Tholos

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Tholos (m.kreik. θόλος) on eräistä historiallisista rakennelmista ja rakennuksista käytetty nimitys. Varhaiset tholokset olivat Lähi-idän taloja, joissa kupolikattoiseen osaan vei pitkulainen suorakaiteen muotoinen eteinen. Muinaiskreikkalaiset ja näiden edeltäjät minolaiset ja mykeneläiset rakensivat myöhemmin tholoksia Kreetalle, Kreikkaan ja Etelä-Espanjaan. Näissä kivillä tai maalla peitettyyn hautakupoliin vie suora käytävä.

Myöhäisemmässä kreikkalaisessa arkkitehtuurissa tholos on tyypillisesti pyöreä temppeli tai muu rakennus. Esimerkkejä jälkimmäisestä on Ateenassa (Prytaneion), Delfoissa (Athene Pronaian temppeli), Epidauroksessa (Asklepioksen pyhäkkö) ja Olympiassa (Filippeion).

Tholos-haudat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronssikautisen Mykeneläisen tholos-haudan poikkileikkaus.

Kupolihauta on pyöreä, korkea, valeholvattu hautakammio, johon tavallisesti johtaa pitkä, avonainen, kivinen käytävä, dromos[1]. Nykyään kuuluisimmat kupolihaudat sijaitsevat Kreikassa ja Etruriassa[2]. Nimekkäin niistä lienee "Atreuksen aarrekammio", joka sijaitsee Mykenen leijonaportin lähellä.[3]

Tholoksen edessä voi olla myös kivinen esihalli. Tholos-hauta perustunee alkujaan erääseen Lähi-idän pyöreään kupolikattoiseen talotyyppiin.

Kupolikattoisia, pyöreäpohjaisia majoja ja taloja rakennettiin Lähi-idässä hyvin varhain, ja niitä esiintyi varhaisella esikeraamisella ajalla laajalti. Mehiläispesää muistuttavia asuintaloja ilmestyi noin 7000 eaa. Khirokitiaan Kyproksellelähde?[4]. Myöhemmin esikeraamisella ajalla yleistyi suorakaiteen muotoinen talotyyppi. Tholos saattaa olla näiden kahden tyypin yhdistelmä.

Varhaisimmat tholokset[5] tehtiin joskus 6. vuosituhannella Pohjois-Mesopotamian ja Syyrian seuduilla muun muassa Tell Arpatsjiyahin[6]. Niitä rakensi Halafin kulttuuri[7], joka kesti noin 700 vuotta. Nämä lienevät olleen temppeleitä, asuintaloja tai hautoja. Syyriassa näkee nykyäänkin tholos-tyyppisiä mehiläispesää muistuttavia savirakennusten kattoja[8]. Joidenkin mielestä tholos-rakennelmatyyppi liittyy puolipaimentolaisten elämäntapaan.

Halafin jälkeen tholosten rakenteminen näyttää pysähtyneen, ja tholosten rakentamisessa oli katkos tai historian tiedoissamme aukko. Seuraavan kerran tholoksia tavataan esiminolaisessa Etelä-Kreetassa joskus välillä 4000-3000 eaa.[9]. Näitä hautoja rakennettiin siellä yli tuhat vuotta, ja jotkut jäivät käyttöön myöhäispronssikaudelle asti.

Tholokset levisivät minolaisten matkojen mukana Etelä-Espanjaan, missä niiden rakentaminen liittyi Los Millaresin kulttuuriin noin 3200-2600 eaa. Minolainen vaikutus levisi myös Manner-Kreikkaan. Kreikan mantereella tholos-hautoja alettiin tehdä myöhäispronssikaudella, ja ne yleistyivät noin 1500 eaa. Mykenen sivilisaation noustessa. Varhaisimmat tholos-haudat on löydetty Khirokitiasta. Tholos-haudat liittynevät alkujaan varhaiseen Välimeren neoliittiseen kulttuuriin, joka levisi Levantista Portugaliin ja Britteinsaarille.

Tholosta jonkin verran muistuttivat Sardinian nuraghit, muutamat muut Etelä-Euroopanlähde? ja eräät hyvin varhaiset Pohjois-Mesopotamian rakennelemat.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tholos-rakennelma.
  1. Kodin Suuri tietosanakirja, osa 7 vuodelta 1979, s. 280
  2. Otavan Iso tiettosanakirja, osa 4 vuodelta 1962, palsta 1661
  3. Kodin suuri tietosanakirja, osa 7 vuodelta 1979, s. 280
  4. Neolithic Settlement, Khirokitia Map
  5. (Vanhentunut linkki)
  6. Armas Salonen, Kaksoisvirranmaa, WSOY 1945
  7. Halaf-cultuur (noin 5500 - noin 4500 eaa)
  8. Beehive History
  9. The Early Minoan Colonization of Spain, W. Sheppard Baird, June 20, 2007