Delos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Delos
Δήλος
Deloksen saarta (oikealla) ilmasta.
Deloksen saarta (oikealla) ilmasta.

{{{alt}}}
Delos
Maantiede
Sijainti 37°24′00″N, 25°16′00″E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 3,4 km²
Korkein kohta Kýnthos, 115 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Mýkonos
Kunta Mýkonos
Väestö
Väkiluku 14
Kielet kreikka

Delos[1] (kreik. Δήλος, Dílos) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään ja sijaitsee sen keskellä. Saaren pinta-ala on 3,4 neliökilometriä ja asukasluku 14 (vuonna 2001). Hallinnollisesti Delos kuuluu Mýkonoksen kuntaan, Mýkonoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[2]

Antiikin aikana Delos tunnettiin panhelleenisestä Apollonin ja Artemiin kulttipaikastaan sekä siitä, että se antoi nimen Deloksen meriliitolle. Nykyisin Delos on Unescon maailmanperintökohde.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deloksen Kýnthos-vuori ja arkeologista aluetta.
Deloksen arkeologinen alue.

Delos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä Mýkonoksen lounaispuolella Mýkonoksen ja Ríneian. Se sijaitsee keskellä Kykladeja, ja koko Kykladien saariryhmä on saanut nimensä siitä, että sen on nähty muodostavan kehän juuri Deloksen ympärille.

Saari on antiikin aikaiseen merkittävyyteensä nähden pienikokoinen ja suhteellisen matala. Saaren korkein kohta on Kýnthos (115 metriä).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisessa mytologiassa Delos oli Apollonin ja Artemiin syntymäpaikka. Tämän vuoksi saari oli merkittävä panhelleeninen (yleishelleeninen) Apollonin kulttikeskus viimeistään 600-luvulta eaa. lähtien. Sen vuotuiset juhlat vetivät puoleensa kävijöitä muilta Egeanmeren saarilta ja mantereelta saakka. 500-luvulla eaa. Deloksen osa Apollonin palvonnassa oli jo hyvin korkea, ja sen suosio kasvoi varsinkin Kreikan joonialaisten keskuudessa kun Ateenan tyranni Peisistratos ”puhdisti” muiden saarten temppelit yrittäessään laajentaa valtaansa Kykladeille.

Vuosina 478–477 eaa. Deloksesta tuli persialaisten persialaissodissa kärsimän tappion jälkeen Ateenan johtaman Deloksen meriliiton kassan säilytyspaikka. Myöhemmin kassa kuitenkin siirrettiin Ateenaan. Apollonin temppelin alue pysyi Deloksen sydämenä kauan.

Roomalaiset valloittivat Deloksen, ja tekivät siitä vapaasataman ja merkittävän kauppakeskuksen. Mithridateen aloittama sota (88 eaa.) johti lopulta saaren jäämiseen täysin asumattomaksi.[4]

Arkeologisten jäänteidensä ansiosta Delosta pidetään Egeanmeren Pompejina. Delos on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1990.[3]

Deloksen mukaan on saanut nimensä myös eräs geometrinen konstruktiotehtävä, Deloksen probleema eli kuution kahdentaminen.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deloksen arkeologisen alueen nähtävyyksiä ovat muun muassa useiden temppelien (muun muassa suuri Apollonin temppeli), agoran ja stoien eli pylväshallien rauniot, Pyhä järvi sekä leijonapatsaat. Rakennusten jäänteitä on sekä arkaaiselta, klassiselta, hellenistiseltä että roomalaiselta ajalta.

Deloksen arkeologinen museo esittelee saarelta tehtyjä löytöjä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Granqvist, Kimmo; Paikkala, Sirkka (toim.): Kreikan paikannimet: Nimihakemisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 27. 2011. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 18.4.2012.
  2. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. a b Delos UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 3.8.2015.
  4. Delos (Dilos) island, the birthplace of God Apollo and Goddess Artemis All Greece Travel. Viitattu 3.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]