Mesopotamian taide

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nuolenpääkirjoituksella tehty kauppakirja Sumerista, 2600 eaa.
Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki

Mesopotamian taide syntyi Eufratin ja Tigriin välisellä alueella noin 7000 vuotta sitten 5000-luvulta eaa. 300-luvulle eaa. Aleksanteri Suuren valloituksen seurauksena, joka liitti alueen hellenistisen kulttuurin piiriin.[1] Nimitys Mesopotamia on kreikkalaisten myöhemmin antama ja tarkoittaa maata virtojen välissä. Nykyisin alueella on Irakin valtio.[2]

Mesopotamiaan kehittyi korkeakulttuuri. Temppelilaitokset kastelujärjestelmineen mahdollistivat ensimmäisen korkeakulttuurin syntymisen, vaikka ilmasto oli kuuma ja kuiva. Joet tulvivat usein, maa oli hedelmällistä ja tuotti hyvän sadon. Vähitellen eteläosaan kehittyi suuri kansa, sumerilaiset. Persianlahden lähellä maa oli soista ja vaikeaa viljellä, mutta riistaa oli paljon samoin meressä kaloja. Sumerin pohjoispuolella oli maa-alue, josta myöhemmin tuli Akkad.[2]

Vaikutteita alue sai myös Kreikasta ja Egyptistä, jotka kuitenkin olivat monessa mielessä jäljessä Mesopotamian kulttuuria.[1]

Keksinnöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mesopotamian alueella keksittiin kirjoitustaito[3] ja pyörä noin 3500 eaa.[4] Arkeologit löysivät vuonna 1843 raunioita ja tuhansia poltettuja savitauluja, jotka olivat täynnä nuolenpääkirjoitusta. Saksalainen Georg Friedrich Grotefend alkoi tutkia tätä kirjoitusta ja vertasi niitä Persepoliin kaiverruskirjoituksiin.[5]

Sumerilaisten kirjoitus muodostui kiilamaisista “nuolenpäämerkeistä”. Kirjoitusmerkit paineltiin savitauluille, kun ne olivat vielä pehmeitä. Aluksi merkit tehtiin saveen terävällä tikulla, vähitellen keksittiin käyttää kulmikasta tikkua, stylusta eli kirjoituspuikkoa. Varhaisemmissa piirroksissa ei käytetty kaarevia muotoja.[6] Sumerilaiset eivät allekirjoittaneet sopimuksia, vaan painoivat sylinterisinetillä oman puumerkkinsä märkään saveen.[2]

Mesopotamiassa keksittiin matemaattisia ratkaisuja, kalenteriin kaksitoistajärjestelmä ja kehitettiin rahankäytön alkumuotoja, sekä mitta- ja painojärjestelmää kuten syli, kyynärä, jalka, vaaksa ja tuuma.[7] Verojen maksua varten kirjurit mittasivat maanviljelijöiden pellot, jotka jaettiin neliöihin ja siten laskettiin maa-alueiden koko. Näin syntyi kymmenjärjestelmä. Myös luku 60, jota edelleen käytetään ajan mittaamiseen, on sumerilaisten keksintöä.[2]

Myös taiteissa tehtiin tärkeitä keksintöjä, kuten Cire perdue-pronssivalutekniikka noin 4000 eaa. ja keramiikassa dreijaustekniikka noin 3400 eaa.[8] Sumerilainen pyörä oli tehty kolmesta yhteensidotusta puupalasta. Kulla, hopean ja kuparin käsittelyssä oltiin taitavia. Metallia ei alueella ollut, vaan kaikki metalli tuotiin Sumeriin ulkomailta.[2]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mesopotamialaiset kuvasivat henkilöt pukeutuneina, sota-asussa. Ihmisfiguurit seisovat varuillaan, valmiina yllätyksiin. Henkilöt ovat karkeita, voimakkaita ja lihaksikkaita. Assyrialaiset sota-aiheiset korkokuvat ovat maailmanhistorian julmimpia ja myös suuremmoisimpia taistelukuvauksia.[9]

Koristeellisin keinoin kuvattiin uskonnollisia menoja, hallitsijoiden voimaa ja mahtia. Rakennettiin poltetuista savitiilistä torneja, temppeleitä ja palatseja ja koristeltiin ne mosaiikein ja freskoin. Oltiin taitavia kivenhakkauksessa, metallitaonnassa ja ruukkujen valmistamisessa.[8]

Pitkälle kehittyneestä kaupunkikulttuurista on esimerkki noin 300 kilometrin päässä Persianlahden pohjoisrannasta sijaitseva Warka, joka sijaitsee muinaisen Urukin eli Raamatussa mainitun Erekin kohdalla.[3]

Mesopotamian taiteen keskeisimmät vaiheet [8][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ubaid-kausi noin 4000 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisiä yhteisöjä perustettiin etelään, Sumeriin.[2]

Sumerilaisten kaupunkivaltioiden taide 3200-2340 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumeri-kulttuuri alkaa kehittyä nopeaa vauhtia.[2] Sumerilaiset ovat ensimmäinen kansa, joka on jättänyt itsestään kirjallisia tietoja. Heiltä on peräisin ensimmäinen eepos Gilgameš.[10]

Ensimmäinen dynastia

Gilgameš hallitsi Urukissa noin 2700 eaa. Ensimmäisen dynastian kausi eli perinnöllisten hallitsijoiden suku oli vallassa Urissa.

Toinen dynasta Urissa alkoi noin 2500 eaa.[2]

Sumerilaisen korkeakulttuurin synnystä on kaksi oletusta. Ensimmäisen mukaan noin 3500 eaa. valloittajat toivat mukanaan kuparin käsittelytaidon. He sekoittuivat seemiläisiin ja niin syntyi sumerien kansa.[11] Toisen lähteen mukaan sumerilainen korkeakulttuuri kehittyi jo noin 4000 eaa., joten sumerien alkuperä on tuntematon eikä heidän kielensä ole sukua millekään tunnetulle kielelle.[12]

Naram-Sinin voiton steela, osakuva.

Kaivauksista löydetyt Urin kuninkaalliset haudat ovat noin vuodelta 2750, jossa vainajilla oli hienoja kultakoruja. Urista on löydetty myös laatikko nimeltään Taistelusäännöt. Sen toisella puolella on kuvia sodasta ja toisella puolella rauhanajasta. Sumereilla ei ollut hevosia, vaan vaunuja vetivät aasit ja muulit. Urista löydettiin myös yllättäen suuria kaksikerroksia taloja, jotka oli rakennettu savitiilistä pyöreiden avointen pihojen ympärille. Niissä oli käymälät ja viemärit. Kylpyhuoneita ei ollut. Talot olivat ilmeisesti rikkaiden omistamia.[2]

Uskonto oli sumerilaisen taiteen pääasiallinen innoittaja. Kaupunkivaltioiden kaudella suosittuja aiheita olivat rukoilevat hahmot.[10] Terrakottasavea ja -tiiliä käytettiin taiteessa ja käytännön arkkitehtuurissa. Tiilet poltettiin auringossa ja niistä rakennettiin palatseja ja temppelitorneja, joista käytetään nimitystä zikkurat. Ne olivat ikään kuin portaat taivaaseen. Ylhäällä papit, jumalan edustajat, tarkkailivat taivaankappaleita ja ennustivat niistä.

Kuvanveisto oli staattista ja sen arvoperspektiiviä noudattaville pienoisveistoksille tehtiin tyypilliset suuret silmät. Upotustöissä käytettiin lasuurikiveä ja helmiäistä.[8]

Arvoperspektiivin käytöstä ovat esimerkkeinä kaksi säilynyttä steelaa eli muistomerkkeinä palvellutta pystysuoraa kivipaatta. Vanhemmassa kuningas Naram-Sinin voiton muistomerkissä (2300–2200 eaa.) voitokas hallitsija on nousemassa kukkulalle kaksi kertaa kookkaampana muita hahmoja ja voitetut hän polkee jalkojensa alle. Tätä steelaa pidetään myös maailman vanhimpana maisemakuvauksena. Realistisesti kuvatut yksityiskohdat korostavat hallitsijan sankaruutta samoin kuin tähtisymbolein kuvatut jumaluudet taivaalla. Toinen säilynyt steela on Babylonian kaudelta. Siinä Hammurabi on vastaanottamassa laintaulua auringonjumalalta.

Akkadilaisen valtakunnan taide 2340-2180 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumerilaisten valta kukistui neljännesvuosisadan kuluttua ja valta siirtyi seemiläiselle Sargonille.[11] Sumeri pysyi Mesopotamian virallisena kielenä akkadin ohella. Näiden kielten vertailevat sanakirjat ovat maailmanhistorian ensimmäiset sanakirjat.[13]

Sotilasvallan korostuminen näkyi myös taiteissa. Teokraattinen pappisvalta väistyi sotilasvallan tieltä. Pronssivalun kehittyneisyydestä kertoo hallitsijan taitavasti tehty pää, joka on noin vuodelta 2000 eaa. Luonnollisen kokoisen veistoksen silminä ovat alun perin olleet upotetut jalokivet. Letitetyt hiukset ja parran kiharat kuvastavat valtaa.[10]

Taiteessa korostuivat eloisuus, yksityiskohdat, naturalismi ja metallivalutekniikan hyvä hallinta.[8]

Uussumerilaisen valtakunnan taide 2125-2025 eaa. - Urin kolmas dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumerilainen patsas, joka esittää Lagašin kuningas Gudeaa

Sumerin kaupungit yhdistettiin uudelleen ja se kohosi uuteen kukoistukseen noin sadaksi vuodeksi Ur-Nammun ja hänen neljän seuraajansa aikana. Ur-Nammu laati luultavasti ihmiskunnan historian vanhimman lakikokoelman.[14]

Lagasin ruhtinas Gudea rakennutti temppeleitä ja palatseja ja veistätti yli 30 patsasta dioriitista. Patsaat esittävät häntä itseään laatimassa rakennusten piirustuksis tai istumassa majesteettisena valtaistuimella. Amorilaiset tuhosivat lopulta Uus-Sumerin valtakunnan ja sumerilaiset poistuivat historiasta.[15]

Babylonin valtakunnan taide 2025-1595 eaa. - Hammurabin ajan kukoistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babylonin rauniot 180 asteen panoraamakuvassa

Babylonialaisen kulttuurin luojia olivat olleet sumerilaiset, joiden oli väistyttävä seemiläisten kansojen tieltä hieman 3000 eaa. jälkeen. Babylon oli ollut vuosisatoja eri kansojen hallinnassa. Siitä tuli vähitellen poliittisen vallan ja kulttuurin keskus. Amorilaisen Hammurabin, vielä vähäisen Baabel-nimisen kaupungin ruhtinaan, ajatuksena oli muodostaa yhtenäinen valtakunta. Hammurabi yhdisti Kaksoisvirran pienet valtiot yhtenäiseksi valtakunnaksi, jota pääkaupungiksi tulleen Babylonin mukaan alettiin kutsua Babyloniaksi.[16][17]

Kosketus ympärillä asuviin kansoihin johti vilkkaaseen kaupankäyntiin, jolloin alkoivat kehittyä täsmällinen rahajärjestelmä, kirjalliset sopimukset, sitovat allekirjoitukset, korot, tilinpito ja matematiikka. Babylonialainen vuoden jakaminen kuukausiin, tunteihin, minuutteihin ja sekunteihin on edelleen käytössä. Babylonialaiset kehittivät sekä kaksitoistalukujärjestelmän[7] että seksagesimaalijärjestelmän[18].

Ishtarin portti

Egyptin ohella Eufratin ja Tigrisin välinen alue oli läntisen orientin muinaisten kulttuurien keskus.[19]

Hammurabin lakisteele on vuodelta noin 1760 eaa.[4] Hammurabi tunnetaan tämän vanhimman säilyneen lakikokoelman laatijana. Kokoelman tarkoitukseksi ilmoitettiin "saattaa oikeus valtaan ja tuhota pahat, jotta voimakkaat eivät voisi sortaa heikkoja". Tosiasiassa lailla pyrittiin turvaamaan rahanlainaajia, jotta nämä saisivat maksunsa laiminlyöviltä rahansa takaisin. Velanmaksun laiminlyönnistä seurasi ankaria rangaistuksia. Kiven yläosaan kaiverrettu reliefi kuvaa Hammurabia ottamassa auringonjumalalta vastaan lakeja. Patsaan fallosmuoto, miehisen ylivallan symbolina, korostaa pappiskuninkaan puolijumalallista asemaa.[17]

Myös Babylonian valta perustui monessa suhteessa saveen, jota oli runsaasti saatavilla, savi oli halpaa ja sitä oli helppo käsitellä. Savesta muovattiin tiiliä, tehtiin savitauluja ja käyttöesineitä. Hammurabin aikana rakennettiin poltetusta ja auringossa kuivatusta tiilestä palatseja ja temppeleitä. Aina sumerilaisten ajoista lähtien oli rakennustaide ollut hyvin kehittynyttä. Myös lasitettu tiili otettiin käyttöön. Varhaisimmat koristelussa käytetyt kuviot olivat geometrisia, myöhemmin alettiin käyttää myös naturalistisia eläinkuvioita. Kohokuvaveistoksia alettiin myös tehdä ja heraldiset koristekuviot oolivat olleet käytössä jo noin 2500 eaa.[19]

Kauppa ja muut elinkeinot kukoistivat. Rauhantila nosti Babylonian vaurautta, niin että Babylonista paisui nopeasti sen ajan maailman suurin kaupunki. Kauppakaravaanit kulkivat Persianlahdelta Välimeren rannalle. Babylonialaiset olivat taitavia kauppiaita ja keksivät mitta- ja painojärjestelmän. Heiltä ovat peräisin termit syli, kyynärä, jalka, vaaksa ja tuuma. He ottivat käyttöön rahan esiasteen eli kehittivät tavan maksaa tuotteet hopealla, jota alettiin punnita tavaroiden maksuksi. Kukoistus näkyi myös arkkitehtuurissa. Babylonin juhlakatu portteineen muistutti Pariisin riemukaarta. Babylon on kuuluisa valtavasta Baabelin tornista eli Babylonin tornista, joka oli Mardukin temppelin osa ja riippuvista puutarhoistaan, joka oli yksi maailman seitsemästä ihmeestä.[20] Baabelin torni oli 90 metriä korkea torni.[16]

Hammurab

Kuten jo sumerilaiset, babylonialaisetkin harjoittivat tieteitä ja runoutta. Gilgameš-eepos kirjoitettiin uudelleen, koska Marduk-jumala oli Babylonin korkein jumala. Myös muita vanhoja sumerilaisia tekstejä kirjoitettiin uuteen uskoon.[21] Ihmishahmojen kuvaamisen erikoispiirteitä oli tyylitelty lihaksisto. Palattiin takaisin kohti sumerilaista jäykkää muotokieltä.[20] Voimakasta lihaksistoa korostettiin. Merkittäviä veistoksia olivat kuningaspatsaat ja monumentaaliset rintakuvat.[19]

Hammurabin lakipatsaan yläosa.

Zagros-vuorilta tulleet kassiitit tekivät lopun Babylonian vallasta.[21]

Osa Gilgameš-tarua

Hammurabin seuraajien aikana valtakunta vähitellen hajosi ja noin 1600 eaa. Anatoliasta tulleet heettiläiset ryöstivät Babylonin.[17]

Heettiläisten kansojen taide 1995-1350 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indoeurooppalaisia valloittajia tunkeutui pohjoisessa Anatolian tasangolle ja sulautuivat kantaväestöön. Nämä perustivat heettiläisen valtakunnan.[22]

Assyrian taide 1350-612 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assyrian nimi tulee mesopotamialaisesta jumalasta Assurista, jonka mukaan nimettiin myös Tigrisin varrella sijainnut kaupunki Assur (noin 100 kilometria nykyisestä Mosulista etelään). Se oli jo kolmannella vuosituhannella eaa. akkadialaisten etuvartio. Itsenäinen valtatekijä Assyriasta alkoi kehittyä vasta 1300-luvun puolivälissä. Lopulta heidän valtansa ulottui Kaspianmereltä Niilille ja Taurukselta Persianlahdelle. Valtakautta kesti noin 300 vuotta. Heillä oli rauta-aseita ja maine säälimättöminä ja raakoina sotilaina. Vuonna 612 eaa. Assyrian valloittivat meedialaisten ja skyyttien yhdistetyt joukot.[23]

Assyrialaiset olivat sotilaskansa ja he kohdistivat siksi kaikki voimansa sotataidon kehittämiseen ja valloituksiiin. Heillä oli sotavaunuja ja piirityskoneita.[24]

Taide oli naturalistista ja sommittelu vapaampaa kuin aikaisempi kaavamainen tyyli. Palatseja alettiin koristella. Kuvattiin erityisesti hallitsijoita ja heidän elämäänsä. Keskeisiä aiheita olivat sota-, metsästys-, kultti- ja hovielämänkuvaukset. Lisäksi kuvattiin tarueläintä tai henkeä esittävää hahmoa nimeltä lamassu, joka kuvattiin viisijalkaisena ihmispäisenä härkänä.[8]

Taide oli yksinomaan julkista ja virallista. Se keskittyi kuvaamaan kuninkaita ja heidän armeijoitaan.[23] Taidetta käytettiin myös sotapropagandan välineenä taukoamatta sotineiden assyrialaisten aikana. Rakennettiin yhä suurempia linnoitusten ympäröimiä palatseja. Ne olivat aluksi aksiaalisia, mutta vähitellen tilat alettiin yhdistää toisiinsa diagonaalisesti. Käytävät olivat seremonialisia ja niitä vartioivat jopa viisi metriä korkeat lamassut eli fantasiaeläimet, joissa oli ihmisen, härän ja linnun aineksia. Aasian ja Euroopan taiteessa hybridieläimet ovat olleet yleisiä, mutta tuskin missään ne ovat samalla tavalla pelottavia kuin assurialaisten aikana. Seiniä kiersivät reliefit, joiden aiheet olivat kertovia ja realistisia. Aiheiltaan ne olivat sotaisia voiton reliefejä tai teurastuskuvauksia. Ne ajoittuvat noin 800–600-luvulle eaa. Väkivaltaa suorastaan ihannoitiin ja ihmisten tai eläinten tappaminen kuvattiin naturalistisesti. Tapahtumat kuvattiin sarjakuvamaisesti tilanteesta toiseen edeten.[10] Ne olivat taiteen historian ensimmäisiä kertovia esityksiä.[23]

Uusbabylonialaisen valtakunnan taide 612-539 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uus-Babylonia oli Kaldealaisen Nabopolassarin perustama valtakunta Niniven tuhon 606 eaa. jälkeen. Uusbabylonian huippuaikaa oli hänen poikansa Nebukadressar II:n valtakausi noin 605–562 eaa. ennen kuin Kyyros tuhosi valtakunnan noin 539 eaa.[25] Nebukadressar II:n aikana Babylonin kaupunki rakennettiin takaisin entiseen loistoonsa. Tänä valtakunnan viimeisenä kukoistuskautena Babyloniassa oli 53 temppeliä, joista komein oli ylijumala Mardukin pyhäkkö Esangila. Yksi muurin porteista on myöhemmin 1900-luvulla rekonstruoitu, nimittäin Ishtarin portti, jonka tiiliseiniä koristivat friisit. Portti oli tehty poltetuista ja kiiltävistä tiilistä, joissa oli käytetty sinistä lapis lazuli -jauhetta. Koristeena oli eläimiä ja kukkafriisejä. Eläimet olivat alun perin punaisia, mutta hapettuminen muutti niiden värin. Portissa oli kaksi tornia, joiden huippu oli hammaslaitainen, kuten kaupungin muuritkin.[26]

Persian valtakunnan taide 539-330 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persialaiset valloittivat vielä laajemman alueen kuin assyrialaiset. He rakensivat teitä ja edistivät kaupankäyntiä. Posti kulki heidän ansiostaan turvallisesti. Hallitsijan kuvalla leimattu raha otettiin käyttöön.[27]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mesopotamian arkkitehtuuria leimaa jatkuva sodan uhka, joten rakennettiin linnoituksia. Rakennuksista tehtiin leveitä, jotta sisäänkäynnin puolustus olisi mahdollista. Babylonialaisilla oli portteja raskaine portaaleineen sekä pilarein vahvistettu kehys ja pronssiovet. Symmetrisesti molemmin puolin sisäänkäyntiä olevat leijonat ovat myös alkujaan tuolta ajalta.[28]

Urin porraspyramidi

Kahdenlaisia savitiilestä valmistettuja temppeleitä rakennettiin: maan tasalle rakennettuja ja zikkurrateja eli porrasmaisia temppelitorneja, porraspyramideja, joiden huipulta papit tutkivat tähtien kulkua ja ennustivat niistä tulevia asioita. Eurooppalaiset ovat oppineet tornien rakentamisen mesopotamialaisilta[7]. Zikkurrat tehtiin useista terassimaisista, ylöspäin pienenevistä kerroksista ja sen huipulla oli kulttihuone. Näitä savitiilisiä temppeleitä ei ole säilynyt kokonaisina. Käytössä oli samantapainen seccomaalaus-tekniikka kuin Egyptissä.[8] Suurin melko hyvin säilynyt zikkurrat on Urin porraspyramidi noin vuodelta 2100 eaa. Perustana on suuri suorakaiteen muotoinen rakennelma, jonka kulmat osoittavat pääilmansuuntiin.

Käänteentekevä keksintö oli myös holvi. Ensin tehtiin niin sanottuja valeholveja ja sitten holveja, joissa kaaren oma jännite piti kivet paikallaan.[29]

Rakennettiin temppeleitä ja palatseja. Vähitellen koristelussa alettiin käyttää lasitettua savitiiltä, joissa tavallisimmat värit olivat syvä ja kirkas sininen, kirkas ja kirpeä keltainen, hehkuvan punainen, täyteläisen ruskea, häikäisevä valkoinen ja räikeä vihreä. Väreistä käytettiin aina vain kahta pääväriä kerrallaan.[30] Koristelussa oli usein taitavasti kuvattuja eläinhahmoja. Veistoskoristelun aiheita olivat hovielämä, metsästys ja erilaiset kultit.[8]

Hammurabin vallan aikana arkkitehti saattoi menettää henkensä, jos hänen rakentamansa talo sortui. Jos talon omistajan poika kuoli sortumassa, arkkitehdin poika surmattiin.[22]

Palatseja alettiin koristella vasta Assyrian aikana. Tiedetään, että palatsien sisustus oli loisteliasta. Joitakin savitauluja on säilynyt. Niissä kerrotaan muun muassa norsunluisista jakkaroista, sängyistä ja valtaistuimista. Rakennuksia koristeltiin seinämaalauksin, reliefiveistoksin, lasitetuin fajanssipaneelein ja mosaiikein.[20]

Koska Sumerissa ei ollut kiviä, tavalliset talot rakennettiin kaislasta. Niin tehdään vielä nykyisinkin.[2] Opittiin myös tekemään auringossa kuivatettuja savitiiliä. Sitten taloja rakennettiin savesta ja vähitellen myös poltetuista tiilistä. Luonnonkiviä oli vaikea saada. Niiden kuljetus jokien äyräiltä oli hankalaa, joten niitä käytettiin vain koristelussa ja silloinkin säästeliäästi.[29]

Mesopotamian alueella kivi oli harvinaista ja savitiilet eivät ole kestäneet aikaa, vaan murentuneet rauniokummuiksi eli telleiksi.[11]

Aiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisiä aiheita olivat ihmisfiguurit, kasvi- ja eläinaiheet.[8]

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet vaakunakilpien eläimet, kuten griippi ja siivekäs kotkapäinen leijona, ovat mesopotamian taiteen luomien demonisten eläinhirviöiden eräänlaisia toisintoja.[31] Broby-Johansenin mukaan papiston nykyisinkin käyttämät messukasukat ovat babylonialaisten loistoasujen jatketta.[29]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Muinaiset valtakunnat, Kivikaudesta vuoteen 970 eaa. s. 31, Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1998, ISBN 951-584-368-5
  2. a b c d e f g h i j Millard & Vanags, s. 8
  3. a b Muinaiset imperiumit 3000 eaa.–70 jaa., Maailmanhistorian käännekohtia 1, s. 20 Otava 1980, ISBN 951-1-05787-1
  4. a b Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia s. 50, Otava 2001, ISBN 951-1-16753-7
  5. Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 15, Muinaiskulttuurit, Antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, WSOY 1971
  6. Mesopotamialaista matematiikkaa/Heureka
  7. a b c R. Broby-Johansen: Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 35, Tammi 1977, ISBN 951-30-3964-1
  8. a b c d e f g h i Antti Vallius: Taidehistorian aikajana (Taidehistorian oppimateriaaleja) 2006. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 28.2.2010.
  9. R. Broby-Johansen: Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 38, Tammi 1977, ISBN 951-30-3964-1
  10. a b c d Jukka O. Miettinen: Tila, kuva, aatteet (Luennon oheismateriaali) 2010. Teatterikorkeakoulu. Viitattu 28.2.2010.
  11. a b c Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 13–14, Muinaiskulttuurit, Antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, WSOY 1971
  12. Hugh Honour & John Fleming s. 51
  13. Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 17
  14. Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 18, Muinaiskulttuurit, Antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, WSOY 1971
  15. Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 20
  16. a b Lauri Santamäki, Ilmari Heikinheimo: Auroin, miekoin, miettehin, Kansakoulun historian oppikirja, s. 15, 3. p., WSOY 1965
  17. a b c Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia, s. 57, Otava 2001, ISBN 951-1-16753-7
  18. Mesopotamian matematiikkaa/Heureka
  19. a b c Tietojätti s. 92
  20. a b c Päivi Hintsanen: Coloria (Värit ja kulttuurit) 2010. Viitattu 28.2.2010.
  21. a b Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 22, Muinaiskulttuurit, Antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, WSOY 1971
  22. a b Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 24, Muinaiskulttuurit, Antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, WSOY 1971
  23. a b c Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia, s. 106, Otava 2001, ISBN 951-1-16753-7
  24. Lauri Santamäki, Ilmari Heikinheimo s. 18
  25. Tietojätti s. 92 ja s. 1117
  26. Konttinen, Matti (toim.): Antiikin kansoja ja valtioita, Vuodesta 970 eaa. vuoteen 277 eaa., s. 81. Ihmiskunnan värikkäät vaiheet. Suomennos Heikki Kaskimies. Valitut Palat, 1998. ISBN 951-584-369-3.
  27. Lauri Santamäki, Ilmari Heikinheimo s. 30
  28. R. Broby-Johansen s. 36
  29. a b c R. Broby-Johansen: Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 37, Tammi 1977, ISBN 951-30-3964-1
  30. R. Broby-Johansen s. 39
  31. R. Broby-Johansen s. 200

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mesopotamian taide.