Antíparos

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antíparos
Αντίπαρος
Antíparoksen (etualalla) ja Pároksen saaret ilmasta.
Antíparoksen (etualalla) ja Pároksen saaret ilmasta.

{{{alt}}}
Antíparos
Maantiede
Sijainti 37°00′00″N, 25°01′59″E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 35,09 km²
Korkein kohta Profítis Ilías, 301 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Páros
Kunta Antíparos
Väestö
Väkiluku 1 211
Kielet kreikka

Antíparos (kreik. Αντίπαρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 35,09 neliökilometriä ja asukasluku 1 211 (vuonna 2001). Hallinnollisesti Antíparos kuuluu Antíparoksen kuntaan, Pároksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Antíparoksen kylä.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antíparoksen kertta.

Antíparos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Páros itäpuolella ja Despotikó lounaispuolella. Antíparoksen ja Pároksen erottaa toisistaan noin 1,1 kilometriä leveä salmi.

Saaren korkein kohta on Profítis Ilías (301 metriä).

Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Antíparoksen kunta

Antíparos kuuluu hallinnollisesti Antíparoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Kunta kuuluu Pároksen alueyksikköön yhdessä Pároksen kunnan kanssa.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat Antíparoksen kylä (1 102 asukasta), joka sijaitsee saaren koillisrannikolla; sekä Kámpos (49 asukasta) ja Sorós (35).[1] (Katso myös: Luettelo Antíparoksen kunnan kylistä ja saarista.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana Antíparos tunnettiin nimellä Oliaros. Sen vaiheet ovat historiassa pääosin seuranneet suuremman Pároksen vaiheita. Saari oli välillä asumaton. Se sai nykyisen nimensä 1200-luvulla, jollon se asutettiin uudelleen. Saari kukoisti Náxoksen herttuakunnan aikana 1400-luvulla, mutta jäi pian jälleen asumattomaksi. Vuonna 1440 saari siirtyi venetsialaisille. Pian tämän jälkeen rakennettiin Antíparoksen kylän linna. Osmanit valtasivat saaren vuonna 1537. Tämän jälkeen saarelle hyökkäsi lännestä tulleita merirosvoja. Eräs ranskalaisten tekemä hyökkäys vuonna 1675 johti koko saaren väestön kuolemaan. Vuonna 1794 saaren tuhosivat kefaloniálaiset merirosvot. Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1830.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antíparoksen tunnetuin nähtävyys on laaja Antíparoksen luola, joka sijaitsee saaren eteläosassa. Se oli erityisesti 1600–1800-luvuilla maailman tunnetuimpia luolia ja siellä on suuri määrä vanhoja graffiteja, joita ovat kirjoitelleet muun muassa lordi Byron ja Kreikan kuningas Otto. Saaren muihin nähtävyyksiin kuuluvat Antíparoksen kylän venetsialaisaikainen linna (Kástro) noin vuodelta 1440 sekä kansankulttuurin museo.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b ”Antiparos”, Greek Island Hopping 2008, s. 139–147. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]