Graffiti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee seinäkirjoitusta tai -kuvaa. Chris Brownin albumista, katso Graffiti (albumi).
Nimimerkkien make ja pera tekemä graffiti.

Graffiti on kirjoitus tai maalaus, joita on tehty kautta aikojen erilaisilla sopivilla piirtimillä, nykyisin yleensä tussilla tai spraymaalilla. Graffiti voi olla usean neliömetrin kokoinen maalaus tai pieni kirjoitus esimerkiksi vessan seinässä, joita slangissa yleisimmin kutsutaan ”tageiksi”.

Sana graffiti on johdos italian kielen verbistä graffiare (raaputtaa), joka edelleen on laina kreikan kielen verbistä γραφειν (graphein) eli kirjoittaa.

Usein graffiti tehdään ilman lupaa, mutta myös laillisia graffitin maalauspaikkoja on joissain kaupungeissa. Esimerkiksi joissain paikoissa voi ”tilata” graffitin oman talon seinälle. Maalaaja on sitten ammattilainen.

Asenteet graffiteja kohtaan vaihtelevat. Jotkut kannattavat ankaraa nollatoleranssia, toisten mielestä graffitit ovat osa urbaania kulttuuria. Graffitien ja tagien tekeminen ilman lupaa on laitonta useimmissa maissa, myös Suomessa.

Graffitien lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New York -tyylinen graffitiselvennä jaotellaan viiteen osa-alueeseenlähde?:

  • Tägi tulee New Yorkissa toimineelta lähetiltä, joka rupesi kirjoittamaan "TAKI 183" ympäri kaupunkia, 183 oli hänen katunsa numero.
  • Piissi puolestaan viittaa englannin kielen sanoihin master piece tai piece of art, jotka tarkoittavat mestariteosta tai taideteosta yleensä.
  • Throw-up on piissin tapainen, mutta pienempi, yleensä yksivärinen, nopeasti tehty graffiti.
  • Tagi on tussilla tai spraymaalilla kirjoitettu nimimerkki ja piissi mikä tahansa suurikokoinen graffiti, joka on yksi- tai monivärinen.
  • Muraali on iso seinämaalaus, johon kuuluu paljon värejä ja hahmoja.

Graffitikulttuuriin kuuluvat myös sapluunat, stickerit ja kaakelit. Sapluunat eli stencilit ovat esimerkiksi pahvisia muotteja, jotka painetaan seinää vasten ja joiden läpi kuva maalataan spraymaalilla. Stickerit ovat tarroja, joihin on kirjoitettu omia tägejä tusseilla, tai jokin hahmo/iskulause. Kaakeleihin voi myös tehdä kuvia tai piirroksia, jotka liimataan seinään kiinni.

Laillinen graffiti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tero Karvinen, Samuli Kivinummi, muita, Tulinen virta, 2011.

Bruggen kaupunki Belgiassa on tullut kuuluisaksi siitä, että se on luvallistanut graffitin toteuttamisen joillekin paikoille. Luvallisesta graffitista on tullut ulkotilataiteen laji, jonka tuloksia esitellään myös verkkoympäristöissä.

Keskustelu töhrimisestä sekä siitä langetetut vahingonkorvaukset ja tuomiot ovat herättäneet kysymyksen ilmaisuvapaudesta sekä siitä, onko osa graffitista katsottava ilkivallaksi kiinteistöjä vastaan, vai ilmaisuvapauden ilmentymäksi ja nuorisotaiteeksi. Joillain paikoilla on pyritty muodostamaan välittävä näkökulma ja sallimaan graffitia paikoille, jossa se ei heikennä maiseman laatua tai loukkaa kiinteistönomistajien oikeuksia. Joissakin paikoissa – esimerkiksi alikulkutunneleiden betonisiin seiniin – on saanut maalata graffitia luvallisesti ja ohjatusti. Hollolassa pyritään lailliseen graffitiin nuorisotoimen tarjotessa mahdollisuuden laillisen graffitin tekemiselle.[1]

Vantaalla, Myyrmäen raitilla Vaskivuorentien alittavassa alikulkutunnelissa on ollut luvallista graffitia jo 1990-luvulla.[2] Seinäjoen Spr-parkkihallilla oli graffiti sallittua vuoteen 2002, minkä jälkeen se kiellettiin. Sittemmin parkkihalliin on tullut luvatonta, heikkolaatuista graffitia. Parkkihallin graffitin uudelleen sallimiselle on tehty verkkoadressi.

Graffititaiteella on nykyään myös jonkin verran kaupallista kysyntää. Salon seudun Kristillisdemokraatit tilasivat Teemu Kyynäräiseltä ("Kynsä") graffiti-tyyppiset vaalimainokset jokaiselle vuoden 2008 kunnallisvaalien ehdokkaalle.[3] Vuonna 2011 Tampereen sähkölaitos puolestaan tilasi Tero Karvisen johtamalta ryhmältä graffititaidetta Tammerkosken yli johtavan Frenckellin patosillan työmaa-aitaan. Tuloksena oli kalevalahenkinen Tulinen virta -teos.[4]

Graffiti Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Graffiti Suomessa

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graffitista on Suomessa tehty joitain tutkimuksia. Eräs näistä on Anna Jalavan tutkielma Pro graffiti - turkulaisten nuorten käsityksiä nykygraffitien merkityksistä. (Kuvataidekasvatus, Lapin yliopisto, 2007).[5] Petri Syrjänen on kirjoittanut Tampereen yliopiston pro gradu-tutkielman Graffiti ei ole taidetta, se on rikos (1999).[6] Se kertoo graffitikonfliktin yhteiskunnallisista määrittelyistä. Anne Isomursu ja Tuomas Jääskeläinen käsittelevät kirjassaan Helsinki graffiti (1998) helsinkiläistä graffitikulttuuria juuri ennen Helsingin kaupungin nollatoleranssikampanjan alkua.[7]

Kuvia graffiteista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graffititaiteilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graffitikulttuuria käsitteleviä elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wild Style (1983)
  • Railrun (2005)
  • Bomb the System (2005)
  • Friendly Fire (2005)
  • Friendly Fire 2 (2006)
  • Steelsmash (2007)
  • Die Slow vol.1 (2007)
  • Die Slow vol.2 (2008)
  • Exit Throught The Gift Shop (2010)
  • KCBR - Live Life Like (2013)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Piritta Malinen: Kannu vie - kohti taidetta? Graffitikokemus sekä graffitin ja kuvataideopetuksen vuorovaikutus. Acta Universitatis Lapponiensis 215. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2011. ISBN 978-952-484-484-0. ISSN 0788-7604.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Graffiti.