Náxos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kreikkalaista saarta. Muista merkityksistä, katso Naxos.
Náxos
Νάξος
Náxoksen saarta Zasvuorelta nähtynä.
Náxoksen saarta Zasvuorelta nähtynä.
GR Naxos.PNG
Maantiede
Sijainti 37°03′11″N, 25°28′35″E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 429 km²
Korkein kohta Zas, 1 004 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Náxos
Kunta Náxos ja Pienet Kykladit
Väestö
Väkiluku 18 864
Suurin kaupunki Náxos
Kielet kreikka

Náxos[1] eli Naksos (kreik. Νάξος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 429 neliökilometriä ja asukasluku 18 864 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Náxos kuuluu Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Náxos.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Náxos sijaitsee Egeanmeressä Kykladien saariryhmän keskellä. Se on saariryhmän saarista suurin ja Kreikan saarista kymmenenneksi suurin. Náxos on Kykladeista vehrein, sillä sen ja joko Kykladien korkein huippu Zas eli Zeus (1 004 metriä) kerää jonkin verran sadepilviä saaren tuntumaan. Zas on koko Kykladien korkein vuori. Myös saaren vesivarat ovat paremmat muihin Kykladeihin verrattuna.

Náxoksen Apóllonaksen kylä.

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Náxos kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria, mukaan lukien Pienten Kykladien saariryhmän saaret kuten Donoúsa, Irakleiá, Kéros, Koufonísian saaret (Áno Koufonísi ja Káto Koufonísi) ja Schoinoúsa.

Náxoksen saari itse jakaantuu kahteen kunnallisyksikköön, jotka ovat Náxoksen kunnallisyksikkö ja Drymalían kunnallisyksikkö. Kuntaan kuuluu lisäksi muita kunnallisyksiköitä, jotka vastaavat Pienten Kykladien suurimpia saaria. Vuoteen 2011 saakka kunnallisyksiköt olivat itsenäisiä kuntia tai kyläkuntia.

Náxoksen saaren suurimmat asutukset ovat Náxoksen kaupunki eli Chóra (7 070 asukasta), joka sijaitsee saaren länsirannikolla, sekä Filóti (Filótio, 1 477), Apeíranthos (Apérathos, 722), Ágios Arsénios (717), Vívlos (654), Glinádo (585), Kóronos (526), Galanádo (455) ja Mélanes (414).[2] (Katso myös: Luettelo Náxoksen kunnallisyksikön kaupungeista ja kylistä ja Luettelo Drymalían kunnallisyksikön kaupungeista ja kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeneräinen kuros-patsas Apóllonaksessa.

Náxos on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien ja Náxoksen kaupunki noin 3000-luvulta eaa. Ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti traakialaisia ja myöhemmin foinikialaisia sekä kreetalaisia. Mykeneläinen kulttuuri vallitsi saarella 1600–1200 eaa. 700-luvulla eaa. merenkulku alkoi kehittyä ja Náxoksesta tuli pian Kykladien kaupallinen keskus. Vuonna 523 eaa. tyranni Lygdamis otti saaren haltuunsa. Hän aikoi tehdä Náxoksesta Kreikan upeimman kaupungin ja rakennutti muun muassa Apollonin temppelin. Vuonna 502 eaa. saarelaisten kapina persialaisia hallitsijoitaan vastaan johti lopulta Joonian kapinaan ja persialaissotiin Kreikan ja Persian välillä. Persialaiset tuhosivat saaren vuonna 490 eaa. Tämän jälkeen saari taisteli Salamiin meritaistelussa Ateenan rinnalla ja kuului myöhemmin Deloksen meriliittoon.[3][4]

Myöhemmin Náxos kuului Rooman valtakuntaan ja sen jälkeen Bysanttiin. Vuonna 1204 valta siirtyi venetsialaisille ja Marco Sanudolle. Saaresta tuli Náxoksen herttuakunnan pääpaikka, josta hallittiin suurinta osaa Kykladeista. Sanudo rakennutti pääkaupunkiin muun muassa venetsialaisen linnoituksen. Osmanit hallitsivat saarta vuosina 1564–1821 lukuun ottamatta vuosia 1770–1774, jolloin venäläiset miehittivät saarta. Náxoksesta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1831.[3][4]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Náxoksen Apollonin temppelin portti eli Portára.

Náxos on suosittu turistikohde. Merkittävimpiä nähtävyyksiä ovat Náxoksen kaupungin Apollonin temppeli, jonka hyvin säilynyt portti (Portára) on saaren tunnusmerkki, kaupungin venetsialainen linna (Kástro, Herttuoiden linna) ja sen arkeologinen museo, useat muut venetsialaiset linnoitukset, Demeterin temppelin ja Dionysoksen temppelin (Ýrian temppeli) rauniot, sekä suuret kuros-patsaat Apóllonaksessa ja Mélaneksessa. Nähtävyyksiin kuuluvat myös Apeíranthoksen, Filótin ja Koronídan kylät, Zasvuoren Zeuksen luola, sekä linnoitetut tornit (pýrgoi) eri puolilla saarta.[3]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Náxoksen pääelinkeino on turismi. Lisäksi saarella viljellään viinirypäleitä, hedelmiä ja vihanneksia. Saarella on myös marmorilouhoksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakulinen, Kerkko & Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 51. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7.
  2. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. a b c ”Naxos”, Greek Island Hopping 2008, s. 154–167. Thomas Cook Publishing, 2008. IBSN 978-1-84157-839-2.
  4. a b History of Naxos Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]