Thespiai

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thespiai
Θεσπιαί
Sijainti

Thespiai
Koordinaatit 38°17′36″N, 23°9′4″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Thespiés, Alíartos, Boiotia, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Boiotia

Thespiai (m.kreik. Θεσπιαί, myös Thesp(e)ia, Θέσπ(ε)ια, lat. Thespiae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa.[1][2] Sen arkeologisen kohteet sijaitsevat Alíartoksen kunnassa nykyisten Thespiéen ja Leontárin kylien ympäristössä.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thespiai sijaitsi Helikon-vuoren (nyk. Elikónas) juurella sen itäpuolella. Kaupunki oli rakennettu kukkuloiden ja vuorten ympäröimälle tasangolle, eikä sillä ollut merkittävää akropolista. Tasangolla virtasi Thespios-joki (nyk. Kanavári). Thespiain satamakaupunki oli Korintinlahden pohjoisrannalla sijainnut Kreusa eli Kreusis (nyk. Paralía Livadóstras).[1][2][3] Kaupunkivaltion alue käsitti myös muun muassa Askran ja Leuktran.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thespiain seutu on asutettu viimeistään neoliittisella kaudella, ja se oli merkittävä kaupallinen keskus mykeneläisellä kaudella.[3] Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä Asopoksen tyttärestä Thespiasta tai Erekhtheuksen pojasta Thespioksesta. Kaupunki esiintyy Homeroksen Iliaan laivaluettelossa yhtenä boiotialaisista kaupungeista, jotka lähettivät laivoja Troijan sotaan.[1]

Thespiain lyömiä oboleita, n. 431–424 eaa.

Thespiai oli historiansa ajan Theban vihollinen, mikä paljolti määräsi sen historian kulun. Persialaissotien aikana vuonna 480 eaa. Thespiai oli Plataiain ohella ainoa boiotialainen kaupunki, joka oli muiden kreikkalaisten puolella persialaisia vastaan. Thermopylain taisteluun thespiailaisia osallistui 700. Kaikki kaatuivat 300 spartalaisen rinnalla. Persialaiset polttivat kaupungin, ja väestö vetäytyi Peloponnesokselle. Plataiain taisteluun Thespiai osallistui 1 800 miehellä. Sodan jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen Ateenan tuella. Miestappioita paikattiin hyväksymällä muukalaisia kansalaisiksi.[1][2][3]

Peloponnesolaissodassa Thespiai taisteli Theban rinnalla ateenalaisia vastaan vuonna 424 eaa., sillä valtaa kaupungissa pitivät Theban tukemat oligarkit. Seuraavana vuonna Theba kuitenkin tuhosi Thespiain muurit syyttäen tätä ateenalaisten puolella olemisesta. Vuonna 414 eaa. kaupungin Ateenan tukemat demokraatit yrittivät kaapata vallan, mutta hävisivät Theban tultua oligarkkien apuun, minkä jälkeen demokraatit karkotettiin Ateenaan. Thespiai vapautui Theban vallasta vuonna 387 eaa. Vuosina 379–372 eaa., Korintin sodan aikaan ja sen jälkeen, kaupunki tarjoutui Spartan tukikohdaksi Thebaa vastaan, ja spartalaiset linnoittivat sen. Theba tuhosi kaupungin muurit vuonna 372 eaa. Leuktran taistelun jälkeen thespiailaiset ajettiin kokonaan pois Boiotiasta. Myöhemmin kaupunki rakennettiin uudelleen, ja se kukoisti vielä vuonna 146 eaa. alkaneella roomalaisella kaudella, jolloin se nautti vapaakaupungin (civitas libera et immunis) asemasta vuodesta 47 eaa. Kaupungin tiedetään olleen olemassa vielä 500-luvulla jaa.[1][2][3]

Thespiain tärkein kultti oli Eroksen kultti. Lisäksi kaupungissa palvottiin muusia. Näihin liittyneet juhlat kaupungissa olivat Erotidia ja Museia (Mouseia), joita vietettiin Helikonilla joka viides vuosi.[1][5]

Nykyinen Thespiéen kylä, joka aiemmin tunnettiin nimellä Erimókastro (Rimókastro), on ottanut nimensä kaupungista.

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantharos Thespiaista, mustakuviotekniikka, kirjoitusta boiotialaisella aakkostolla.

Ainakin osa Thespiaista oli ympäröity muureilla, mutta muurit eivät kattaneet kaikkia keskeisiä rakennuksia.[1] Muurein ympäröity alue sijaitsi noin kilometrin nykyisestä Thespiéen kylästä etelään.[3] Kaupungin agoralla tiedetään olleen Hesiodoksen patsas. Lisäksi kaupungissa oli muun muassa Afrodite Melainikselle omistettu temppeli. Kaupungin alaisuudessa oli Muusien laakso pyhäkköineen. Siellä sijaitsi muun muassa muusien temppeli sekä teatteri.[1] Delionin taistelussa (424 eaa.) kaatuneiden joukkohauta on löydetty.[3]

Antiikin aikana kaupungin tunnetuin nähtävyys oli Praksiteleen veistämä Eros-veistos. Se oli osa veistoskokonaisuutta, johon kuuluivat myös se Afroditen patsas, johon perustuu Arlesin Afrodite, sekä Thespiaista kotoisin olleen tunnetun hetaira Frynen patsas. Kaupungissa oli myös Lysippoksen veistämä Eros-patsas.[1]

Kaupungin alueelta on löydetty lukuisia veistoksia, hautakiviä ja piirtokirjoituksia.[3] Nykyisen Thespiéen kylän ympäristössä on useita kirkkoja, joiden oletetaan olevan antiikin aikaisten temppelien paikalla, ja joissa on niiden osia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Thespiae”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d Thespiae Encyclopaedia Britannica. Viitattu 21.8.2017.
  3. a b c d e f g h Αρχαίες Θεσπιές Hellinon. Viitattu 21.8.2017.
  4. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Thespeia”, Antiikin käsikirja, s. 579. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  5. Valley of the Muses - Thespies Greek Travel Pages. Viitattu 21.8.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]