Vaihdevuodet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaihdevuosiksi eli menopaussiksi on kutsuttu perinteisesti naisen niitä ikävuosia, joiden aikana estrogeenien ja keltarauhashormonin tuotanto vähenee ja veren testosteronipitoisuus laskee (klimakterium). Uudemman määritelmän mukaan vaihdevuodet tarkoittaisivat sitä aikaa, jolloin naisella on vaihdevuosioireita[1]. Vaihdevuosiin liittyy fysiologisten muutosten lisäksi usein myös kognitiivisia ja/tai psykologisia oireita. Vaihdevuosioireiden mediaanikesto on seitsemän vuotta[2] ja ne alkavat yleensä hieman ennen kuukautiskierron päättymistä.

Menopaussi eli viimeiset kuukautiset tulevat suomalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä, mutta se vaihtelee yksilöllisesti 45–55 vuoden välillä. Kriteerinä pidetään, että vaihdevuosi-ikäisellä naisella kuukautiset ovat olleet pois yli vuoden.[3]

Vaihdevuodet tulevat amerikkalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä,[4][5] brittiläisellä naisella luku on keskimäärin 52.[6][7]

Vaihdevuodet jaotellaan premenopaussiin, perimenopaussiin ja postmenopaussiin. Premenopaussi alkaa yleensä 41–48 vuoden välillä, ja sen kesto voi vaihdella parista vuodesta kymmeneen vuoteen. Premenopaussin aikana hormonitoiminta alkaa heikentyä, mikä ilmenee usein ylimääräisenä karvankasvuna ja myöhemmin kuukautisten epäsäännöllistymisenä. Perimenopaussi kestää noin 1–2 vuotta, yleensä noin 48–54-vuotiaana. Naisen viimeiset kuukautiset tulevat perimenopaussin aikana. Postmenopaussin aikana, noin 52–60-vuotiaana naishormonien tuotanto loppuu käytännössä lähes kokonaan. Vaihdevuosioireet kestävät joskus vain muutamia kuukausia ja joskus ne kestävät koko loppuelämän[1].

Vaihdevuosioireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elimistön hormonituotannon väheneminen ei tapahdu tasaisesti, mikä aikaansaa hormonitason heilahteluja. On viitteitä siitä, että ainakin kognitiiviset oireet johtuvat nimenomaan hormonitasojen heilahteluista eikä matalista hormonipitoisuuksista.[8]

Sympaattisen hermoston reaktiot vaihdevuosiin liittyviin hormonitason heilahteluihin, veren testosteronipitoisuuden laskuun ja harmaan aivoaineen katoon ovat yksilöllisiä. Kuumat aallot ja yölliset hikoilupuuskat ovat yleisiä oireita. Muita vaihdevuosien mahdollisia oireita ovat unihäiriöt, väsymys, heikotus, huimaus, palelu, pahoinvointi, päänsärky, huonovointisuus fyysisen rasituksen aikana tai jälkeen, verensokerin säätelyhäiriöt[9], vatsan rasvakerroksen kasvu, hermostuneisuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, rintakivut, puristava tunne rinnassa, sydämen tykytys, päänsärky, nivel- ja lihaskivut, tuntohäiriöt käsissä ja jaloissa, haluttomuus, painonnousu, ummetus, virtsaamisvaivat ja -karkailu. Vaihdevuosi-ikäinen nainen saattaa jopa havahtua hereille keskellä yötä edellä mainittujen oireiden herättämänä.

Vaihdevuosiin saattaa liittyä myös muistin heikkenemistä ja keskittymiskyvyn laskua sekä hienomotoriikan häiriöitä. Nämä oireet ovat pahimmillaan yleensä kuukautisten loppumista seuraavana vuonna ja alkavat lievetä sen jälkeen.[8] Vaihdevuosi-oireistosta huolimatta vanhenevilla naisilla näyttäisi olevan keskimäärin parempi muisti kuin samanikäisillä miehillä[10]. On kuitenkin olemassa viitteitä siitä, että älyllistä suorituskykyä haittaava kognitiivinen vaihdevuosioireisto korreloi voimakkaasti myöhemmällä iällä kehittyvän dementian kanssa. Naishormonikorvaushoitoa saaneille naisille kehittyy menopaussin aikana vähemmän harmaan aivoaineen katoa, mikä on yhdistetty parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn.[11] Naishormonikorvaushoito lisää kuitenkin 50 prosenttia riskiä sairastua dementiaan[12].

Rintojen maitorauhaset surkastuvat hormonitasojen vähentyessä, ja rinnat alkavat roikkua ja litistyvät hieman, koska rintojen iho ja rasvakudos eivät surkastu maitorauhasen tavoin. Myös emättimen kostumisen lakkaaminen kuuluu usein vaihdevuosien aiheuttamiin muutoksiin[13], sillä emättimen kosteudesta huolehtivien rauhasten toiminta vähenee.

Vaihdevuosiin liittyvät muut terveysriskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset vaikuttavat epäedullisesti kehon rasvan jakautumiseen ja veren rasva-arvoihin. Veren kolesterolipitoisuus kohoaa lähes puolella yli 55-vuotiaista naisista. Myös energiantarve vähenee ja rasvan kertyminen keskivartaloon yleistyy, mikä johtaa kohonneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonisairauteen.[14].

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emättimen kostumishäiriötä voidaan hoitaa estrogeenipaikallishoidolla eli reseptivapailla estrogeenia sisältävillä emätinvoiteilla tai -puikoilla taikka muunlaisella hormonihoidolla[15]. Vaihdevuosista tai munasarjojen poistosta johtuvaa seksuaalista haluttomuutta voidaan hoitaa testosteronikorvaushoidolla, jonka avulla seksuaalisesti tyydyttävien tapahtumien määrä nousee tutkimusten mukaan keskimäärin 60 prosenttia[16]. Testosteronin on todettu lisäävän myös sukupuolista nautintoa[17].

Vaihdevuosista johtuvien hormonitasojen heilahteluiden aiheuttamia oireita pyritään usein lievittämään myös naishormonikorvaushoidolla, Suomessa yleisimmin luontaisella 17-beeta-estradiolilla sekä synteettisillä 17-alfa-hydroksiprogesteroni- ja 19-nortestosteronijohdoksilla[18].Limakalvo-oireiden paikallishoidossa käytetään lähinnä estriolia ja estronia[19].

Naishormonikorvaushoito auttaa osaan vaihdevuosioireista, ja se pitäisi aloittaa mieluiten heti oireiden ilmaannuttua, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta. Kuusikymppisenä aloitetulla hoidolla ei ole enää lainkaan tehoa. Naishormonikorvaushoito ei vähennä kuitenkaan seksuaalista haluttomuutta, vaikka se aloitettaisiin heti oireiden alettua.[1]

Keski-iän jälkeinen estradiolikorvaushoito lisää lisäksi riskiä sairastua dementiaan jopa 50 prosentilla[20] sekä myös merkittävästi rinta- ja munasarjasyövän riskiä etenkin silloin, kun se sisältää sekä estrogeenia että keltarauhashormonia[11]. Hoito lisää myös laskimoveritulpan vaaraa etenkin hoidon ensimmäisten kuukausien aikana[21]. Tämän vuoksi suositellaan, että hormonikorvaushoitoa käytettäisiin mahdollisimman lyhyen aikaa[1], mieluiten vain 2–5 vuotta[21]

Estrardiolihormonikorvaushoitoa ei suositella muun muassa silloin, kun potilaalla on ollut rintasyöpä, kohtusyöpä, syvä laskimotukos tai hyytymistekijähäiriö, huonossa hoitotasapainossa oleva verenpainetauti, sydän- tai maksasairaus. Tällöin suositellaan vain paikallisestrogeenin käyttöä, joka auttaa ainoastaan limakalvo-oireisiin.[21]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Essi Kähkönen: Vaihdevuosien oireisiin helpotusta. Hyvä terveys.
  2. Julia Haskins: Menopause Hot Flashes, Night Sweats Last 7 Years for Many Women. 17.2.2015
  3. Terveyskirjasto
  4. Safe menopause solutions
  5. emedicinehealth.com
  6. Patient.co.uk
  7. Introduction, Menopaus NHS
  8. a b Shelley Emling: Menopause Symptoms: Is ‘The Change’ Destroying Your Memory? The Huffington Post 01/03/2013
  9. http://nabbw.com/expert-columns/health-fitness/menopause/menopause-and-blood-sugar/
  10. Naisten muisti on miehiä parempi - menopaussin jälkeen se tosin huononee. 9.11.2016. 20161109200025085
  11. a b Melissa Healy: For the forgetful in menopause, brain works harder to keep up. Los Angeles Times, November 14, 2011
  12. The Effect of Hormones on Memory and Cognitive Function. Harward Medical School. http://www.patienteducationcenter.org/articles/the-effect-hormones-memory-cognitive-function/
  13. Matti Huttunen: Naisen sukupuolinen kiihottumisvaikeus. Lääkärikirja Duodecim 10.9.2017 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00396
  14. Vaihdevuodet kohottavat kolesterolia. http://www.terve.fi/kumppani-uutisoi/vaihdevuodet-kohottavat-kolesterolia
  15. Matti Huttunen: Naisen sukupuolinen kiihottumisvaikeus. Lääkärikirja Duodecim 10.9.2017 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00396
  16. Naisten seksuaalinen haluttomuus. Seksuaaliterveysklinikka.fi
  17. Rutanen ja Ylikorkala Sivu 21
  18. Rutanen ja Ylikorkala Sivut 17–19.
  19. Rutanen ja Ylikorkala Sivu 19.
  20. The Effect of Hormones on Memory and Cognitive Function. Harward Medical School. http://www.patienteducationcenter.org/articles/the-effect-hormones-memory-cognitive-function/
  21. a b c Sari Ahonkallio: Vaihdevuosien hormonikorvaushoito. Terve.fi-sivusto. http://www.terve.fi/vaihdevuodet/vaihdevuosien-hormonikorvaushoito-0

Muut lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kangas, Ilka: Naisten vaihdevuosien ja vanhenemisen tulkinnat. Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-707-2.