Diodoros Sisilialainen
| Diodoros Sisilialainen | |
|---|---|
| Διόδωρος Σικελιώτης | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 90 eaa. Agyrion |
| Kuollut | n. 30 eaa. |
| Ammatti | historioitsija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Aikakausi | antiikki |
| Tyylilajit | historia |
| Pääteokset | Historian kirjasto |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Diodoros Sisilialainen (m.kreik. Διόδωρος Σικελιώτης, Diodōros Sikeliōtēs, lat. Diodorus Siculus; n. 90–30 eaa.) oli kreikkalais-roomalainen historioitsija, joka oli kotoisin Sikeliasta eli Sisiliasta ja toimi noin vuosina 65–30 eaa. Hänet tunnetaan erityisesti laajasta historiateoksestaan Historian kirjasto.[1][2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Diodoros oli kotoisin sisilialaisesta Agyrionin kaupungista aikana, jolloin saari oli ollut jo pitkään osa Roomaa. Kotikaupungissaan hän tutustui latinan kieleen roomalaisten ja Sisilian kreikkalaisväestön välisen tiiviin yhteydenpidon vuoksi. Diodoroksen elämästä tiedetään vain se vähä, mikä käy ilmi hänen historiateoksestaan. Hän vaikuttaa ottaneen elämäntehtäväkseen koota maailmanhistoria varhaisimmista ajoista hänen omaan aikaansa saakka. Tämän vuoksi hän matkusteli suuressa osassa Eurooppaa ja Roomaan kuulunutta Aasiaa sekä Egyptissä saadakseen enemmän tietoa eri maista ja kansoista kuin mitä oli mahdollista saada pelkästään aiempien historioitsijoiden ja maantieteilijöiden teoksista. Diodoros eli pitkään Roomassa ja keräsi myös siellä aineistoa teokseensa tutkimalla varhaisempaa aineistoa.[2][3]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Diodoros kirjoitti kreikankielisen maailmanhistorian Historian kirjasto (Βιβλιοθήκη ἱστορική, Bibliothēkē historikē, lat. Bibliotheca historica), joka käsitti 40 kirjaa.[1][2] Se kuvasi koko maailmanhistorian varhaisimmista myyttisistä ajoista Julius Caesarin Gallian sodan alkuun. Diodoros itse jakoi teoksensa kolmeen osaan. Ensimmäinen käsitti kirjat 1–6, ja kertoi myyttisestä ajasta ennen Troijan sotaa. Osan ensimmäiset kirjat käsittelevät muiden kansojen myyttejä ja loput kirjat kreikkalaisia myyttejä. Teoksen toinen osa käsitti seuraavat 11 kirjaa eli kirjat 7–17, ja kuvasi ajan Troijan sodasta Aleksanteri Suureen saakka. Kolmas osa käsitti loput 23 kirjaa eli kirjat 18–40, ja käsitteli aikaa Aleksanterin kuolemasta Gallian sotien alkuun.[2]
Laajasta teoksesta ovat säilyneet nykyaikaan vain kirjat 1–5 ja 11–20. Loput osista tunnetaan bysanttilaisaikaisista yhteenvedoista.[2]
Epäperäiset kirjeet
Diodoroksen nimiin on laitettu 65 latinankielistä kirjettä, jotka ovat mukana joissakin hänen kirjoitustensa laitoksissa, kuten P. Wesselingin laitoksessa (Amsterdam, 1746, 2 osaa). Varhaisimmillaan ne esiintyvät Pietro Carreran teoksessa Storia di Catana vuonna 1639 italiankielisenä käännöksenä. Minkäänlaisista kreikankielisistä alkuperäiskirjeistä ei ole mitään havaintoja, ja kirjeet ovatkin mitä todennäköisimmin väärennettyjä ja tehty vasta, kun antiikin kirjallisuus herätti uutta kiinnostusta uuden ajan alussa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Diodoros Sisilialainen”, Antiikin käsikirja, s. 129. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Diodorus (12)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 1.4; Suda, Διόδωρος; Eusebios Kesarealainen: Kronikka.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Diodoros Sisilialainen Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta