Marathon

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee antiikin ajan kaupunkia. Marathónas on myös nykyinen kaupunki. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Marathon
Μαραθών
Marathonin tasankoa.
Marathonin tasankoa.
Sijainti

Marathon
Koordinaatit 38°07′21″N, 23°56′52″E
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Paikkakunta Marathónas, Itä-Attika, Attika
Kulttuuri antiikki
Kaupunki Ateena

Marathon (m.kreik. Μαραθών) oli antiikin aikainen kaupunki sekä Ateenan Aiantiksen fyleen kuulunut demos, joka sijaitsi Marathonin tasangolla Attikan itäosassa. Se tunnetaan erityisesti Marathonin taistelusta.[1][2] Marathonin arkeologiset kohteet sijaitsevat siitä nimensä saaneessa nykyisessä Marathónaksen kunnassa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marathonin rannikkotasanko laskee itäosassaan Egeanmereen. Muilta sivuilta tasankoa reunustavat kallioiset kukkulat. Länsipuolella tasankoa reunustaa Pentelikonin yhdistyvä Brilessos. Marathonin alueen pohjoisosassa on Kynosuran niemi (nykyinen Stómi). Pohjoisessa ja etelässä tasangon laidalla oli antiikin aikana suot, joista pohjoinen oli huomattavasti suurempi. Tasanko itsessään oli jo antiikin aikana maanviljelyskäytössä ja siellä viljeltiin oliiveja ja viiniä. Tasangon pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 10 kilometriä ja leveys itä-länsisuunnassa noin 2,5–5 kilometriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ateenalaisten hautakumpu.

Marathonin alue on ollut asuttu neoliittiselta kivikaudelta lähtien. Sen alueen neljä kaupunkia muodostivat alun perin Marathonin tetrapoliksen. Siihen kuuluivat Marathon, Probalinthos, Trikorynthos (Trikorythos) ja Oinoi.[1][2]

Kreikkalaisessa mytologiassa Marathonia hallitsi Ksuthos, joka nai Erekhtheuksen tyttären. Herakleidit pakenivat alueelle sen jälkeen, kun heidät oli ajettu pois Peloponnesokselta, ja voittivat siellä Eurystheuksen. Marathon oli myös paikka, jossa Theseus voitti aluetta hävittäneen Marathonin härän. Alueen nimen selitettiin tulleen heeros Marathonista, joka oli Sikyonin kuninkaan Epopeuksen poika tai toisen näkemyksen mukaan arkadialainen.[2]

Kun Theseus yhdisti Attikan kaupungit ja kylät, tetrapolis jäi pois käytöstä. Kleistheneen uudistuksen jälkeen Marathon, Trikorynthos ja Oinoi kuuluivat Aiantiksen fyleen ja Probalinthos Pandioniksen fyleen. Marathon oli näistä merkittävin, ja siksi sen nimeä käytettiin koko alueesta.[2]

Antiikin ajalta Marathon tunnetaan erityisesti vuonna 490 eaa. käydyn Marathonin taistelun paikkana.[1] Taistelu oli osa persialaissotia, ja siinä Ateenan armeija kukisti persialaiset näiden tehtyä ensimmäisen hyökkäyksen Attikan maaperälle. Tarinan mukaan taistelun jälkeen sotilas nimeltä Feidippides juoksi Ateenaan kertomaan voitosta. Perillä hän huudahti ”νενίκαμεν” (nenikamen, ”olemme voittaneet”) ja kuoli. Matka Marathonista Ateenaan olisi ollut noin 40 kilometriä. Tästä juontuu nykyinen urheilulaji maratonjuoksu.

Tunnetuimpia Marathonista kotoisin olleita henkilöitä on Herodes Atticus. Hän myös kuoli Marathonissa.[2]

Arkeologiset kohteet ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marathonin tasankoa, keskellä Plataiailaisten hautakumpu.
Egyptiläisten jumalten pyhäkön rauniot.

Antiikin aikaisen Marathonin demoksen oletetaan sijainneen nykyisen Vranáksen kylän alueella nykyisen Marathónaksen kaupungin sijasta. Alueelta on tehty lukuisia löytöjä pitkän historian varrelta, muun muassa neoliittiselta kaudelta, helladiselta ja mykeneläiseltä kaudelta sekä antiikin ajalta aina roomalaiselle kaudelle saakka. Monet löydöistä ovat hautalöytöjä.[1][3][4]

Marathonin taistelun tasangon keskellä nykyisessä Ágios Panteleímonaksen kylässä sijaitsee niin kutsuttu Ateenalaisten hautakumpu (38°07′05″N, 23°58′42″E ), joka tunnetaan nykyisin nimellä Sorós (”Kasa”). Kumpu on noin 9 metriä korkea, ja sen halkaisija on noin 50 metriä ja ympärysmitta noin 183 metriä. Siihen on haudattu ne 192 ateenalaista sotilasta, jotka kuolivat Marathonin taistelussa. Hautakummusta on löydetty jäänteitä hautaroviolla poltetuista luista sekä hautalahjaksi annettua keramiikkaa.[3][5]

Vranáksen kylässä puolestaan sijaitsee pienempi niin kutsuttu Plataiailaisten hautakumpu (38°07′24″N, 23°56′56″E ), johon haudattiin taistelussa kuolleet plataiailaiset sotilaat.[6] Sen lähellä sijaitsee mykeneläisaikaisten tholos-hautojen (2000–1600 eaa.) arkeologinen kohde.[7]

Oinoin alueelta on löydetty Panin luola. Sen vanhimmat löydöt ovat ajalta 5300 eaa. ja se on ollut käytössä yhtäjakoisesti mykeneläisen ajan lopulle noin vuoteen 1100 eaa. saakka. Luola otettiin uudelleen käyttöön Marathonin taistelun jälkeen. Tuolloin siitä tehtiin Panin kulttipaikka Ateenan Panin luolan tavoin, sillä jumalan uskottiin auttaneen ateenalaisia taistelussa.[8]

Alueen muihin löytöihin lukeutuvat Tsépin, Vranáksen ja Plásin kivi- ja pronssikautiset hautausmaat; Herakleion eli Herakleelle omistettu pyhäkkö, jota marathonilaiset pitivät Kreikan varhaisimpana; Herodes Atticuksen tai tämän vaimon Regillan tila; sekä Herodeen noin vuonna 160 jaa. perustaman egyptiläisille jumalille omistetun pyhäkön rauniot.[1][2][4][9]

Alueelta tehdyt esinelöydöt ovat Marathonin arkeologisessa museossa, joka sijaitsee Vranáksessa lähellä Plataiailaisten hautakumpua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Marathon, Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f Smith, William: ”Marathon”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Peck, Harry Thurston: ”Marathon”, Harper's Dictionary of Classical Antiquities. New York: Harper & Brothers, 1898. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Εκθέσεις Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 4.4.2016.
  5. Tomb of the Athenians Visit Marathon. Viitattu 18.4.2016.
  6. Tomb of the Plataeans Visit Marathon. Viitattu 18.4.2016.
  7. Αρχαιολογικό Μουσείο Μαραθώνα: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 18.4.2016.
  8. Marathon Museum Ancient Greece. Viitattu 19.4.2016.
  9. Archaeological Museum of Marathon Visit Marathon. Viitattu 18.4.2016.