Kuuma lähde

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuuma lähde on lähde, jossa lämmin tai kuuma pohjavesi nousee maan pinnalle.

Synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuman lähteen vettä lämmittää maankuoren geoterminen lämpö. Maan kiviaineksen lämpötila on pääsääntöisesti sitä korkeampi, mitä syvemmällä se sijaitsee. Tämä syvyydestä riippuva lämpötilan kasvu tunnetaan nimellä geoterminen gradientti. Riittävän syvälle maankuoreen tunkeutuva vesi lämpenee kuumien kivien ansiosta. Ei-tuliperäisten alueiden kuumien lähteiden lämpö on peräisin juuri tästä ilmiöstä.

Tuliperäisillä alueilla maanalainen vesi saattaa joutua kosketuksiin sulan kivimassan, magman, kanssa. Tällöin vesi saattaa alkaa kiehua tai ylikuumeta, ja paine nousee niin korkeaksi, että vesi purkautuu suihkuna maanpinnalle. Tällaista kuumaa lähdettä kutsutaan geysiriksi. Vesi voi myös suihkuta maanpinnalle höyrynä (engl. fumarole) tai sekoittua mudan ja saven kanssa (engl. mud pot). On olemassa myös lämpimiä lähteitä, joissa kuuman ja kylmän lähteen vedet ovat sekoittuneet. Mustat savuttajat ovat valtamerten pohjissa esiintyviä kuumia lähteitä.

Virkistys- ja hoitokäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuumien lähteiden vesi sisältää usein runsaasti erilaisia liuenneita mineraaleja. Monien kuumien lähteiden terveysvaikutuksista löytyy paljon kansanuskomuksia ja myös lääketieteellisiä todisteita. Ne ovatkin usein suosittuja matkailukohteita ja niiden yhteyteen on perustettu kylpylöitä ja parantoloita.

Esimerkiksi Islanti, Unkari, Uusi-Seelanti ja Ikarian saari Kreikassa ovat tunnettuja kuumista lähteistään. Japanissa kuumat lähteet tunnetaan nimellä onsen. Niillä on suuri merkitys japanilaisessa kulttuurissa sekä terveysmatkailukohteina.

Hyvin kuumat lähteet voivat olla myös vaarallisia. Vakavia palovammoja ja jopa kuolemantapauksia on sattunut, kun ihmisiä on vahingossa tai tietämättömyyttään joutunut tällaiseen kuumaan lähteeseen.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]