Ándros

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ándros
Άνδρος
Ándroksen saari satelliittikuvassa.
Ándroksen saari satelliittikuvassa.
GR Andros.PNG
Maantiede
Sijainti 37°51′N, 24°51′E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 379,7 km²
Korkein kohta Pétalo, 994 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Ándros
Kunta Ándros
Väestö
Väkiluku 9 170
Suurin kaupunki Ándros
Asutuskeskukset Batsí
Kielet kreikka

Ándros (kreik. Άνδρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 379,7 neliökilometriä ja asukasluku 9 170 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Ándros kuuluu Ándroksen kuntaan, Ándroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Ándroksen kaupunki.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ándroksen rannikkoa.

Ándros sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskiosissa. Se on Kykladien saariryhmän pohjoisin saari. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Euboia luoteispuolella, Tínos ja Mýkonos kaakkoispuolella ja Sýros eteläpuolella.

Ándros on kooltaan Kykladien toiseksi suurin saari ja Kreikan saarista 13. suurin. Saari on suurimmaksi osaksi vuoristoinen, mutta siellä on myös paljon hedelmällisiä laaksoja. Saaren korkein kohta on Pétalo (994 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ándroksen kunta

Ándros kuuluu hallinnollisesti Ándroksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1] Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kolmeen kuntaan. Kunta kuuluu ainoana kuntana Ándroksen alueyksikköön.

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki Ándroksen kaupunki eli Chóra (1 428 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla; sekä Batsí (1 010 asukasta), satamakylä Gávrio (810), Órmos Korthíou (557), Pitrofós (330) ja Mesariá (279).[1] (Katso myös: Luettelo Ándroksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Batsín kylä.

Antiikin aikana Ándros tunnettiin myös nimillä Gauros, Hydroussa, Epagris ja Lasia. Saaren varhaiset asukkaat olivat kaarialaisia, pelasgeja, foinikialaisia ja kreetalaisia. Noin 1000 eaa. saaresta tuli joonialaisten siirtokunta.[2] Saari oli historiassa yleensä Ateenan tai sitä hallinneen tahon alaisuudessa.[3] Saaren länsirannikolla Palaiópolissa on antiikin aikaisen pääkaupungin rauniot.[4] Kaupungissa oli mm. kuuluisa Dionysokselle omistettu temppeli.

Persialaissotien aikaan saari joutui Persian vallan alle. Tämän jälkeen saari päätyi Ateenan vaikutuspiiriin ja se kuului Deloksen meriliittoon. Ándros päätyi Makedonian vallan alle 315 eaa. Roomalaiset valtasivat saaren vuonna 129 eaa. Vuonna 1207 saari päätyi venetsialaisvallan alle ja osaksi Náxoksen herttuakuntaa. Turkkilaiset valtasivat saaren vuonna 1556.[2][3]

Ándros oli aktiivisessa osassa Kreikan itsenäisyystaistelussa. Sen jälkeen saaresta tuli merkittävä satama ja laivanvarustuksen keskus. 1920- ja 1930-luvuilla Ándroksen kaupunki oli yksi koko Kreikan tärkeimpiä satamia.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ándroksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa saaren antiikin aikaisen pääkaupungin rauniot Palaiópolissa, hellenistiseltä ajalta peräisin olevan tornin (”Ágios Pétroksen torni”) rauniot Gávriossa sekä arkeologinen museo.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c Andros History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
  3. a b c ”Andros”, Greek Island Hopping 2008, s. 211–215. Thomas Cook Publishing, 2008. IBSN 978-1-84157-839-2.
  4. Smith, William: ”Andros”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]