Kykladinen kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Naishahmo kykladisesta kulttuurista.

Kykladinen kulttuuri kattaa Kreikan Kykladien saariston löydöt noin 5200-2100 eaa. kivikaudella ja pronssikaudella. Varsinainen kykladinen kulttuuri vallitsi noin 3200-2100 eaa. Tämän kulttuurin ihmisen elivät muun muassa maanviljelyllä, karjanhoidolla ja kalastuksella. Jo kivikaudella Kykladien saari Melos vei mantereelle obsidiaania, joka oli hyvää materiaalia kivisten terätyökalujen takoon. Kykladiseen perinteeseen liittyy muun muassa marmorisia naisveistoksia ja "paistinpannuja", joiden tarkoitusta ei tiedetä. Niitä on väitetty muun muassa rummuiksi tai kulttiesineiksi. Kykladinen kulttuuri saapui Kreikan saarille ja lähialueille idästä Turkista neoliittisena maanviljelykulttuurina. Tämä kulttuuri kehittyi asteittain minolaiseksi sivilisaatioksi, jonka varhaisvaihe kuuluu kykladiseen perinteeseen. Kreikan mantereen Kykladista sivilisaatiota sanotaan helladiseksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kykladiseksi kulttuuriksi sanotaan nimenomaan Egeanmeren Kykladien saariston varhaispronssikautista kulttuuria noin 3200-2100 eaa, johon liittyi linnoitettuja kyliä. Näihin aikoihin kukoistivat Lähi-idässä muun muassa Sumerin sivilisaatio ja Egyptin vanha valtakunta. Viimeistään noin 5200 eaa neoliittinen maanviljely- ja karjanhoitokulttuuri saapui Anatoliasta idästä Kykladeille. Tulokkaat saattoivat olleen alkujaan Pohjois-Syyrian Amuqin kulttuurin alueielta lähteneitä pelasgeja. Noin 5000 eaa. perustettiin Ateenan Akropolis, linnavuori. Varhainen maanviljelykulttuuri ennen 4000 eaa. mm. Saliagosissa ja Keosin Kephalassa pohjautui mm. emmervehnän ja villiohran viljelyyn, lampaiden ja vuohien pitoon sekä kalastukseen veneestä keihäiden avulla. Meloksen saari vei jo tuolloin obsidiaania mantereelle. Meloksen onsidiaanikauppa jatkui pronssikaudellakin.

Myöhemmin Kykladeilta saatiin mm smirgeliä Naxokselta ja hopeaa.[1] Samoihin aikoihin vallitsi Diminin kulttuuri. Noin 4000 eaa. Kreikan saaristossa sulatettiin kuparia ja luultavasti käytiin kauppaa Bulgarian kanssa, jossa vallitsi Vincan kulttuuri. Noin 3500 eaa. viiniä ja oliivia vietiin Egeanmeren ulkopuolelle. Varsinainen kykladinen kulttuuri alkoi vasta noin 3200 eaa. Väitetään,kenen mukaan? että indoeurooppalaiset olisivat saapuneet 3000 eaa. Troijaan. Tätä ajatusta saattaa tukea se, että Romanian-Bulgarian Vincan kulttuuri romahti jo noin 3500 eaa kuparin seudulle tuoneiden indoeurooppalaisten hyökkäykseen. Varsinaiseen kykladiseen kulttuuriin liittyivät linnoitetut asuinkeskukset.

Vielä noin 3000 eaa. ei ollut kaupunkeja. Välillä 3000-2000 Melokseen syntyi varhainen suuri keskus. Kykladisen kulttuurin löytöjä on tehty myös mm. Parokselta. Mantereella Kreikassa oli 3000-2600 Eutresis-kulttuuri. Paistinpannuiksi kutsutut esineet ilmestyivät varhaiskykladisen II-kaudella. Kykladien kulttuuriin vaikuttivat ainakin jonkin verran minolainen ja mykeneläinen kulttuuri sekä alueella liikkuvat merirosvot. Noin 2500 eaa alkaen Kykladit tuottivat kivestä tehtyjä tyyliteltyjä naisveistoksia, joissa saattoi olla sekusaalisia piirteitä. Eräät olivat viulun muotoisia. Kykladinen kulttuuri oli huipussaan noin 2200 - 1700 eaa. Tällöin Etelä-Kykladien Thera ja Melos sekä pohjoiset kykladit, Tenos, paros, Naxos, Syros ja myös vähä-Kykladeiksi sanotut Keros, Despotiko, Amorgos, Sifnos, Kyrthnos ja Kea olivat kukoistavan saaristokulttuurin asuinpaikkoja. Siirtokunnat levisvät koko itäiselle välimerelle.[2]

Kykladinen kulttuuri vaikutti minolaiseen kulttuuriin, joka alkoi vasta noin 2500/2000 eaa. Noin 2000 eaa alkaen minolainen ja kykladinen kulttuuri muistuttivat toisiaan. Vuoden 2000 eaa paikakilla Meloksesta vietiin obsidiaania, Paroksesta, Naxoksesta Tenoksesta ja Syroksesta marmoria ja Sifnoksesta kuparia Egyptiin ja Lähi-itään[2].

Kykladinen kulttuuri saaristossa romahti 1550 eaa. ja Kreikan mantereen mykeneläinen vaikutus levisi saaristoon.

Kykladisen kulttuurin jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys Lyhenne Paikalliskulttuuri Ajoitus Muuta
Varhaiskykladinen I (engl. lyh. EC I) Grotta-Pelosin kulttuuri n. 3100/3000-2650 eaa.
Varhaiskykladinen IIA (EC IIA) Keros-Syrosin kulttuuri, n. 2650-2450/2400 eaa.
Varhaiskykladinen IIB tai IIIA, Kastri-ryhmä tai Lefkandi I n. 2450/2400-2200/2150 eaa.
Varhaiskykladinen III (n. 2200/2150-2050/2000 eaa.), Monet Kykladien saaret hylättyinä.
Keskikykladinen I
tai Varhaiskykladinen IIIB
(MC I) Phylakopi I (n. 2050/2000-1900/1850 eaa.)
Keskikykladinen (MC II) 1850-1700
Keskikykladinen (MC III) 1700-1550
Myöhäiskykladinen (LC) 1550 - 1000


Kykladinen galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Geoffrey Parker: Elävä maailmanhistoria. Luku Varhaisaikojen Eurooppa, s. 31.
  2. a b Furio Durando: Historiallisest kulttuurit, Kreikka. s. 21.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]