Eros

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee rakkauden jumalaa. Sanan Eros muista merkityksistä katso Eros (täsmennyssivu).
Eros virittämässä joustaan Lysippoksen kreikkalaisen patsaan roomalaisessa kopiossa 100-luvulta.

Eros (m.kreik. Ἔρως, rakkaus) on kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden jumala. Hänet kuvataan usein nuolia ja jousta kantavaksi, siivekkääksi pikkupojaksi tai nuoreksi mieheksi. Arkaaisen kauden taiteessa hän oli pääsääntöisesti nuori mies, mutta hänestä tehtiin myöhemmin koko ajan nuorempi. Hellenistisessä taiteessa hän oli jo pikkulapsi.[1]

Kreikkalaiset liittivät Erosin ennen kaikkea hedelmällisyyteen, haluun ja seksuaaliseen rakkauteen. Hänet nähtiin ovelana kujeilijana, joka saattoi olla leikkisä ja harmittoman ilkikurinen mutta toisinaan uhrillaan leikittelevä julmuri, jonka yllätyshyökkäykset aiheuttivat vain holtitonta intohimoa ja sekaannusta. Häntä pidettiin lisäksi homoseksuaalisen rakkauden suojelijana.[2]

Eros ampui jousipyssyllään nuolia, jotka saivat ihmiset, sankarit ja jumalat rakastumaan. Eroksen tunnetuimpia uhreja oli Apollon, joka rakastui Dafne-nymfiin. Eros sai myös Medeian rakastumaan Iasoniin. Eros itse rakastui Psykheen äitinsä vastustuksesta huolimatta.[2]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmin Eros kuvattiin rakkauden, kauneuden ja halun jumalattaren Afroditen apurina. Joskus Eros kuvattiin Afroditen ja sodanjumalan Areen poikana, jonka veljiä olivat Deimos, Fobos ja Harmonia. Joskus Eroksella oli pikkuveli Anteros.[2]

Hesiodoksen mukaan Eros oli yksi alkujumalista ja yhdessä Khaoksen ja Gaian kanssa vastuussa luomisesta. Joissain kertomusperinteissä Eroksen kerrottiin olevan munasta syntynyt hermafrodiitti, jonka Khronos sijoitti Khaosin kohtuun. Aristofaneen mukaan Eros syntyi Nyksin ja Aitherin munimasta hopeisesta munasta. Eroksen äidiksi on mainittu myös esimerkiksi Eileithyia, Penia ja Iris.[2]

Palvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eroksen tärkein kulttikeskus oli Boiotian Thespiaissa. Hänellä oli myös pyhäkkö Ateenan Akropoliin pohjoisseinässä. Sen hän jakoi Afroditen kanssa.[1] Hänet yhdistettiin läheisesti moneen Afroditen kulttiin koko kreikkalaisessa maailmassa. Erosta palvottiin lisäksi Megarassa, Filadelfeiassa, Leuktrassa, Eleassa ja Patriumissa.[2]

Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eros kuvattuna kreikkalaiseen lautaseen 300-luvulta eaa.

Eros kuvattiin kreikkalaisessa taiteessa yleensä nuorukaisena, jolla on siivet ja voitonseppele. Hän saattoi pidellä lyyraa, jänistä tai ruoskaa. 300-luvulta eaa. alkaen hänet kuvattiin joskus myös jousi kädessään. Kreikkalaisessa keramiikassa Eros esiintyy usein häätilaisuuksissa ja muissa romanttisissa kohtauksissa osanottajien yläpuolella leijaillen. Joskus Eros esiintyi kahtena tai kolmena, jolloin hän edusti rakkauden eri muotoja nimeltään Eros, Himeros (halu) ja Pothos (kaipaus). Hellenistisessä taiteessa Eros kuvattiin useimmiten Psykhen seurassa.[2]

Eros oli kuvattuna yhteen maailman seitsemästä ihmeestä, Zeuksen patsaan valtaistuimeen Olympiassa. Hän esiintyy myös Parthenonin itäisessä friisissä.[2]

Roomassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eros tunnetaan roomalaisessa mytologiassa nimillä Amor ja Cupido.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Eros Encyclopædia Britannica. 2018. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 23.7.2018. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Mark Cartwright: Eros Ancient History Encyclopedia. 18.4.2018. Viitattu 10.5.2019.