Euboia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo saaresta. Euboia oli myös usean kreikkalaisen mytologian hahmon nimi.
Euboia
Εύβοια
Euboian saari satelliittikuvassa.
Euboian saari satelliittikuvassa.

GR Evia.png

Maantiede
Sijainti
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 3 580 km²
Korkein kohta Dírfys, 1 743 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Keski-Kreikka
Alueyksikkö Euboia
Kunta Chalkída, Dírfys-Messapía, Erétria, Istiaía-Aidipsós, Kárystos, Kými-Alivéri, Mantoúdi-Límni-Agía Ánna
Väestö
Väkiluku 200 000
Suurin kaupunki Khalkis
Kielet kreikka

Euboia (muinaiskreikaksi Εὔβοια, kreik. Εύβοια, Évia, lat. Euboea, ital. Negroponte) on Kreikan saari, joka sijaitsee Manner-Kreikan itärannikon edustalla. Se on Kreikan toiseksi suurin saari. Saaren pinta-ala on 3 580 km² ja asukasluku noin 200 000 (vuonna 2011).[1][2] Hallinnollisesti saari kuuluu Euboian alueyksikköön ja Keski-Kreikan alueeseen. Saaren pääkaupunki on Chalkída.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euboian saaren pohjoisrannikkoa. Korkeimpana erottuu Dírfysvuori.

Euboia on pitkä ja kapea saari. Sen pituus on noin 170 kilometriä ja leveys vaihtelee noin 10 ja 50 kilometrin välillä. Pinta-alaltaan saari on Kreikan toiseksi suurin Kreetan jälkeen ja samoin toiseksi suurin Egeanmeren saarista. Koska saari on suurikokoinen, lähellä Manner-Kreikkaa ja sieltä on siltayhteys mantereelle, sitä ei Kreikassa useinkaan lueta saareksi varsinaisen saariston tavoin. Euboia on vuoristoinen ja sen korkeimmat vuoret ovat Dírfys (1 743 m), Pyxariá (1 341 m) ja Óchi (1 394 m). Euripos-salmi erottaa saaren mantereesta.[3][4]

Hallinto, kaupungit ja kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinnollisesti Euboian saari jakaantuu seitsemän kunnan alueelle. Kunnat ovat Chalkída, Dírfys-Messapía, Erétria, Istiaía-Aidipsós, Kárystos, Kými-Alivéri sekä Mantoúdi-Límni-Agía Ánna. Näistä Chalkídan kunta käsittää alueita sekä mantereen puolelta että Euboialta. Muut kunnat sijaitsevat kokonaan saarella. Kaikki kunnat kuuluvat saaresta nimensä saaneeseen Euboian alueyksikköön, johon kuuluu myös Skýroksen kunta.

Saaren suurin kaupunki on pääkaupunki Chalkída (59 125 asukasta), joka sijaitsee osaksi saarella ja osaksi mantereen puolella. Saaren muita suurempia kaupunkeja ovat Néa Artáki (9 489 asukasta), Vasilikó (6 571), Psachná (5 827), Kárystos (5 112), Drosiá (5 020), Alivéri (4 827), Istiaía (4 339), Erétria (4 166), Amárynthos (3 647), Ágios Nikólaos (3 426), Paralía Avlídos (3 115), kylpyläkaupunki Loutrá Aidipsoú (2 560), Vathý (2 385), Kými (2 383), Néa Lámpsakos (2 196) ja Gymnó (2 008).[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana Euboia tunnettiin myös nimillä Makris (Μάκρις) ja Dolikhē (Δολίχη) pitkän muotonsa vuoksi, sekä nimillä Ellopia (Ελλοπία), Aonia (Αονία) ja Abantis (Αβαντίς) siellä asuneiden heimojen mukaan. Muita nimiä olivat muun muassa Asōpis (Ασωπίς) ja Khalkodontis (Χαλκοδοντίς). Saaren varsinainen antiikin aikainen nykyisinkin käytössä oleva nimi on peräisin kreikan sanoista eu (εὖ, ”hyvä”) ja bous (βοῦς, ”härkä”); saari oli toisin sanoen ”Hyvien härkien saari”.

Boúrtzin linna Kárystoksessa.

Antiikin ajalla saaren merkittävimmät kaupungit olivat Khalkis (nykyinen Chalkída) ja Eretria. Khalkis oli merkittävä sekä strategisesti että kauppapaikkana, koska se toimi Euripossalmen ylityspaikkana. Muita merkittäviä kaupunkeja olivat muun muassa Histiaia ja Karystos. Kaupungit kukoistivat erityisesti 500-luvulla eaa. Persialaiset tuhosivat saaren ja orjuuttivat sen väestön vuonna 490 eaa. Tämän jälkeen saari päätyi Ateenan valtaan ja kaupungit rakennettiin uudelleen. Euboialaiset kapinoivat Ateenaa vastaan vuosina 446 ja 411 eaa., mutta se ei saavuttanut itsenäistä asemaa.[4][5]

Keskiajalla Euboia tunnettiin nimellä Egripo, mikä oli muuntuma Euripossalmen nimestä.[5] Neljännen ristiretken jälkeen vuonna 1204 saari jaettiin frankkiaateliston kesken. Tämän jälkeen saari päätyi vähitellen venetsialaisten vallan alle 1300-luvulle tultaessa. Venetsian vallan aikana saari tunnettiin nimellä Negroponte (”Musta silta”) Khalkiissa olleen sillan mukaan. Turkkilaiset valtasivat saaren vuonna 1470. Venetsialaiset yrittivät vallata saaren takaisin vuonna 1688. Saari liitettiin itsenäistyneeseen Kreikkaan vuonna 1830.[4]

Aidepsos eli nykyinen Loutrá Aidipsoú oli jo antiikin ajalla suosittu kylpyläpaikka.[5] Loutrá Aidipsoú saavutti aseman suosittuna turistikohteena uudelleen 1800-luvulla.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Evia Visit Greece. Viitattu 1.7.2015.
  2. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. Evia Lonely Planet. Viitattu 1.7.2015.
  4. a b c d ”Evia / Euboea”, Greek Island Hopping 2008, s. 224–227. Thomas Cook Publishing, 2008. IBSN 978-1-84157-839-2.
  5. a b c Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]