Páros

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Páros
Πάρος
Pároksen saari (taimmaisena), Antíparos ja Despotikó ilmasta nähtynä.
Pároksen saari (taimmaisena), Antíparos ja Despotikó ilmasta nähtynä.
GR Paros.PNG
Maantiede
Sijainti 37°03′00″N, 25°11′00″E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 196,308 km²
Korkein kohta Léfkes, 724 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Páros
Kunta Páros
Väestö
Väkiluku 13 715
Suurin kaupunki Paroikiá
Asutuskeskukset Náousa
Kielet kreikka

Páros (kreik. Πάρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 196,308 neliökilometriä ja asukasluku 13 715 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Páros kuuluu Pároksen kuntaan, Pároksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Paroikiá.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Páros sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeren keskiosissa. Kykladien suurimman saaren Náxoksen länsipuolella. Pároksen lounaispuolella lyhyen lauttamatkan päässä sijaitsee Antíparos. Pienempi Despotikó sijaitsee kauempana lounaassa.

Pároksen Léfkesin kylä.

Saaren korkein kohta on Léfkes (724 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pároksen kunta

Páros kuuluu hallinnollisesti Pároksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat Paroikiá eli Pároksen kaupunki (4 326 asukasta), joka sijaitsee saaren länsirannikolla; sekä Náousa (2 468 asukasta), Alykí (657), Márpissa (582), Mármara (552) ja Léfkes (545).[1] (Katso myös: Luettelo Pároksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Delionin eli Deloksen jumalten pyhäkön raunioita.

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Antiikin Paros

Antiikin aikainen Paroksen poliksen eli kaupunkivaltion kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Paroikián kaupungin paikalla. Saarelta louhittiin arvostettua valkoista Paroksen marmoria, mikä oli tärkeä elinkeino ja tulonlähde saarelle. Paroksen marmori on poikkeuksellisen läpikuultavaa ja siksi kimmeltävän valkoista. Juuri paroslaista marmoria käytettiin lukuisiin tunnettuihin veistoksiin, kuten Milon Venus ja Samothraken Nike.[2]

600-luvulla eaa. saarelaiset perustivat siirtokunnan Thásokselle. Persialaissodissa saari oli Persian vallan alla ja sen jälkeen Ateenan valtapiirissä ja mukana Deloksen meriliitossa.[2]

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bysantin valtakunnan ajan jälkeen Pároksesta tuli osa Náxoksen herttuakuntaa. Turkkilaiset valtasivat saaren vuonna 1537. Vuosina 1770–1774 saari oli venäläisten miehittämä. Pároksesta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1821.[2]

Pároksen lähellä noin 2–3 kilometrin päässä saaren rannasta on kaksi karia, joita kutsutaan Pároksen porteiksi (Pórtes). 26. syyskuuta 2000 kello 22.12 autolautta M/S Express Samina törmäsi niihin ja upposi 50 minuuttia myöhemmin kello 23.02.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pároksen nähtävyyksiä ovat Paroikián venetsialaisaikainen linna 1200-luvulta, Pároksen arkeologinen museo[2] sekä Panagía Ekatontapylianín kirkko, joka on yksi Kreikan parhaiten säilyneistä bysanttilaisaikaisista kirkoista.[3] Paroikián lähellä sijaitsevat Delionin eli Deloksen jumalten (Apollon, Artemis) pyhäkön sekä Asklepieionin ja Pythionin jäänteet. Antiikin aikaisten marmorilouhosten alue sijaitsee Paroikiásta itään lähellä Maráthin kylää. Saaren nähtävyyksiin kuuluu myös Petaloúdes (”Perhoset”) -niminen perhoslaakso.[2]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren pääsatama on Paroikiá. Sieltä on yhteys muun muassa Pireukseen sekä lähisaarille, kuten Náxokselle. Myös Náousasta on yhteyksiä muun muassa Náxokselle, Mýkonokselle ja Delokselle. Kolmas tärkeä satama on Poúnta, josta on yhteys Antíparokselle. Pároksen lentoasema, josta on lentoja Ateenaan, sijaitsee noin 10 kilometriä kaupungista etelälounaaseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d e ”Paros”, Greek Island Hopping 2008, s. 168–178. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  3. Panagia Ekatontapiliani church Greeka.com. Viitattu 22.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]