Kýthnos

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kýthnos
Κύθνος
Kýthnoksen saaren pohjoisosa ilmasta nähtynä.
Kýthnoksen saaren pohjoisosa ilmasta nähtynä.
GR Kithnos.PNG
Maantiede
Sijainti 37°23′00″N, 24°25′00″E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 99,432 km²
Korkein kohta Profítis Ilías, 336 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Kéa-Kýthnos
Kunta Kýthnos
Väestö
Väkiluku 1 310
Kielet kreikka

Kýthnos (kreik. Κύθνος; myös Kíthnos) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 99,432 neliökilometriä ja asukasluku 1 310 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Kýthnos kuuluu Kýthnoksen kuntaan, Kéa-Kýthnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Kýthnoksen kylä.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kýthnoksen saarta.

Kýthnos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Se kuuluu Kykladien luoteisimpiin saariin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Kéa pohjoispuolella ja Sérifos eteläpuolella.

Saaren korkein kohta on Profítis Ilías (336 metriä).

Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kýthnoksen kunta

Kýthnos kuuluu hallinnollisesti Kýthnoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkylä Kýthnoksen kylä eli Chóra (561 asukasta), pääsatama Mérichas (369), Dryopída (325) ja Loutrá (81).[1] (Katso myös: Luettelo Kýthnoksen kunnan kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loutrán kylä Kýthnoksella.

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Antiikin Kythnos

Antiikin ajan Kythnoksen poliksen eli kaupunkivaltion kaupunkikeskus sijaitsi saaren länsirannikolla lähellä nykyistä Mérichasta. Sen akropoliilla on muun muassa julkisten rakennusten ja pyhäköiden sekä muurien jäänteitä. Saari ei ollut historiassa kovin suuressa osassa. Sen tiedetään lähettäneen laivoja Salamiin meritaisteluun vuonna 480 eaa. kreikkalaisten puolella sekä olleen tämän jälkeen mukana Ateenan johtamassa Deloksen meriliitossa.[2][3]

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhempi historia seuraa lähisaarten kuten Kéan vaiheita. Venetsialaiset valtasivat saaren vuonna 1207 ja osmanit vuonna 1537. Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1821.[4] Vielä 1800-luvulla saari tunnettiin nimellä Thermia saaren koillisosassa olevien kuumien lähteiden mukaan.[3]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Katafýkin luola Dryopídassa, venetsialaisaikainen linna (Kástro) saaren pohjoisosassa, saaren antiikin aikaisen kaupungin arkeologinen alue Vryókastro lähellä Mérichasta, sekä Chóran kylässä olevat antiikin aikaiset jäänteet.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”501 Kythnos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  3. a b Smith, William: ”Cythnus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. a b ”Kythnos”, Greek Island Hopping 2008, s. 268–270. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  5. Merichas Village Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]