Transfobia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Galton class eugenics.svg
Muodot

Rasismi · Seksismi · Ikäsyrjintä
Uskonto · Koulu · Työ
Elitismi · Homofobia
Ksenofobia · Luokkasyrjintä
Miesviha · Naisviha
Nepotismi · Transfobia
Vammaiset

Uskontoryhmiä kohtaan

Muslimit · Juutalaiset · Kristityt
Uskonnottomat

Ilmeneminen

Apartheid · Etninen puhdistus
Holokausti · Kansanmurha
Lynkkaus · Orjuus · Vaino
Kiihotus · Valkoinen ylivalta
Rikos ihmisyyttä vastaan
Musta ylivalta · Pakkosiirto
Vihapuhe · Viharikos

Aiheeseen liittyvää

Ennakkoluulo · Moniarvoisuus
Monikulttuurisuus · Suvaitsevaisuus
Yhdenvertaisuus · Tasa-arvo · Poliittinen korrektius

 n  k  m 

Transfobialla käsitetään transsukupuolisuuteen ja transsukupuolisiin henkilöihin kohdistuvia vastakkaisia asenteita tai tunteita, jotka aiheutuvat transsukupuolisten henkilöiden sisäisen sukupuoli-identiteetin esilletuomisesta. Tutkijat kuvaavat transfobiaa inhontunteiksi, peloiksi, vihaksi tai epämukavuuden tunteiksi niitä henkilöitä kohtaan, jotka eivät mukaudu yhteiskunnan sukupuoleen liittyviin odotuksiin.[1][2] Transfobia ei ole lääketieteellinen fobia, vaan se rinnastuu homofobiaan, rasismiin ja seksismiin. Transfobisia asenteita ei nykyään yleisesti pidetä hyväksyttävinä[3], ja muun muassa Suomessa yhdenvertaisuuslain uudistuksen yhteydessä tasa-arvolakiin ehdotetaan lisättäväksi kieltoa sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvalle syrjinnälle, sekä velvoite ennaltaehkäistä tällaista syrjintää.[4]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Transfobia aiheuttaa merkittävää stressiä transsukupuolisille ihmisille, ja se voi johtaa häpeään, heikkoon itsetuntoon, vieraantumiseen ja riittämättömyyden tunteisiin. Transsukupuoliset nuoret yrittävät selvitä stressistä esimerkiksi karkaamalla kotoa, jättämällä koulun kesken, käyttämällä huumeita tai viiltelemällä itseään[5][6]. Vaikka tarkkojen tilastojen saaminen onkin vaikeaa, transsukupuolisten henkilöiden itsemurhamääriä pidetään erityisen korkeina. Niiden katsotaan johtuvan siitä, miten he tulevat perheen ja yhteiskunnassa taholta kohdelluiksi.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Chakraborti, Neil & Jon Garland: Hate Crime: Impact, Causes and Responses, s. 77. SAGE Publications, Ltd., 2009. ISBN 1412945682. (englanniksi)
  2. Chrisler, Joan C & Donald R. McCreary: Handbook of Gender Research in Psychology, Volume 2, s. 366. Springer, 2010. ISBN 1441913556. (englanniksi)
  3. Wing Sue, Derald: Microaggressions and Marginality: Manifestation, Dynamics, and Impact, s. 224. Wiley, 2010. ISBN 0470491396. (englanniksi)
  4. Yhdenvertaisuuslain uudistus eduskuntaan 4.4.2014. Ihmisoikeuskeskus. Viitattu 22.7.2014.
  5. Chrisler, Joan C. & Donald R. McCreary: Handbook of Gender Research in Psychology, Volume 2, s. 366. Springer, 2010. ISBN 1441913556. (englanniksi)
  6. Ruiz, Pedro: Disparities in Psychiatric Care: Clinical and Cross-Cultural Perspectives. Lippincott Williams & Wilkins, 2009. ISBN 0781796393. (englanniksi)
  7. Salkind, Neil: Encyclopedia of Educational Psychology, s. 432. SAGE, 2008. ISBN 1412916887. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]