Hellenismi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Kreikan historia
Kreikka William Fadenin tekemässä kartassa vuodelta 1785.
Aikajana

Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kulttuuripiiriä, jota kreikkaa puhuvat dominoivat. Hellenismiä edeltäneen kreikkalaisen kulttuurin valtakeskuksia olivat olleet Ateenan tapaiset kaupunkivaltiot, mutta hellenistisellä kaudella valta oli laajemmilla kuningaskunnilla. Hellenistisenä aikakautena kreikkalainen kulttuuri muuttui voimakkaan itäisen, erityisesti persialaisen vaikutuksen johdosta uskonnon, vallankäytön ja monien muiden asioiden suhteen. Toisaalta myös itäinen kulttuuri sai vahvoja vaikutteita kreikkalaisilta. Kulttuurikeskukset siirtyivät pois Kreikan mantereelta Pergamoniin, Antiokiaan ja Aleksandriaan. Hellenistisen aikakauden katsotaan yleensä sijoittuneen vuodesta 323 eaa. vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma valloitti viimeisen itsenäisen hellenistisen kuningaskunnan, Ptolemaiosten Egyptin.[1]

Hellenistiset kuningaskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Suuren valtakunta jakaantui aluksi Antigonoksen, Seleukoksen, Ptolemaioksen, Kassandroksen ja Lysimakhoksen perustamiin kuningaskuntiin.

Aleksanteri Suuren valloittama valtakunta hajosi pian hänen kuolemansa jälkeen pienempiin osiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Furio Durando: ”Yleismaailmallinen hellenismi 200 ekr.”, Historialliset kulttuurit, Kreikka, s. 62-63. Suom. Riitta Virkkunen. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-951-0-32993-1.
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.