Impressionismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Impressionismi (lat. impressio = vaikutelma, josta ransk. impressionnisme) oli taiteen suuntaus, joka vaikutti 1860-luvulta 1900-luvun alkuun. Sen ideana oli vangita vaikutelma eli impressio tietystä hetkestä jättäen epätarkan sommittelun ja yksityiskohdat ensiarvoisiksi. Suuntaus on saanut nimensä Claude Monet'n maalauksesta, jota eräs kriitikko nimitti impressionistin tekemäksi. Impressionistit olivat aikansa vallankumouksellisia taiteessa, sillä he hylkäsivät perinteiset säännöt ja tekniikat.

Impressionismi oli realismin ohella eräs 1800-luvun varhaisia modernismin ja avantgardetaiteen ilmentymiä. Impressionismi ja jälki-impressionismi vaikuttivat niin voimakkaasti muun muassa taiteen kehitykseen, taidekäsityksen muuttumiseen, värien käyttöön, maalaustekniikkaan ja maalaustapaan, että niiden vaikutuksia voi tavata vielä nykytaiteessakin.

Impressionistinen voi tarkoittaa myös yleensä vaikutelmaan painottuvaa ilmaisua tai asiaa.

Maalaustaiteen kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akateemisuutta vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun Ranskassa taidetta valvottiin perusteellisesti. Ranskan kaunotaiteiden akatemia valitsi työt, jotka kelpuutettiin vuosittaisiin taidenäyttelyihin, Pariisin salonkiin. Akateemisen taiteen perinteen mukaan aiheiden tuli olla lähinnä historiallisia ja maalausjäljen huolellisesti viimeistellyn näköinen.

Kun akatemia hylkäsi Edouard Manet'n maalauksen Aamiainen ruohikolla, joka sisälsi alastoman naisen ja kaksi miestä nurmikolla, keisari Napoleon III päätti, että hylätyt teoksetkin pitäisi näyttää yleisölle, ja niin perustettiin niin sanottu reputettujen salonki salonkinäyttelyn vastapainoksi vuonna 1863. Tässä näyttelyssä oli mukana ensimmäisiä impressionisteja ja liikkeen varhaisina vuosina 1874 - 1886 varsinkin suuri yleisö arvosteli impressionismia ankarasti.

Impressionistit saivat kuitenkin runsaasti huomiota ja ryhmän jäsenistä Claude Monet'n maalaukset huomattiin myös Ranskan ulkopuolella Englannissa ja Yhdysvalloissa, sekä muissa maissa. Myöhemmin maalaustaiteen kehitys johti postimpressionismin ja edelleen ekspressionismin syntyyn.

Valo ja väri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Impressionistit kuvasivat vaikutelmia jokapäiväisen elämän hetkistä. He käyttivät puhtaita, paksuja värejä lyhyin siveltimenvedoin, jopa pelkin pistein. Värien sekoittamista vältettiin, koska ajateltiin, että katsojan silmä yhdistää värit kokonaisuuksiksi. Mustaa käytettiin harvoin. Nämä keinot vaikuttivat siihen, että maalauksista tuli eläviä.

Valon ja varjon aikaansaamilla värisävyillä oli suuri merkitys vaikutelman syntyyn, ja niitä tutkittiin tarkoin. Impressionismi ja sen seuraaja postimpressionismi kehitti juuri valon ja värin tutkimusta ja välitti tietoa niistä taiteilijoille. Ranskalaisesta paletista, kuten puhtaiden värien käyttöä alettiin kutsua, tuli maalaustapa ja maalaustaiteen käsite kautta maailman.

Taiteilijat eivät enää maalanneet pelkästään ateljeessaan, vaan lähtivät ulos etsimään aiheita, joita voitiin tavoittaa suoran näköhavainnon avulla. Ennennäkemätöntä oli myös se, että he saattoivat maalata teoksen nopeasti valmiiksi paikan päällä. Näin impressionistien piiristä yleistyi 1800-luvun lopulla plein air -maalaus eli ulkoilmamaalaus.

Suburbaani maisema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Impressionistien aiheet kuvasivat usein aikansa uusimman tekniikan aikaansaannoksia, höyrylaivoja ja kaupunkikeskustan ja maaseudun välistä suburbaania seutua.

Impressionismi musiikissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikin historiassa impressionismi liitetään yleensä Claude Debussyn musiikkiin. Hänen musiikilleen ja kuvataiteiden impressionismille on yhteistä vaikutelmien ja tunnelmien kuvailu sekä (äänen)värien tärkeys. Debussy loi kuvataiteilijoiden tavoin teoksia, joissa oli perinteisistä muodoista poikkeavia piirteitä: kertovuuden ja kehittelyn sijaan tärkeä ominaisuus on kuvallisuus. Toisinaan myös osaa Maurice Ravelin musiikista kutsutaan impressionistiseksi.

Valo- ja ulkoilmamaalaus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Impressionistinen maalaustapa levisi Pariisista käsin ja 1800-luvun lopulla se oli Japania myöten eräs taiteen suuntaus lähes kaikissa maissa. Suomalaiset taiteilijat, jotka asuivat 1800-luvun lopulla Ranskassa, tunsivat varsin hyvin uuden maalaustyylin. Monet kokeilivat uutta valomaalausta, kuten sitä joskus suomeksi kutsuttiin, mutta kuitenkaan kukaan suomalainen taiteilija ei syventynyt impressionismiin. Venäjällä ja Ruotsissa oli impressionistitaiteilijoita.

Miksi suomalaiset taiteilijat eivät omaksuneet impressionismia, kuten lähes kaikissa muissa Euroopan maissa oli tapahtunut? Pyrkimys kansalliseen itsenäisyyteen, oman kansallisen kulttuurin ja identiteetin kasvattaminen oli niin syvästi juurtunut kotimaisen taiteeseen 1800-luvun lopulla, että Pariisin muoti sai jäädä kokeilujen asteelle. Impressionismille ei ollut tilausta eikä markkinoita kotimaassa ja modernismin läpimurto tapahtui Suomessa vasta 1900-luvun alussa.

Impressionistien mukana tullut ulkona tapahtunut välitön maalaustapa, ulkoilmamaalaus sai sen sijaan runsaasti kannatusta suomalaistaiteilijoiden keskuudessa. Impressionismi näkyi siis maalausotteessa ja maalausten ilmapiirissä, uuden välittömän asenteen omaksumisessa maalausprosessiin.

Impressionistisia maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta impressionismi.

Kuuluisia impressionisteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]