Rinnat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Tissi” ohjaa tänne. Tissi on myös kunta Sardiniassa.
Naisen rinnat.

Rinnat ovat naisen nisät.[1] Rintoja on normaalisti kaksi, ja ne sijaitsevat rintakehän päällä. Rinnat kehittyvät murrosiässä estrogeenin vaikutuksesta. Rinnoista erittyy rintamaitoa, ja nainen voi imettää rinnoillaan. Rinnoilla on monissa kulttuureissa myös seksuaalinen merkitys.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läpileikkauskuva naisen rinnasta
1. rasvakudosta
2. ja 3. maitorauhasia
4. sidekudosta.
5. ja 6. maitotiehyet

Rinta koostuu rasvakudoksesta ja maitorauhasesta, jossa on 15–25 erillistä pikkurauhasta eli lohkoa. Rasvakudos ja maitorauhanen kiinnittyvät rintakehän seinämään rintalihaksen päälle sidekudoksen avulla. Rauhasrakkuloissa eli alveoleissa muodostuu maitoa. Lohkojen rauhastiehyet yhtyvät maitotiehyiksi, jotka avautuvat rinnan päässä olevaan nänniin maitopoukaman kautta. Nänniä ympäröi nännipiha. Nännissä ja nännipihassa on melaniinia, hikirauhasia, talirauhasia sekä nännipiharauhasia, jotka ovat hikirauhasten ja maitorauhasten välimuoto.[2]

Koko ja muoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintojen koon ja muodon ratkaisevat ensisijaisesti kehon rasvaprosentti ja lisäksi perintötekijät. Naisilla, joilla on suuret rinnat on yleensä korkeampi estrogeenitaso.[3]

Rinta painaa keskimäärin noin puoli kiloa, ja sen tilavuus on noin 560 millilitraa. Rintojen keskimääräinen kokoero on noin 40 millilitraa. Kuukautiskierron aikana rinnan tilavuus vaihtelee noin 14 prosenttia nesteen kertymisen ja solujen kasvun johdosta.[4]

Rinnat ovat yleensä erikokoiset ja epäsymmetriset. Useimmiten suurempi on sydämen päällä oleva rinta. Joskus rintojen välinen kokoero voi olla jopa kolminkertainen tai useita kuppikokoja.[5]

Naisten rintaliivien koko eli kuppikoko määritellään kahdella komponentilla, rintojen alapuolisen ympärysmitan mukaan ja rintojen alapuolisen ympärysmitan ja rintojen ympäryksen erotuksen mukaan. Rintojen alapuolisen ympärysmitan koko voi vaihdella suuresti noin välillä 55–100 ja erotus ilmoitetaan kirjaimilla, missä aakkosten alkupäästä loppua kohti suuruus kasvaa. A-kuppia pienemmät koot ilmoitetaan AA tai AAA.

Pienillä rinnoilla voi imettää yhtä hyvin kuin isoillakin. Pienillä rinnoilla on joitain terveyshyötyjä isoihin nähden. Ne eivät aiheuta niska-hartiakipuja kuten isot rinnat. Pienistä rinnoista on helpompi havaita kyhmyt kuin isoista, ja myös rintasyöpäriski on niissä pienempi kuin isoissa rinnoissa. Toisaalta useimpien ihmisten uskotaan arvostavan isoja rintoja enemmän kuin pieniä. Rintojaan voikin suurentaa korjausleikkauksilla esteettisistä syistä. Suomessa leikkaus voidaan maksaa julkisista varoista siinä tapauksessa, että rintojen epäsymmetria aiheuttaa fyysistä vaivaa. Myös vaivoja aiheuttavat suuret rinnat voi pienennyttää julkisen terveydenhuollon kautta.[6]

Kehitys ja muuttuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tytöillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinnat kehittyvät murrosiässä, ja rintojen kehityksen alku onkin usein tytön murrosiän alkamisen ensimmäinen merkki. Rintarauhanen alkaa kehittyä useimmilla tytöillä 8–13 vuoden iässä. Tämä rinnan kehityksen alkuvaihe eli nuppuaste ilmaantuu suomalaisilla tytöillä keskimäärin 10,8-vuotiaana.[7] Yhdysvalloissa rintojen kasvun keskimääräinen alkamisikä vuonna 1997 oli valkoisilla tytöillä 9,8 vuotta ja afroamerikkalaisilla tytöillä 8,8 vuotta. Ikä pienenee länsimaissa koko ajan, osaksi ylipainon yleistymisen johdosta.[8] Rintojen murrosiän kasvuprosessi kestää 3–5 vuoden ajan.[7] Rintojen kasvun aikataulun ja niiden lopullisen muodon määräävät perintötekijät. Rintojen kasvun saa aikaan lähinnä estrogeenihormoni.[9]

Aluksi nännien alle ilmaantuvat kovat hernemäiset kyhmyt, jotka alkavat turvota rinnoiksi, kun rintarauhaskudos lisääntyy. Nännit ja nännipiha nousevat omaksi kummukseen. Samalla nännit tummenevat ja kasvavat. Rinnat saattavat kasvuvaiheen aikana olla eripariset ja muistuttaa pieniä päärynöitä. Rintojen kasvaessa nännipihakumpu laskee nänniä lukuun ottamatta takaisin muun rinnan tasolle.[10][11]

Aikuisilla naisilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaus suurentaa rintoja väliaikaisesti.

Myös kuukautisten ja raskausajan voimakas estrogeenien eritys kasvattaa maitorauhasten käytäviä ja niitä ympäröivää rasvakudosta. Lisäksi ehkäisypillereissä ja muissa ehkäisyvalmisteissa oleva estrogeeni voi kasvattaa rintoja. Muita maitorauhasen kasvuun vaikuttavia hormoneja ovat esimerkiksi progesteroni, glukokortikoidit, insuliini ja kasvuhormoni.[9]

Naisen elämän aikana hänen rintojensa koko ja muoto voivat vaihdella suurestikin. Vanhetessa ja imetyksen jäljiltä rinnat voivat alkaa roikkua. Vaihdevuosien jälkeen rauhasrakkulat häviävät ja rauhastiehyet vähenevät.[12]

Pojilla ja miehillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pojilla ja miehillä ei juurikaan ole maitorauhasrakkuloita.[9] Monilla nuorilla miehillä rintojen kasvua kuitenkin esiintyy lievänä ja ohimenevänä normaalina ilmiönä. Miehen rintojen kasvua kutsutaan gynekomastiaksi. Aikuisella miehellä se liittyy yleensä erilaisiin hormonituotantoon vaikuttaviin sairauksiin tai lääkkeisiin. Vanhoilla miehillä rintojen kasvun syynä on usein mieshormonin tuotannon väheneminen.[13]

Tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imetettävä lapsi kiinni nännissä.

On esitetty useita teorioita siitä, miksi rinnat ovat ihmislajilla kehittyneet sellaisiksi suurentuneiksi ja ulkoneviksi ruumiinosiksi kuin ovat. Jotkin teoriat korostavat rintojen biologista merkitystä ja toiset seksuaalista merkitystä, ja näiden on myös katsottu voivan toimia yhteisvaikutuksessa. Yhden biologisen teorian mukaan rintojen rasvakudos toimii vararavintona, joka auttaa kestämään raskauden ja imetyksen rasitukset kylmässä ilmastossa. Toisen teorian mukaan koska ihmisnaaraalla ei enää ole karvoitusta, vauvan on helpompi syödä rintarangasta erillään olevasta rinnasta kuin pelkästä nännistä, joka on kiinni kylkiluussa. Kolmannen teorian mukaan ihmisvauvan litteät ja kuonottomat kasvot vaativat ulkonevan rinnan, jotta imetys onnistuisi. On myös arveltu, että koska ihmisvauva ei pysty kannattelemaan omaa päätään, reilusti ulkoneva rinta helpottaa vauvan syöttämistä. Seksuaalisuuteen liittyvän teorian mukaan rinnat ovat kehittyneet naisen seksuaalisen kypsyyden ja hedelmällisyyden merkeiksi, joiden perusteella miehet arvioivat potentiaalisia pariutumiskumppaneita.[14]

Vaivoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinta voi joskus tulehtua etenkin imetyksen aikana. Tulehtunut rinta on arka, punoittava ja kuumoittava. Rintatulehdus on yleensä vain toisessa rinnassa kerrallaan. Rintatulehdukseen liittyy usein korkeaa kuumetta ja flunssaista oloa. Rintatulehdus paranee yleensä itsestään mutta joskus se saattaa pitkittyä.[15]

Rintoihin ja nänneihin saattaa ilmaantua ihottumaa. Nännistä voi tihkua eritettä muulloinkin kuin raskauden tai imetyksen aikana. Hormonivaihtelut, huonosti istuvat rintaliivit, ruokavalio tai painonnousu voivat aiheuttaa rintoihin kipuja ja turvotusta. Rinnoissa esiintyy usein nesteen täyttämiä rakkuloita, rasvapatteja tai muita hyvänlaatuisia kyhmyjä. Tapaturman seurauksena rintoihin voi muodostua arpikudosta.[16]

Vakavin rintojen terveysongelma on rintasyöpä. Se on yleisin naisten syöpä, ja Suomessa siihen sairastuu joka kahdeksas nainen. Rintasyövästä parantumisen 5-vuotisennuste on nykyisin noin 90 %. Hoitona on lähes aina leikkaus, jossa joskus poistetaan koko rinta.[17] Rintasyöpä voi paljastua mammografiassa eli rinnan röntgenkuvauksessa, tai sen voi havaita nainen itse omatarkkailulla.[18]

Seksuaalinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Namibialaisen himba-heimon paljasrintainen nainen. Afrikassa yläosattomuus on paikoin tavallista, koska rintoja ei siellä aina pidetä erityisen seksuaalisena ruumiinosana.

Monet kertovat pitävänsä naisten rintoja naisellisina, kauniina ja seksuaalisesti viehättävinä. Tämä on nykyisin yleistä etenkin länsimaissa. Monessa Afrikan kulttuurissa paljaat rinnat eivät sen sijaan ole eroottisesti latautuneita, eikä rintoja peitetä kuten lännessä.[19]

Vuonna 2016 prahalaisten yliopistotutkijoiden tekemässä monikansallisessa kyselyssä miehet kertoivat ihannoivansa ennen kaikkea kauniin muotoisia ja terhakoita rintoja. Tämä ideaali päti kaikissa kulttuureissa. Enemmistö miehistä piti eniten keskikokoisista rinnoista, mutta vastaajien mieltymyksissä oli yksilöllisiä eroja.[3]

Naisen rinnat ovat erogeeninen alue, ja ne voivat olla herkkätuntoisemmat kuin naisen muut ruumiinosat. Naisen nännit ovat herkemmät kuin miehen nännit. Monet miehet hyväilevät naisen rintoja seksin aikana ja kiihottuvat siitä. Naisten suhtautuminen omien rintojensa hyväilyyn vaihtelee: jotkut pitävät siitä ja voivat saavat siitä jopa orgasmin, mutta toiset eivät pidä siitä lainkaan.[20]

Naisen kiihottuessa hänen rintansa suurenevat, nännipihat paisuvat, nännit jäykistyvät sekä rintojen suonikuviot korostuvat. Orgasmin jälkeen rinnat palautuvat normaaliksi.[20]

Kulttuurihistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suhtautuminen rintoihin on vaihdellut länsimaisessa kulttuurissa historian aikana, kun ihanteet ja siveyskäsitteet ovat muuttuneet.[21] Esihistoriallisena aikana rinta ja imetys edustivat pyhyttä, elämää ja luontoa, ja tuolta ajalta tunnetaan isorintaisia naisia esittäviä veistoksia, jotka edustavat hedelmällisyyttä. Kreikkalaisissa veistoksissa näkyy kreikkalainen "omenarintojen" kauneusihanne. Kreikkalaiset naiset kuitenkin yleensä peittivät rintansa. Kreikkalaisten tarujen amatsonit olivat soturinaisia, jotka leikkasivat toisen rintansa pois pystyäkseen käyttämään aseita paremmin. Raamatussa on kohtia, joissa naisen rintoja ylistetään, mutta samalla siinä kehotetaan naisia peittämään kehonsa muilta kuin aviomiehensä katseilta.[22]

Keskiajan taiteessa rinnat olivat melko näkymättömissä. Imettävä Neitsyt Maria ilmestyi maalaustaiteeseen aiheeksi 1300-luvun alussa. Varhaisrenessanssin aikana ihailtiin pieniä ja pyöreitä rintoja. Renessanssin aikana naisten pukeutuminen vapautui ja he alkoivat korostaa rintojaan aikaisempaa rohkeammin kohottamalla niitä korseteilla tai liiveillä. Italialaiset kurtisaanit saattoivat kulkea rinnat lähes paljaina. Myös renessanssin taiteessa paljaita rintoja esiintyy runsaasti. Pieniä ja kiinteitä rintoja pidettiin yläluokkaisuuden merkkinä, suuria ja maitoa tuottavia alemman luokan merkkinä.[23]

Paljaista rinnoista on Ranskassa tullut vallankumouksen symboli. Eugène Delacroix, Vapaus johtaa kansaa, 1830.

Imetykseen ja kookkaisiin rintoihin alettiin suhtautua myönteisesti Alankomaissa 1600-luvulla, ja aihe yleistyi myös taiteessa. Naiset käyttivät Euroopassa 1700-luvulla rintoja korostavia korsetteja etenkin rokokoon aikaisessa Ranskan hovissa. Rintansa paljastaneesta naisesta tuli Ranskan vallankumouksen symboli, ja imettämisestä tehtiin maassa kansalaisvelvollisuus. Viktoriaanisessa Englannissa 1800-luvulla rinnat piilotettiin, vaikka miehille tarkoitettu rintoja esittelevä pornografinen kuvasto samaan aikaan yleistyikin.[24]

Naisten asujen kaula-aukot ovat kautta historian vaihdelleet hyvin avonaisista korkealle napitettuihin sen mukaan, kuinka paljon rintojen muotoja on kulloinkin haluttu paljastaa.[25] Nykyisin yleiset rintaliivit keksittiin 1900-luvun taitteen aikoihin Euroopassa, ja 1930-luvulla rintaliiveistä oli kehitetty niin mukavat, että naiset omaksuivat ne laajasti käyttöön alusvaatteina. Sen jälkeen rintaliivien tuotekehitys on tuottanut erilaisia malleja ja toppauksia, joilla rinnat saadaan näyttämään kauniimmilta tai suuremmilta.[25]

1900-luvulla rintavia naisia esittävät pin-up-kuvat yleistyivät, ja isorintaisista elokuvatähdistä tuli suosittuja. Toisaalta etenkin 1920-luvulla ja 1960-luvulla pienirintaisuus oli muotia. Rinnat politisoituivat 1960-luvulta alkaen, kun naisten vapautusliikkeen kannattajat polttivat rintaliivejään ja esiintyivät yläosattomissa uimarannoilla. 2000-luvulla paljasrintaisuutta on käyttänyt poliittisena keinona ukrainalainen Femen-aktivistiryhmä.[26]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaarnalehto, Annika: Rinnat: Kaikki mitä niistä tulee tietää. Helsinki: Minerva, 2014. ISBN 978-952-492-849-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: rinta. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
  2. Kaarnalehto 2014, s. 11.
  3. a b Pekka Numminen: Tutkijat selvittivät millaiset rinnat ovat miesten mielestä ideaaliset Iltalehti. 30.12.2016. Viitattu 18.5.2019.
  4. Kaarnalehto 2014, s. 18.
  5. Kaarnalehto 2014, s. 13.
  6. Kaarnalehto 2014, s. 13–14.
  7. a b Hannu Jalanko: Murrosiän kehitysongelmat tytöillä terveyskirjasto.fi. 17.12.2014. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 20.6.2019.
  8. Kaarnalehto 2014, s. 49.
  9. a b c Kaarnalehto 2014, s. 11–12.
  10. Kaarnalehto 2014, s. 52–53.
  11. Rinnat vaestoliitto.fi. Viitattu 11.1.2017.
  12. Kaarnalehto 2014, s. 12.
  13. Pertti Mustajoki: Rintojen kasvu miehellä (gynekomastia) Duodecim terveyskirjasto. 10.4.2019. Viitattu 21.6.2019.
  14. Kaarnalehto 2014, s. 10–11.
  15. Rintatulehdus terveyskirjasto.fi. 9.10.2016. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 11.1.2017.
  16. Kaarnalehto 2014, s. 14–17.
  17. Kaarnalehto 2014, s. 125–129.
  18. Kaarnalehto 2014, s. 134–135.
  19. Kaarnalehto 2014, s. 20–21.
  20. a b Heusala, Kari: Rintojen erogeenisyys 13.7.2010. MTV3 Helmi. Viitattu 17.6.2019.
  21. Kaarnalehto 2014, s. 20–22.
  22. Kaarnalehto 2014, s. 30–33.
  23. Kaarnalehto 2014, s. 33–37.
  24. Kaarnalehto 2014, s. 38–39.
  25. a b Kaarnalehto 2014, s. 41–47.
  26. Kaarnalehto 2014, s. 39–41, 46.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]