Amatsonit (mytologia)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amatsoni valmistautumassa taisteluun, Pierre Hébertin veistos (1860).

Amatsonit ovat antiikin tarustossa esiintyvä pelottava naissotureiden kansa. Legendan mukaan soturit leikkasivat toisen rintansa pois voidakseen ampua paremmin jousella. Useat Kreikan tarujen miessankarit, kuten Herakles, Theseus ja Akhilleus, kuitenkin voittivat amatsonit. Kuvaannollisesti amatsoneilla tarkoitetaan naisten asemaa aggressiivisesti ajavia tai fyysisesti voimakkaita naisia.[1]

Antiikin taruissa puhutaan Vähässä-Aasiassa (historioitsija Diodoros Sisilialainen puhuu Pohjois-Afrikasta) Thermodon-joen varrella asuvasta kansasta, joka koostui vain naisista. Naiset asioivat naapurikylän miesten luona vain halutessaan lisääntyä. Lapsista vain tyttäret olivat haluttuja, miespuoliset myytiin sumeilematta orjiksi.[1]

Amatsonit palvoivat Artemista ylimpänä jumaluutena Areksen kanssa. Myös Äiti Maata voi otaksua palvotun amatsonien keskuudessa.lähde? Alueelta, jolla amatsonien epäillään eläneen, ei ole löydetty temppelien jäänteitä.

Antiikin Kreikan filosofin Strabonin mukaan amatsoninaiset asuivat Kaukasian Albaniassa, joka on nykyinen Azerbaidžan. Azerbaidžanin Gobustanissa on edelleen jäljellä merkkejä ja kaiverruksia Amatsoneista.lähde? Tarulle ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan selvää historiallista pohjaa. Kreikkalaiset ovat varmaankin kohdanneet kansoja, joiden naiset osallistuivat taisteluihin. Näiden heimojen yhteiskunta on saattanut olla matriarkaalinen. Tämä on Kreikassa haluttu leimata barbaariseksi ja luonnonvastaiseksi. Taru on liioittelemalla tehty varoitukseksi matriarkaalisen järjestyksen vaaroista.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 16–17. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.