Tholos (Epidauros)
| Tholos | |
|---|---|
| Θόλος | |
 Tholoksen rauniot ennallistettavina. |
|
| Sijainti | Epidauroksen Asklepieionin arkeologinen alue, Asklipieío, Epídavros, Argolis, Peloponnesos, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | tholos-pyörötemppeli |
| Valmistumisvuosi | n. 360–320 eaa. |
| Suunnittelija | Polykleitos nuorempi |
| Tyylisuunta | doorilainen / korinttilainen |
|
|
|
 |
|
Tholos (m.kreik. Θόλος) eli Thymele (θυμέλη, Thymelē, ’Liesi’) oli antiikin aikainen tholos-pyörötemppeli Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tholoksen paikalla oli alun perin pelkkä maanalainen, pyöreä labyrintti, joka rakennettiin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Tholos, joka tunnettiin myös nimellä Thymele, rakennettiin labyrintin päälle ja ympärille klassisen kauden lopulla noin vuonna 360–320 eaa. Pausanias, joka mainitsee rakennuksen, sanoo sen arkkitehdin olleen Polykleitos nuorempi.[2][1]
Rakennuksen käyttötarkoitusta ei tunneta, mutta usein arvellaan, että labyrintissä olisi pidetty Asklepioksen pyhiä käärmeitä.[2][1] Toisen ehdotuksen mukaan rakennusta olisi käytetty jotenkin osana parantamismenoja,[3] kuten abatonina, jossa potilaat olisivat nukkuneet yönsä,[4] eräänlaisena shokkihoitona tietynlaisissa psykiatrisissa tapauksissa,[5] tai paikkana, jossa saatiin yhteys ktooniseen jumaluuteen.[6] Kolmannen ehdotuksen mukaan se voitaisiin nähdä tällaisen ktoonisen jumalan symbolisena hautana.[4] Neljännen mukaan se olisi ollut eräänlainen aarrekammio.[6] Lieteen viittaavan Thymele-nimen vuoksi se tulkittiin alun perin paikaksi, jossa pyhäkön papit olisivat valmistaneet ateriansa.[4]
.jpg){kind=spacer}
Tholos tuhoutui 500-luvulla, ja suuri osa siitä käytettiin uudelleen myöhempiin rakennuksiin.[6] Arkeologiset kaivaukset paikalla alkoivat vuonna 1881 Panagiótis Kavvadíaksen johdolla ja jatkuivat vuoteen 1928.[7] Rakennuksen ennallistustyöt alkoivat vuonna 1984.[6]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tholos sijaitsi Asklepieionin ydinalueella Asklepioksen temppelin lounaispuolella. Se oli pyörötemppeli, joka oli rakennettu kolmiportaiselle krepidomalle ja jonka ylimmän osan eli stylobaatin halkaisija oli noin 21,3 metriä. Temppeliä ympäröi 26 doorilaista pylvästä. Temppelin sisällä oli pyöreän seinän muodostama cella, jonka sisällä oli kehässä 14 korinttilaista pylvästä. Cellan oviaukko oli itäpuolella. Sille johti krepidoman yli luiska.[2]
Cellan keskellä oli pyöreä kaivomainen aukko, joka oli peitetty avattavalla kannella.[2][4] Se johti Tholoksen alla olleeseen, rakennuksen maanalaisena keskuksena toimineeseen pyöreään labyrinttiin. Sen halkaisija oli noin 13,36 metriä.[2] Labyrintti muodostui kolmesta samankeskisestä seinästä, joissa kussakin oli oviaukko. Näin muodostui joukko pyöreitä käytäviä. Kukin oli tukittu väliseinillä niin, että aina kun oli astuttu ovesta yhteen käytävään, piti kulkea koko pyöreä käytävä päähän saakka, jotta saattoi astua seuraavasta ovesta seuraavaan, sisempään käytävään ja lopulta keskiössä olleeseen kammioon.[1]
Tholos oli koristeltu kaiverretuilla yksityiskohdilla sekä käyttäen mustaa ja valkoista marmoria. Koristelussa käytettiin paljon kukka- ja geometrisia aiheita. Tholoksen katto oli kartiomainen, ja sen huipulla oli akanthos- eli akantinlehväveistos.[2][1] Pausaniaan mukaan rakennuksen sisäosa oli koristeltu maalatuilla paneeleilla, jotka oli tehnyt taidemaalari Pausias. Toinen maalauksista esitti Erosta, joka oli laittanut syrjään jousensa ja nuolensa ja piteli niiden sijaan lyyraa, ja toinen Juopumusta (Methe), joka joi lasisesta astiasta niin, että hänen kasvonsa näkyivät sen läpi.[1][8][9] Tholoksessa oli myös levyjä, joihin oli kirjattu piirtokirjoituksina pyhäkössä parantuneiden nimiä sekä tietoja siitä, mistä sairaudesta he kärsivät ja mitä hoitoa he saivat.[3]
Alkuperäisestä rakennuksesta on säilynyt nykyaikaan lähinnä sen labyrintti. Varsinaista tholos-rakennusta on ennallistettu jonkin verran sen ympärille käyttäen uutta kivimateriaalia.[4][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Epidauros”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Epidauros, Tholos (Building) Perseus. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ a b Tholos at the Sanctuary of Asklepios, Epidauros Pleiades. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ a b c d e The Tholos at Epidaurus Penhook. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ Sanctuary of Asklepios, Epidaurus Classics and Ancient History. University of Warwick. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ a b c d e The Tholos of Epidaurus Aristotle, Greek tourist guide. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ The Tholos of Epidaurus Altani. Arkistoitu 3.6.2023. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ Smith, William: ”Pausias”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.27.3.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tholos Wikimedia Commonsissa
