Páros

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Páros
Πάρος
Pároksen saari (taimmaisena), Antíparos ja Despotikó ilmasta nähtynä.
Pároksen saari (taimmaisena), Antíparos ja Despotikó ilmasta nähtynä.
GR Paros.PNG
Maantiede
Sijainti 37°03′00″N, 25°11′00″E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 196,308 km²
Korkein kohta Léfkes, 724 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Páros
Kunta Páros
Väestö
Väkiluku 13 710
Suurin kaupunki Paroikiá
Asutuskeskukset Náousa
Kielet kreikka

Páros (kreik. Πάρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 196,308 neliökilometriä ja asukasluku 13 710 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Páros kuuluu Pároksen kuntaan, Pároksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Paroikiá.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Páros sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeren keskiosissa. Kykladien suurimman saaren Náxoksen länsipuolella. Pároksen lounaispuolella lyhyen lauttamatkan päässä sijaitsee Antíparos. Pienempi Despotikó sijaitsee kauempana lounaassa.

Pároksen Léfkesin kylä.

Saaren korkein kohta on Léfkes (724 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pároksen kunta

Páros kuuluu hallinnollisesti Pároksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat Paroikiá eli Pároksen kaupunki (4 326 asukasta), joka sijaitsee saaren länsirannikolla; sekä Náousa (2 468 asukasta), Alykí (657), Márpissa (582), Mármara (552) ja Léfkes (545).[1] (Katso myös: Luettelo Pároksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana saarelta louhittiin arvostettua valkeata Pároksen marmoria, mikä oli tärkeä elinkeino ja tulonlähde. Pároksen marmori on poikkeuksellisen läpikuultavaa ja siksi kimmeltävän valkoista. Juuri paroslaista marmoria käytettiin lukuisiin tunnettuihin veistoksiin, kuten Milon Venus ja Samothraken Nike.[2]

600-luvulla eaa. saarelaiset perustivat siirtokunnan Thásokselle. Persialaissodissa saari oli Persian vallan alla ja sen jälkeen Ateenan valtapiirissä.[2]

Bysantin valtakunnan ajan jälkeen Pároksesta tuli osa Náxoksen herttuakuntaa. Turkkilaiset valtasivat saaren vuonna 1537. Vuosina 1770–1774 saari oli venäläisten miehittämä. Pároksesta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1821.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pároksen nähtävyyksiä ovat Paroikián venetsialaisaikainen linna vuodelta 1260, Demeterin ja Apollonin temppelien jäännökset, arkeologinen museo[2] sekä Panagía Ekatontapylianín kirkko, joka on yksi Kreikan parhaiten säilyneistä bysanttilaisista kirkoista.[3] Paroikián lähellä sijaitsevat Asklepieionin sekä Apollonille ja Artemiille omistetun temppelin jäänteet, antiikin aikaisten marmorilouhosten alue sekä Petaloúdes (”Perhoset”) -niminen perhoslaakso.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d e ”Paros”, Greek Island Hopping 2008, s. 168–178. Thomas Cook Publishing, 2008. IBSN 978-1-84157-839-2.
  3. Panagia Ekatontapiliani church Greeka.com. Viitattu 22.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]