Thessalia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thessalian alue
Περιφέρεια Θεσσαλίας
Alue
Sijainti
Sijainti
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Thessalia ja Keski-Kreikka
Alueyksiköitä 5
Kuntia 25
Perustettu 1987
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Lárisa
Pinta-ala 14 037 km² (5.)
Väkiluku (2011) 732 762[1] (3.)
 – väestötiheys 52,20 as./km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 GR-E
 – NUTS EL61
www.pthes.gov.gr

Thessalia (kreik. Θεσσαλία, Thessalía)[2] eli Thessalian alue (Περιφέρεια Θεσσαλίας, Periféreia Thessalías) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta sekä yksi maan historiallis-maantieteellisistä alueista. Se kuuluu Thessalian ja Keski-Kreikan hajautetun hallinnon alueeseen ja sen pääkaupunki on Lárisa.[3][4]

Thessalia sijaitsee Manner-Kreikan itäosassa, Keski-Kreikan, Epeiroksen ja Makedonian sekä Egeanmeren välissä. Sen pinta-ala on 14 037 neliökilometriä ja asukasluku 732 762 (vuonna 2011).[1][5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thessalia käsittää alueen Manner-Kreikan itäosassa idänpuolisen Egeanmeren ja lännenpuolisen Píndos-vuoriston välissä. Sen pohjoispuolella sijaitsee kreikkalainen Makedonia ja eteläpuolella Keski-Kreikan itäosat. Thessalia koostuu kahdesta laajasta tasangosta, läntisestä Thessalian tasangosta eli Tríkalan tasangosta (1 267 km²) ja itäisestä Thessalian tasangosta eli Lárisan-Týrnavoksen tasangosta (589 km²). Läntinen tasanko on Kreikan suurin yksittäinen tasankoalue. Tasangot erottaa niiden välillä oleva kukkulajono.[6][7][8]

Thessalian tasankoa, vuoria ja Pineiós-joki.

Kreikan korkein vuori Ólympos (2 918 m) sijaitsee alueen pohjoisosassa Thessalian ja Makedonian rajalla. Itäosaa hallitsee eteläinen Píndos-vuoristo, jonka korkeimmat huiput Thessalian ja Epeiroksen rajalla ovat Kakardítsa (2 429 m) ja Lákmos (2 295 m). Thessalian eteläosassa sijaitsee Óthrys-vuori ja itäosassa rannikolla Óssa- ja Pílio-vuoret.[7] Píndokseen kuuluva Metéoran luontoalue, joka tunnetaan myös luostareistaan, sijaitsee Thessaliassa Kalampákan lähellä. Thessalian ja Makedonian välisenä tärkeimpänä kulkuväylänä on aina toiminut Témpin sola Ólympos- ja Óssa-vuorten välissä.

Thessalian tasangot ovat alueen tärkeimmän ja pisimmän joen Pineióksen (205 km) ja sen sivujokien valuma-aluetta.[7] Sivujoista pisin on Enipéas (84 km). Merkittävimmät järvet ovat tekojärvet Plastíras ja Smókovo. Alueella ei ole enää nykyisin suuria luonnonjärviä, mutta osa tasangosta on muinoin ollut järveä.

Kaakkoisosassa Thessaliaan kuuluu Pílion niemimaa, joka rajaa Pagasitikóslahden Egeanmerestä. Niemimaan itäpuolella sijaitsevat Thessaliaan luetut Pohjoisten Sporadien pohjoisimmat saaret, joista suurimmat ovat lännestä itään Skiáthos, Skópelos ja Alónnisos. Saariryhmän pääsaarista eteläisempi Skýros ei kuulu Thessaliaan.

Thessalian suurimmat kaupungit ovat Lárisa (144 651 asukasta), Vólos (86 046), Tríkala (61 653), Kardítsa (38 554), Néa Ionía (32 661) ja Týrnavos (11 069) (vuonna 2011).[1]

Alueyksiköt ja kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 alusta lähtien alue on jaettu alueyksiköihin ja kuntiin seuraavasti:[1]

Kámpoksen tasankoa, antiikin Histiaiotiin aluetta.
Pineiós-jokea Témpin solassa.
Vóloksen kaupunki Pílio-vuorelta nähtynä.
Gónnoin kylä.
Alueyksikkö Kunta Väkiluku
Lárisan
alueyksikkö
Lárisa 162 591
Agiá 11 470
Elassóna 32 121
Fársala 18 545
Kilelér 20 854
Témpi 13 712
Týrnavos 25 032
Yhteensä: 284 325
Kardítsan
alueyksikkö
Kardítsa 56 747
Argithéa 3 450
Límni Plastíra 4 635
Mouzáki 13 122
Palamás 16 726
Sofádes 18 864
Yhteensä: 113 544
Magnesian
alueyksikkö
Vólos 144 449
Almyrós 18 614
Notió Pílio 10 216
Rígas Feraíos 10 922
Zagorá-Mourési 5 809
Yhteensä: 190 010
Sporadien
alueyksikkö
Skiáthos 6 088
Alónnisos 2 750
Skópelos 4 960
Yhteensä: 13 798
Tríkalan
alueyksikkö
Tríkala 81 355
Farkadóna 13 396
Kalampáka 21 991
Pýli 14 343
Yhteensä: 131 085
Yhteensä: 732 762

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Antiikin Thessalia

Thessalia on Kreikan historiallisena maakuntana peräisin antiikin ajalta. Tuolloin sitä asuttivat alueen valloittaneet thessalialaiset sekä monet jo varhemmin seudulla asuneet heimot. Antiikin ajan Thessalia jakaantui useaan alueeseen, joista tärkeimmät olivat Thessaliotis, Pelasgiotis, Histiaiotis ja Fthiotis. Alueet muodostivat Thessalian liiton, joka yhdistyi usein sodan aikana, mutta oli muulloin välillä löyhempi. Sen vahvoja kaupunkeja olivat eri aikoina muun muassa Larissa, Farsalos ja Ferai, jotka sotivat usein keskenään liitosta huolimatta.[9][10][11]

Antiikin aikaisen Larissan teatterin rauniot nykyisessä Lárisassa.

Thessalia oli aristokraattis-oligarkisten maanomistajasukujen hallitsemaa aluetta, eikä siellä ollut samanlaista laajaa tasa-arvoisten kansalaisten luokkaa kuin muualla Kreikassa. Alue tunnettiin maanomistajien vauraudesta sekä hevosistaan ja ratsuväestään.[7][10][11]

Thessalia tuli Makedonian valtakunnan alaisuuteen Filippos II:n valloittamana vuonna 352 eaa. Rooman valtakunta sai sen valtaansa Kynoskefalain taistelun vuonna 197 eaa. myötä. Roomalaisella kaudella Thessalia nautti muodollisesti vapaasta asemasta. Viimeistään 300-luvulta jaa. lähtien alue muodosti oman provinssinsa.[9][11]

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metéoran luonnonnähtävyys ja luostarialue Píndos-vuoristossa Kalampákassa.

Rooman valtakunnan jakaantuessa Thessaliasta tuli muun Kreikan tavoin osa itäistä Bysantin valtakuntaa. 600-luvulta lähtien aluetta valloittivat slaavit, saraseenit, bulgaarit ja normannit. 1100–1200-luvuilla Thessalian valloittivat valakit, ja tämän vuoksi se tunnettiin nimellä Suuri Valakia (Suuri Vlakhia, Megale Vlakhia). 1300-luvulla alueen valloittivat puolestaan katalaanit ja serbit. Serbit tekivät Tríkalasta alueen hallintokeskuksen.[7] Metéoran luostarialue sai alkunsa 1300-luvulla.[10]

Turkkilainen Osmanien valtakunta valtasi Thessalian vuonna 1394. Osmanivallan aikana alueen keskus säilyi Tríkalassa.[7] Piispa Dionysios Skylosofos yllytti ensimmäisenä 1600-luvulla thessalialaisia kapinaan osmaneja vastaan.[10] Kreikan itsenäistymisen jälkeen 1800-luvun alkupuolella kreikkalaiset aloittivat taistelun myös Thessalian yhdistämisestä Kreikkaan. Pääosa Thessaliasta liitettiin Kreikkaan vuonna 1881, kun turkkilaiset luovuttivat alueet Berliinin sopimuksella Venäjän–Turkin sodassa kärsimänsä tappion jälkeen. Thessalian pohjoisosa Témpistä pohjoiseen liitettiin Kreikkaan ensimmäisen ja toisen Balkanin sodan vuosina 1912–1913 jälkeen solmitussa Bukarestin rauhassa vuonna 1913.[7]

Osmanien lähtö aiheutti Thessaliassa maanomistusongelmia ja yhteiskunnallisia levottomuuksia, sillä maanomistus jäi harvojen kreikkalaisten käsiin. Alueen maat jaettiin uusiksi väestölle 1930-luvulla.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Απογραφή Πληθυσμού – Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
  2. Kreikan alueet: Thessalia EuroVoc. Multilingual Thesaurus of the European Union. Viitattu 28.8.2014.
  3. Σύσταση αποκεντρωμένης διοίκησης Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 30.5.2014.
  4. Στοιχεία Επικοινωνίας Περιφερειών Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 30.5.2014.
  5. Administrations of Greece Statoids. Viitattu 3.6.2014.
  6. Thessaly Geography Greeka.com. Viitattu 19.2.2018.
  7. a b c d e f g Thessaly Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.2.2018.
  8. Γεωγραφικές πληροφορίες της Ελλάδας Ta Nea. Viitattu 19.2.2018.
  9. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Thessalia”, Antiikin käsikirja, s. 579–580. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  10. a b c d e Thessaly History Greeka.com. Viitattu 19.2.2018.
  11. a b c Smith, William: ”Thessalia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]