Vaihdevuodet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaihdevuosiksi eli menopaussiksi on kutsuttu perinteisesti naisen niitä ikävuosia, joiden aikana estrogeenien ja keltarauhashormonin tuotanto vähenee ja veren testosteronipitoisuus laskee (klimakterium). Uudemman määritelmän mukaan vaihdevuodet tarkoittaisivat sitä aikaa, jolloin naisella on vaihdevuosioireita[1]. Vaihdevuosiin liittyy fysiologisten muutosten lisäksi usein myös kognitiivisia ja/tai psykologisia oireita. Vaihdevuosioireiden mediaanikesto on seitsemän vuotta[2] ja ne alkavat yleensä hieman ennen kuukautiskierron päättymistä.

Menopaussi eli viimeiset kuukautiset tulevat suomalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä, mutta se vaihtelee yksilöllisesti 45–55 vuoden välillä. Kriteerinä pidetään, että vaihdevuosi-ikäisellä naisella kuukautiset ovat olleet pois yli vuoden.[3]

Vaihdevuodet tulevat amerikkalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä,[4][5] brittiläisellä naisella luku on keskimäärin 52.[6][7]

Vaihdevuodet jaotellaan premenopaussiin, perimenopaussiin ja postmenopaussiin. Premenopaussi alkaa yleensä 41–48 vuoden välillä, ja sen kesto voi vaihdella parista vuodesta kymmeneen vuoteen. Premenopaussin aikana hormonitoiminta alkaa heikentyä, mikä ilmenee usein ylimääräisenä karvankasvuna ja myöhemmin kuukautisten epäsäännöllistymisenä. Perimenopaussi kestää noin 1–2 vuotta, yleensä noin 48–54-vuotiaana. Naisen viimeiset kuukautiset tulevat perimenopaussin aikana. Postmenopaussin aikana, noin 52–60-vuotiaana naishormonien tuotanto loppuu käytännössä lähes kokonaan. Vaihdevuosioireet kestävät joskus vain muutamia kuukausia ja joskus ne kestävät koko loppuelämän[1].

Vaihdevuosiin liittyvät oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elimistön hormontituotannon väheneminen ei tapahdu tasaisesti, mikä aikaansaa hormonitason heilahteluja. On viitteitä siitä, että ainakin kognitiiset oireet johtuvat nimenomaan hormonitasojen heilahteluista eikä matalista hormonipitoisuuksista.[8]

Sympaattisen hermoston reaktiot vaihdevuosiin liittyviin hormonitason heilahteluihin, veren testosteronipitoisuuden laskuun ja harmaan aivoaineen katoon ovat yksilöllisiä. Kuumat aallot ja yölliset hikoilupuuskat ovat yleisiä oireita. Muita vaihdevuosien mahdollisia oireita ovat unihäiriöt, väsymys, heikotus, huimaus, palelu, pahoinvointi, päänsärky, huonovointisuus fyysisen rasituksen aikana tai jälkeen, verensokerin säätelyhäiriöt[9], vatsan rasvakerroksen kasvu, hermostuneisuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, rintakivut, puristava tunne rinnassa, sydämen tykytys, päänsärky, nivel- ja lihaskivut, tuntohäiriöt käsissä ja jaloissa, haluttomuus, painonnousu, ummetus, virtsaamisvaivat ja -karkailu. Vaihdevuosi-ikäinen nainen saattaa jopa havahtua hereille keskellä yötä edellä mainittujen oireiden herättämänä.

Vaihdevuosiin saattaa liittyä myös muistin heikkenemistä ja keskittymiskyvyn laskua sekä hienomotoriikan häiriöitä. Nämä oireet ovat pahimmillaan yleensä kuukautisten loppumista seuraavana vuonna ja alkavat lievetä sen jälkeen.[8] Vaihdevuosi-oireistosta huolimatta vanhenevilla naisilla näyttäisi olevan keskimäärin parempi muisti kuin samanikäisillä miehillä[10]. On kuitenkin olemassa viitteitä siitä, että älyllistä suorituskykyä haittaava kognitiivinen vaihdevuosioireisto korreloi voimakkaasti myöhemmällä iällä kehittyvän dementian kanssa. Naishormonikorvaushoitoa saaneille naisille kehittyy menopaussin aikana vähemmän harmaan aivoaineen katoa, mikä on yhdistetty parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn.[11] Naishormonikorvaushoito lisää kuitenkin 50 prosenttia riskiä sairastua dementiaan[12].

Rintojen maitorauhaset surkastuvat hormonitasojen vähentyessä ja rinnat alkavat roikkua ja litistyvät hieman sen vuoksi, että rintojen iho ja rasvakudos eivät surkastu maitorauhasen tavoin. Myös emättimen kuivuminen kuuluu vaihdevuosien aiheuttamiin muutoksiin, sillä emättimen kosteudesta huolehtivien rauhasten toiminta vähenee.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaihdevuosista tai munasarjojen poistosta johtuvaa seksuaalista haluttomuutta voidaan hoitaa testosteronikorvaushoidolla, jonka avulla seksuaalisesti tyydyttävien tapahtumien määrä nousee tutkimusten mukaan keskimäärin 60 prosenttia[13]. Testosteronin on todettu lisäävän myös sukupuolista nautintoa[14].

Vaihdevuosista johtuvien hormonitasojen heilahteluiden aiheuttamia oireita pyritään usein lievittämään myös naishormonikorvaushoidolla, Suomessa yleisimmin luontaisella 17-beeta-estradiolilla sekä synteettisillä 17-alfa-hydroksiprogesteroni- ja 19-nortestosteronijohdoksilla[15].Limakalvo-oireiden paikallishoidossa käytetään lähinnä estriolia ja estronia[16].

Naishormonikorvaushoito auttaa osaan vaihdevuosioireista, ja se pitäisi aloittaa mieluiten heti oireiden ilmaannuttua, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta. Kuusikymppisenä aloitetulla hoidolla ei ole enää lainkaan tehoa. Naishormonikorvaushoito ei vähennä kuitenkaan seksuaalista haluttomuutta, vaikka se aloitettaisiin heti oireiden alettua.[1]

Keski-iän jälkeinen estradiolikorvaushoito lisää lisäksi riskiä sairastua dementiaan jopa 50 prosentilla[17] sekä myös merkittävästi rinta- ja munasarjasyövän riskiä etenkin silloin, kun se sisältää sekä estrogeenia että keltarauhashormonia[11]. Hoito lisää myös laskimoveritulpan vaaraa etenkin hoidon ensimmäisten kuukausien aikana[18]. Tämän vuoksi suositellaan, että hormonikorvauhoitoa käytettäisiin mahdollisimman lyhyen aikaa[1], mieluiten vain 2–5 vuotta[18]

Estrardiolihormonikorvaushoitoa ei suositella muun muassa silloin, kun potilaalla on ollut rintasyöpä, kohtusyöpä, syvä laskimotukos tai hyytymistekijähäiriö, huonossa hoitotasapainossa oleva verenpainetauti, sydän- tai maksasairaus. Tällöin suositellaan vain paikallisestrogeenin käyttöä, joka auttaa ainoastaan limakalvo-oireisiin.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Essi Kähkönen: Vaihdevuosien oireisiin helpotusta. Hyvä terveys.
  2. Julia Haskins: Menopause Hot Flashes, Night Sweats Last 7 Years for Many Women. 17.2.2015
  3. Terveyskirjasto
  4. Safe menopause solutions
  5. emedicinehealth.com
  6. Patient.co.uk
  7. Introduction, Menopaus NHS
  8. a b Shelley Emling: Menopause Symptoms: Is ‘The Change’ Destroying Your Memory? The Huffington Post 01/03/2013
  9. http://nabbw.com/expert-columns/health-fitness/menopause/menopause-and-blood-sugar/
  10. Naisten muisti on miehiä parempi - menopaussin jälkeen se tosin huononee. 9.11.2016. 20161109200025085
  11. a b Melissa Healy: For the forgetful in menopause, brain works harder to keep up. Los Angeles Times, November 14, 2011
  12. The Effect of Hormones on Memory and Cognitive Function. Harward Medical School. http://www.patienteducationcenter.org/articles/the-effect-hormones-memory-cognitive-function/
  13. Naisten seksuaalinen haluttomuus. Seksuaaliterveysklinikka.fi
  14. Rutanen ja Ylikorkala Sivu 21
  15. Rutanen ja Ylikorkala Sivut 17–19.
  16. Rutanen ja Ylikorkala Sivu 19.
  17. The Effect of Hormones on Memory and Cognitive Function. Harward Medical School. http://www.patienteducationcenter.org/articles/the-effect-hormones-memory-cognitive-function/
  18. a b c Sari Ahonkallio: Vaihdevuosien hormonikorvaushoito. Terve.fi-sivusto. http://www.terve.fi/vaihdevuodet/vaihdevuosien-hormonikorvaushoito-0

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kangas, Ilka: Naisten vaihdevuosien ja vanhenemisen tulkinnat. Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-707-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]