Asklepioksen temppeli (Epidauros)
| Asklepioksen temppeli | |
|---|---|
| Ναὸς τοῦ Ἀσκληπιοῦ | |
 Asklepioksen temppelin rauniot. Taustalla näkyy Abatonin eli Enkoimeterionin ennallistettuja raunioita. |
|
| Sijainti | Epidauroksen Asklepieionin arkeologinen alue, Asklipieío, Epídavros, Argolis, Peloponnesos, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | n. 380–375 eaa. |
| Suunnittelija | Theodotos |
| Tyylisuunta | doorilainen |
|
|
|
 |
|
Asklepioksen temppeli (m.kreik. Ναὸς τοῦ Ἀσκληπιοῦ, Naos tū Asklēpiū) oli antiikin aikainen Asklepiokselle omistettu kreikkalainen temppeli Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa. Se oli pyhäkköalueen päätemppeli.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Epidauroksen Asklepioksen temppeli rakennettiin myöhemmällä klassisella kaudella noin vuonna 380–375 eaa. Sen suunnittelijaksi tiedetään piirtokirjoitusten perusteella arkkitehti nimeltä Theodotos. Temppeli korvasi vanhemman Asklepioksen temppelin, joka sijaitsi myöhemmästä temppelistä kaakkoon.[1][2][3]
Temppeli tuhoutui tulipalossa myöhäisantiikin aikana, joko 300-luvun lopulla tai 400-luvun alussa. Joskus tämän jälkeen aarteenetsijät ovat kaivelleet temppeliä erityisesti sen kulttipatsaan alta aarteiden toivossa.[4] Temppelin rauniot löydettiin 1800-luvun lopulla.[3]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asklepioksen temppeli sijaitsi Asklepioksen pyhäkköalueella Tholoksen koillispuolella ja Abatonin eli Koimeterionin eteläpuolella. Se oli peripteraalitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä. Rakennus oli tehty pehmeästä kalkkikivestä ja päällystetty valkoisella rappauksella. Temppelin stylobaatin koko on noin 11,76 × 23,06 metriä, ja siinä oli lyhyillä sivuilla kuusi (heksastyyli) ja pitkillä sivuilla 11 pylvästä. Nämä mitat tekevät temppelistä yhden pienimmistä doorilaisista peripteraalitemppeleistä. Pylväiden korkeus oli noin 5,2 metriä ja halkaisija alaosastaan noin 0,93 metriä. Pylväiden väli niiden keskeltä laskettuna oli noin 2,27 metriä, mutta kulmissa noin 1,99 metriä.[1][2][4]
Temppelin sisällä oli pronaos, jonka edessä oli kaksi pylvästä (distylos in antis), ja cella; opisthodomosta ei ollut.[4] Sisällä cellassa oli kullasta ja norsunluusta tehty Asklepioksen kulttikuva, jonka oli veistänyt Thrasymedes Paroslainen. Veistos tunnetaan Pausaniaan kuvauksesta sekä Epidauroksen kaupungin lyömistä rahoista. Kuvausten perusteella se esitti jumalan valtaistuimella istuvana, sauva toisessa ja käärme toisessa kädessään, ja hänen vierellään oli koira.[3][4][5][6] Cellan sisäosaa reunustivat kummallakin sivulla seitsemän pylvästä ja perällä neljä pylvästä, jotka edustivat korinttilaista tyyliä.[4] Aiemmin oli epäselvää, oliko sisällä lainkaan pylväitä.[1][2] Cellan lattiassa oli suorakulmainen, luukulla peitetty aukko, joka toimi eräänlaisena aarrekammiona.[4]
Temppeli oli koristeltu rikkaasti, ja tähän oli käytetty eebenpuuta, norsunluuta, kultaa ja muita arvokkaita materiaaleja. Lattia oli tehty valkoisista ja mustista marmorilaatoista.[2] Temppelin länsipään päätykolmion veistosryhmä esitti amatsonomakhiaa ja itäpään päätykolmion veistosryhmä, johon kuului 11 mies- ja 11 naishahmoa, Troijan tuhoa.[2][4] Päätykolmioveistokset ovat hyvin eri tyyliä: länsipään veistoksia on luonnehdittu tyyliltään pehmeämmiksi ja itäpään veistoksia ankarammiksi.[2] Päätykolmioiden harjalla ja temppelin kulmissa oli marmoriset akroterion-koristeet. Ainakin länsipään harjalla oli Nike-jumalatar.[2][4] Muut hahmot on tulkittu auroiksi[2][3] tai nereideiksi.[4] Lisäksi koristeissa esiintyivät mahdollisesti myös Asklepioksen vanhemmat Apollon ja Koronis.[3] Temppelin metoopit oli koristeltu ruusukkeilla.[4] Veistoskoristeluja tekivät useat kuvanveistäjät. Eräs niiden tekoon osallistunut oli epidauroslainen kuvanveistäjä Timotheos.[2][4]
Temppelin itäsivulla oli luiska, joka johti pronaokselle eli pääsisäänkäynnille. Myös temppeliin liittynyt Asklepioksen alttari oli tavanomaisesti sen itäpuolella. Temppelin eteläpuolella sijaitsi toinen, Apollonille omistettu alttari.[1]
Nykyaikaan temppelistä on säilynyt lähinnä sen perustukset[2] sekä joitakin veistoskoristelujen osia, jotka ovat Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa sekä Epidauroksen arkeologisessa museossa. Paikallisessa museossa on myös Ateenassa olevien veistosten kopioita.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Epidauros, Temple of Asklepios (Building) Perseus. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Epidauros”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Temple of Asklepios. (Arkeologisen kohteen opastaulu 1.) Wikimedia Commons. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Temple of Asklepios. (Arkeologisen kohteen opastaulu 2.) Wikimedia Commons. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ Smith, William: ”Thrasymedes (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.27.2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asklepioksen temppeli Wikimedia Commonsissa
