriöitä käytetään toisinaan viittaamaan myös kaikkiin psykiatrisiin häiriöihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytetty Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen diagnoosiluokitus DSM on nimeltään mielenterveyshäiriöiden luokitus, vaikka se sisältää myös elimelliset unihäiriöt, motoriset häiriöt, seksuaalitoimintojen häiriöt, transsukupuolisuuden sekä lukihäiriön, ADHD:n, autismikirjon häiriön ja älyllisen kehitysvammaisuuden kaltaiset aivojen kehitykselliset häiriöt.

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minkään yksittäisen tekijän ei katsota aiheuttavan mielenterveyden häiriöitä, vaan kyse on useiden tekijöiden summasta. Usein jokin stressitekijä lopulta laukaisee mielenterveydellisen häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa. On myös todisteita sille, että mielenterveyteen vaikuttaa yhteiskunnan tai lähiympäristön nopeat muutokset, joihin yhteisöllä tai yksittäisellä ihmisellä ei ole ollut riittävästi aikaa sopeutua.

Historiassa kuppa eli syfilis aiheutti pitkälle edetessään merkittävästi mielenterveyden häiriöitä, sillä kuppaan ei ollut parantavaa lääkettä ennen antibioottien keksimistä.

Psyykkiset oireet liittyvät usein biologisiin aivojen toiminnan muutoksiin. Moniin psyykkisiin sairauksiin liittyy muistin ongelmia.

Siirtyminen lapselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien lapsilla on 2–3-kertainen riski sairastua, jos he eivät itse saa tukea. Tuen saaminen vähentää sairastumisriskiä lähes 50 prosenttia.[1]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden häiriöiden hoidosta vastaavat psykiatrit ja psykologit. Häiriöitä hoidetaan terapioilla ja lääkkeillä. On suositeltavaa, että mielenterveysongelmia potevan ihmisen kannattaisi välttää kaikkia päihteitä.

Järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien ja läheisten etuja, esimerkiksi toimii asiantuntijana, parantaa palveluja ja tarjoaa vertaistukea. Se kokoaa jäsenyhdistyksiä eri puolilta Suomea.[2] Keskusliitto tarjoaa esimerkiksi kursseja, joihin kuuluu ryhmä- ja yksilötapaamisia, viikonlopputapaaminen koko perheelle ja ryhmätapaaminen mielenterveysongelmista kärsivien läheisille, sekä lapsiperheiden palvelutarpeen selvittäminen.[1]

Suomen mielenterveysseura tarjoaa tukea, apua ja tietoa sekä sivuillaan, julkaisemassaan lehdessä, että järjestämällä päivystävää kriisipuhelinta.[3]

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami kokoaa yhteen omaisille tarkoitettuja jäsenyhdistyksiä.[4] Toimintaan kuuluu myös sairastuneiden lapsille tarkoitettua tukea, vaikkapa tukihenkilö, jonka tehtävä on ehkäistä lapsen puhumattomuutta, yksinäisyyttä ja toivottomuutta.[5]

Luokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin paljon keskustelua herättävät muun muassa persoonallisuushäiriöt, koska raja persoonaallisuuden piirteiden ja diagnostiset kriteerit täyttävän häiriöksi luokiteltavan sairauden välillä on joskus häilyvä.

Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]