Troijan sota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo myyttisestä sodasta, elokuvasta katso Troijan sota (elokuva).
Johann Georg Trautmannin maalaus Troijan tuhosta.

Troijan sota (kreik. Τρωικός πόλεμος) oli antiikin Kreikassa myyttinen sota useiden kreikkalaisten heimojen ja Troijan kaupungin välillä. Sodasta kerrotaan monissa lähteissä. Tärkeimpiä ovat runoilija Homeroksen runoelmat Ilias, joka kertoo varsinaisesta sodasta, ja Odysseia, joka kertoo kuningas Odysseuksen harharetkistä sodan jälkeen. Lisäksi sodan tapahtumat ovat aiheena monissa muissa eeppisen kykloksen nimellä tunnetun tarupiirin runoelmissa.

Kreikkalaiset pitivät Troijan sotaa todellisena historiallisena tapahtumana, ja esimerkiksi Eratostheneen esittämien laskelmien mukaan se olisi päättynyt vuonna 1184 eaa. Sitä vastoin varsinkin 1800-luvun alkupuolella useimmat tutkijat pitivät sitä pelkkänä taruna. Heinrich Schliemannin suorittamat kaivaukset kuitenkin osoittivat, että Troija on todella ollut olemassa juuri siellä, minne perimätieto on sen sijoittanutkin, ja eräiden tutkimusten mukaan se on joutunut vihollisten hyökkäyksen kohteeksi, vieläpä varsin lähellä Eratostheneen olettamaa ajankohtaa. Epäselväksi kuitenkin on jäänyt, missä määrin Troijan sotaa koskevat tarut perustuvat todellisiin tapahtumiin.

Sodan alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ilias

Sota sai tarun mukaan alkunsa siitä, että Ateenassa vietettiin Thessalian kuninkaan Peleuksen ja merenjumalatar Thetiin häitä. Hääpari oli jättänyt kutsumatta juhliin eripuraisuuden jumalattaren Eriksen, ja tästä suuttunut jumalatar heitti hääsaliin oman häälahjansa: kultaisen omenan, johon oli kirjoitettu Kauneimmalle. Troijan prinssi Paris joutui ratkaisemaan, kuka olisi tämä kaunein, jolle omena on tarkoitettu (niin kutsuttu Pariksen tuomio). Ylijumala Zeuksen puoliso Hera, tiedon ja sotimisen jumalatar Athene ja rakkauden jumalatar Afrodite olivat kukin sitä mieltä, että omena kuului juuri hänelle. Jokainen jumalatar lupasi Parikselle jotain, jos Paris antaisi omenan hänelle. Hera lupasi Parikselle koko maailman valtakunnaksi omenaa vastaan, Athene lupasi Parikselle mainetta ja Afrodite lupasi, että Parikseen rakastuisi kaunein nainen päällä maan. Paris valitsi Afroditen kauneimmaksi jumalattareksi, ja antoi hänelle omenan. Athene ja Hera päättivät kostaa hänelle.

Maailman kauneimpana naisena pidettiin Helenaa, Spartan kuninkaan Menelaoksen puolisoa. Niinpä Paris matkusti Spartaan, jossa hän ja Helena rakastuivat toisiinsa. Paris ryösti Helenan itselleen ja palasi Troijaan. Tästä suuttuneena Menelaos kokosi sotajoukon ja lähti sotimaan Troijaa vastaan, jotta saisi vaimonsa takaisin.

Troija ja kreikkalaiset heimot sotivat vuosia ilman loppua. Lukuisat kirjan sankareista, muun muassa Aias, Akhilleus ja Troijan prinssi Hektor menehtyvät taisteluissa. Ilias päättyy Hektorin hautajaisiin, tiedot loppusodasta perustuvat muihin lähteisiin, lähinnä Vergiliukseen.

Sodan päätös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aeneis

Troijan valloitus osoittautui kuitenkin hankalaksi ja valloitusyritykset epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen. Lopulta Odysseus keksi juonen: kreikkalaiset voisivat rakentaa puusta mahtavan hevosen, jonka sisälle mahtuisi joukko sotilaita piiloutumaan. Tämän jälkeen troijalaiset huijattaisiin viemään hevonen sisään kaupunkiin. Hevonen päätettiin rakentaa, ja sen sisälle piiloutui sotilaita, myös Odysseus. Hevonen vietiin Troijan kaupungin lähelle. Sitten Kreikkalaiset uskottelivat troijalaisille että olisivat luovuttaneet, perääntyneet ja jättäneet hevosen lahjaksi troijalaisille. Troijalaiset päättivät viedä hevosen kaupunkiin pappi Laokoonin varoituksista huolimatta, ja osa kaupungin muurista hajotettiin, jotta hevonen mahtuisi sisään.

Illalla hevonen oli asetettu Troijan torille ja iloiset troijalaiset juhlivat kreikkalaisten antautumista. Keskellä yötä sotilaat tulivat ulos hevosesta, tappoivat vartijat ja avasivat kaupungin portit muille sotilaille. Sotilaat kävivät yhdessä troijalaisten kimppuun ja juhlimisesta väsyneet Troijan asukkaat oli helppo voittaa. Vain muutamat troijalaiset onnistuivat pelastautumaan, heidän joukossaan Aineias (Aeneas), joka myöhemmin matkusti Hesperiaan eli Italiaan. Menelaos palasi seuraavaksi Helenansa kanssa Spartaan ja Troijan sota oli loppu.

Odysseus matkustaa kotiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Odysseia

Odysseian aihe on Odysseuksen venähtänyt paluumatka Troijan sodasta, jossa hän oli viettänyt 10 vuotta. Tästä teosta Odysseus kehui vain itseään, vaikka meren jumala Poseidon oli auttanut häntä. Siksi Odysseus sai Poseidonin vihat ylleen.

Osallistujia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisten puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumalat

  1. Athene
  2. Hefaistos
  3. Hera
  4. Hermes
  5. Poseidon
  6. Thetis

Ihmiset

  1. Akamas
  2. Akhilleus
  3. Agamemnon
  4. Agapenor
  5. Aias
  6. Alkmaion
  7. Amfidamas
  8. Amfimakhos
  9. Antiklos
  10. Antilokhos
  11. Antimakhos
  12. Antifates
  13. Asklepios
  14. Automedon
  15. Kanopos
  16. Kyanippos
  17. Demofon
  18. Diomedes
  19. Ekhion
  20. Epeios
  21. Eteoneus
  22. Eumelos
  23. Euryalos
  24. Eurybates
  25. Eurydamas
  26. Eurymakhos
  27. Eurypylos
  28. Filoktetes
  29. Halaisos
  30. Ialmenos
  31. Idomeneus
  32. Ifidamas
  33. Kalkhas
  34. Leonteus
  35. Makhaon
  36. Medon
  37. Meges
  38. Menelaos
  39. Menestheus
  40. Meriones
  41. Neoptolemos
  42. Nestor
  43. Nireus
  44. Odysseus
  45. Patroklos
  46. Peneleos
  47. Podaleirios
  48. Podarkes
  49. Polidarios
  50. Polypoites
  51. Sinon
  52. Stentor
  53. Sthenelos
  54. Teukros
  55. Thalpios
  56. Thersandros
  57. Thersites
  58. Thoas
  59. Thrasymedes
  60. Tlepolemos

Troijan puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumalat

  1. Afrodite
  2. Apollon
  3. Ares
  4. Artemis
  5. Hades
  6. Leto
  7. Skamandros


Ihmiset

  1. Aineias
  2. Ainia
  3. Andromakhe
  4. Ankhises
  5. Antibrote
  6. Antifos
  7. Asios
  8. Askanios
  9. Asteropaios
  10. Astyanaks
  11. Deifobos
  12. Dolon
  13. Euforbos
  14. Eurypylos
  15. Eurytion
  16. Forkys
  17. Glaukos
  18. Hekabe
  19. Hektor
  20. Helenos
  21. Hiketaon
  22. Iapyks
  23. Kassandra
  24. Kebriones
  25. Kleite
  26. Koroibos
  27. Kyknos
  28. Lykaon
  29. Memnon
  30. Fryygian Mygdon
  31. Pandaros
  32. Paris
  33. Penthesileia
  34. Polites
  35. Polydamas
  36. Polyksene
  37. Priamos
  38. Rhesos
  39. Sarpedon
  40. Tenes
  41. Teukros
  42. Troilos

Uhrit ja surmaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uhri Surmaaja
Akhilleus Paris
Aias Itsemurha
Antilokhos Memnon
Antifos Agamemnon
Askalafos
Astyanaks Neoptolemos (tai Odysseus)
Deifobos Menelaos
Dolon Odysseus ja Diomedes
Eurypylos Neoptolemos
Forkys Aias
Glaukos Aias
Hektor Akhilleus
Kebriones Patroklos
Kyknos Akhilleus
Medon Aineias
Paris Filoktetes
Patroklos Hektor
Penthesileia Akhilleus
Polites Neoptolemos
Polyksene Neoptolemos
Priamos Neoptolemos
Protesilaos Hektor
Rhesos Diomedes
Sarpedon Patroklos
Thersandros Telefos
Thersites Akhilleus
Troilos Akhilleus
Meropsin pojat
(Adrastos ja Amfios)
Diomedes

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Troijan sota.