Tholos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tholos (m.kreik. θόλος) on eräistä historiallisista rakennelmista ja rakennuksista käytetty nimitys. Varhaiset tholokset olivat Lähi-idän taloja, joissa kupolikattoiseen osaan vei pitkulainen suorakaiteen muotoinen eteinen. Muinaiskreikkalaiset ja näiden edeltäjät minolaiset ja mykeneläiset rakensivat myöhemmin tholoksia Kreetalle, Kreikkaan ja Etelä-Espanjaan. Näissä kivillä tai maalla peitettyyn hautakupoliin vie suora käytävä. Klassisessa kreikkalaisessa arkkitehtuurissa tholos on tyypillisesti pyöreä temppeli tai muu rakennus.

Tholos-haudat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronssikautisen Mykeneläisen tholos-haudan poikkileikkaus.

Kupolihauta on pyöreä, korkea, valeholvattu hautakammio, johon tavallisesti johtaa pitkä, avonainen, kivinen käytävä, dromos[1]. Nykyään kuuluisimmat kupolihaudat sijaitsevat Kreikassa ja Etruriassa[2]. Nimekkäin niistä lienee niin kutsuttu Atreuksen aarrekammio, joka sijaitsee Mykenen Leijonaportin lähellä.[3]

Tholoksen edessä voi olla myös kivinen esihalli. Tholos-hauta perustunee alkujaan erääseen Lähi-idän pyöreään kupolikattoiseen talotyyppiin.

Kupolikattoisia, pyöreäpohjaisia majoja ja taloja rakennettiin Lähi-idässä hyvin varhain, ja niitä esiintyi varhaisella esikeraamisella ajalla laajalti. Mehiläispesää muistuttavia asuintaloja ilmestyi noin 7000 eaa. Choirokoitíaan Kyproksellelähde?[4]. Myöhemmin esikeraamisella ajalla yleistyi suorakaiteen muotoinen talotyyppi. Tholos saattaa olla näiden kahden tyypin yhdistelmä.

Varhaisimmat tholokset[5] tehtiin joskus 6. vuosituhannella Pohjois-Mesopotamian ja Syyrian seuduilla muun muassa Tell Arpatsjiyahin[6]. Niitä rakensi Halafin kulttuuri[7], joka kesti noin 700 vuotta. Nämä lienevät olleen temppeleitä, asuintaloja tai hautoja. Syyriassa näkee nykyäänkin tholos-tyyppisiä mehiläispesää muistuttavia savirakennusten kattoja[8]. Joidenkin mielestä tholos-rakennelmatyyppi liittyy puolipaimentolaisten elämäntapaan.

Halafin jälkeen tholosten rakenteminen näyttää pysähtyneen, ja tholosten rakentamisessa oli katkos tai historian tiedoissamme aukko. Seuraavan kerran tholoksia tavataan esiminolaisessa Etelä-Kreetassa joskus välillä 4000–3000 eaa.[9]. Näitä hautoja rakennettiin siellä yli tuhat vuotta, ja jotkut jäivät käyttöön myöhäispronssikaudelle asti.

Tholokset levisivät minolaisten matkojen mukana Etelä-Espanjaan, missä niiden rakentaminen liittyi Los Millaresin kulttuuriin noin 3200–2600 eaa. Minolainen vaikutus levisi myös Manner-Kreikkaan. Kreikan mantereella tholos-hautoja alettiin tehdä myöhäispronssikaudella, ja ne yleistyivät noin 1500 eaa. Mykenen sivilisaation noustessa. Varhaisimmat tholos-haudat on löydetty Choirokoitíasta. Tholos-haudat liittynevät alkujaan varhaiseen Välimeren neoliittiseen kulttuuriin, joka levisi Levantista Portugaliin ja Britteinsaarille.

Tholosta jonkin verran muistuttivat Sardinian nuraghit, muutamat muut Etelä-Euroopanlähde? ja eräät hyvin varhaiset Pohjois-Mesopotamian rakennelemat.

Tholos-pyörötemppelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klassisessa kreikkalaisessa arkkitehtuurissa tholos tarkoittaa pyörötemppeliä tai muuta pyöreää rakennusta. Tunnetuimpia esimerkkejä tällaisista ovat Ateenan Tholos eli Prytaneion, Delfoin Athene Pronaian pyhäkköalueen Tholos, Epidauroksen Asklepieionin Tholos sekä Olympian Filippeion.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kodin Suuri tietosanakirja, osa 7 vuodelta 1979, s. 280
  2. Otavan Iso tiettosanakirja, osa 4 vuodelta 1962, palsta 1661
  3. Kodin suuri tietosanakirja, osa 7 vuodelta 1979, s. 280
  4. Neolithic Settlement, Khirokitia Map
  5. (Vanhentunut linkki)
  6. Armas Salonen, Kaksoisvirranmaa, WSOY 1945
  7. Halaf-cultuur (noin 5500 – noin 4500 eaa)
  8. Beehive History
  9. The Early Minoan Colonization of Spain, W. Sheppard Baird, June 20, 2007

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]