Siirry sisältöön

Attika

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee hallinnollista aluetta. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Attikan alue
Περιφέρεια Αττικής
Alue
Sijainti
Sijainti
Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Attika
Alueyksiköitä 8
Kuntia 66
Perustettu 1987
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Ateena
Pinta-ala 3 808 km² (12.)
Väkiluku (2021) 3 814 064[1] (1.)
 – väestötiheys 1 001,59 as./km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 GR-I
 – NUTS EL3, EL30
www.patt.gov.gr

Attika (kreik. Αττική, Attikí)[2] eli Attikan alue (Περιφέρεια Αττικής, Periféreia Attikís) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta. Se kuuluu Attikan hajautetun hallinnon alueeseen ja sen pääkaupunki on Ateena.[3][4] Alueen pinta-ala on 3 808 neliökilometriä[5] ja väkiluku 3 814 064 (2021).[1]

Attika on myös Kreikan NUTS 1 -alue (EL3) sekä samalla NUTS 2 -alue (EL30).[6]

Pääartikkeli: Antiikin Attika

Attika oli yksi antiikin Kreikan maakunnista. Sen asukkaat olivat joonialaisia. Ateenan kaupunkivaltiosta tuli viimeistään geometrisella kaudella Attikan johtava kaupunki ja muut kaupungit tulivat sen vallan alle. Kreikkalaisessa mytologiassa tapahtuma sijoitettiin jo varhaisempaan aikaan, ja Attikan yhdistäjänä ja kansallisena heeroksena pidettiin Theseusta.[7][8]

Klassisella kaudella Attikan väestö oli jaettu kymmeneen fyleen eli ”heimoon” ja 139 demokseen, jotka olivat Ateenan kaupunginosia tai Attikan maaseudun kyliä tai kyläkuntia. Tärkeitä keskuksia antiikin aikana Ateenan ohella olivat muun muassa mysteereistään tunnettu Eleusis, Ateenan satamakaupunki Pireus, hopeakaivoksistaan tunnettu Laureion sekä Marathon, jonka alueella käytiin kuuluisa Marathonin taistelu vuonna 490 eaa. Attikaan kuuluivat myös saaret Salamis ja Aigina.[7][8]

Myöhempi historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiajalla Attika oli muun Kreikan tavoin osa Bysantin valtakuntaa. 1200-luvulla ristiretkeilijät perustivat Ateenan herttuakunnan, joka käsitti Attikan ja alueita aina Makedonian rajalle asti.

Alueyksiköt ja kunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 alusta lähtien alue on jaettu alueyksiköihin ja kuntiin seuraavasti:[1]

Alueyksikkö Kunta Väkiluku (2021)
Keski-Ateenan
alueyksikkö
Ateena 643 452
Dáfni-Ymittós 33 886
Filadélfeia-Chalkidóna 34 958
Galátsi 57 909
Ilioúpoli 76 730
Kaisarianí 26 269
Výronas 59 134
Zográfou 69 874
Yhteensä: 1 002 212
Pohjois-Ateenan
alueyksikkö
Kifisiá 72 878
Agía Paraskeví 62 147
Amaroúsio (Maroúsi) 71 830
Chalándri 77 102
Filothéi-Psychikó 27 636
Irákleio 50 494
Lykóvrysi-Péfki 30 998
Metamórfosi 30 174
Néa Ionía 64 611
Papágou-Cholargós 45 266
Pentéli 35 610
Vrilíssia 32 417
Yhteensä: 601 163
Länsi-Ateenan
alueyksikkö
Peristéri 133 630
Agía Varvára 26 759
Ágioi Anárgyroi-Kamateró 61 462
Aigáleo 65 831
Chaïdári 47 051
Ílio 84 004
Petroúpoli 60 146
Yhteensä: 478 883
Etelä-Ateenan
alueyksikkö
Glyfáda 89 597
Ágios Dimítrios 71 664
Álimos 43 174
Ellinikó-Argyroúpoli 50 027
Kallithéa 97 616
Moscháto-Távros 39 661
Néa Smýrni 72 853
Palaió Fáliro 64 863
Yhteensä: 529 455
Pireuksen
alueyksikkö
Pireus 168 151
Keratsíni-Drapetsóna 89 536
Korydallós 61 248
Níkaia-Ágios Ioánnis Rénti 103 488
Pérama 25 628
Yhteensä: 448 051
Itä-Attikan
alueyksikkö
Pallíni 59 459
Acharnés 108 169
Diónysos 42 376
Kropía (Koropí) 30 817
Lavreotikí (Lávrio) 25 199
Marathónas 31 331
Markópoulo Mesogaías 21 722
Oropós 31 811
Paianía 28 036
Rafína-Pikérmi 22 327
Saronikós 30 047
Spáta-Artémida 34 915
Vári-Voúla-Vouliagméni 52 546
Yhteensä: 518 755
Länsi-Attikan
alueyksikkö
Elefsína 30 147
Asprópyrgos 31 381
Fylí 48 157
Mándra-Eidyllía 17 822
Mégara 38 033
Yhteensä: 165 540
Saarten
alueyksikkö
Salamis 37 220
Agkístri 1 131
Aígina 12 911
Hydra 2 070
Kythera 3 644
Póros 3 261
Spétses 3 748
Troizinía-Méthana 6 020
Yhteensä: 70 005
Yhteensä: 3 814 064
  1. a b c Τεύχος Β' 2090: Αριθμ. 2081/Β4 - 241 Εφημερίδα της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας. 7.4.2024. Viitattu 9.9.2024. (kreikaksi) 
  2. Kreikan alueet: Attika EuroVoc. Multilingual Thesaurus of the European Union. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 28.8.2014.
  3. Σύσταση αποκεντρωμένης διοίκησης Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Arkistoitu 3.7.2014. Viitattu 30.5.2014.
  4. Στοιχεία Επικοινωνίας Περιφερειών Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Arkistoitu 13.8.2014. Viitattu 30.5.2014.
  5. Administrations of Greece Statoids. Viitattu 3.6.2014.
  6. Komission asetus (EU) N:o 1319/2013, annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta Euroopan unionin virallinen lehti L 342/1. 18.12.2013. Viitattu 28.7.2014.
  7. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Attika, attikalainen tyyli, attikalainen vaasimaalaus, joonialaiset”, Antiikin käsikirja, s. 70–71, 241. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  8. a b Smith, William: ”Attica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]