Vaihdevuodet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vaihdevuosiksi eli menopaussiksi tai klimakteriumiksi on kutsuttu perinteisesti naisen niitä ikävuosia, joiden aikana estrogeenien ja keltarauhashormonin tuotanto vähenee ja veren testosteronipitoisuus laskee (klimakterium). Uudemman määritelmän mukaan vaihdevuodet tarkoittaisivat sitä aikaa, jolloin naisella on vaihdevuosioireita[1].

Vaihdevuosiin liittyy fysiologisten muutosten lisäksi usein myös kognitiivisia ja psykologisia oireita. Vaihdevuosioireiden mediaanikesto on seitsemän vuotta,[2] ja ne alkavat yleensä hieman ennen kuukautiskierron päättymistä.

Menopaussi eli viimeiset kuukautiset tulevat suomalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä, mutta se vaihtelee yksilöllisesti 45–55 vuoden välillä. Kriteerinä pidetään, että vaihdevuosi-ikäisellä naisella kuukautiset ovat olleet pois yli vuoden.[3]

Vaihdevuodet tulevat amerikkalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä,[4][5] brittiläisellä naisella luku on keskimäärin 52.[6][7]

Vaihdevuodet jaotellaan premenopaussiin, perimenopaussiin ja postmenopaussiin. Premenopaussi alkaa yleensä 41–48 vuoden välillä, ja sen kesto voi vaihdella parista vuodesta kymmeneen vuoteen. Premenopaussin aikana hormonitoiminta alkaa heikentyä, mikä ilmenee usein ylimääräisenä karvankasvuna ja myöhemmin kuukautisten epäsäännöllistymisenä. Perimenopaussi kestää noin 1–2 vuotta, yleensä noin 48–54-vuotiaana. Naisen viimeiset kuukautiset tulevat perimenopaussin aikana. Postmenopaussin aikana, noin 52–60-vuotiaana naishormonien tuotanto loppuu käytännössä lähes kokonaan. Vaihdevuosioireet kestävät joskus vain muutamia kuukausia ja joskus ne kestävät koko loppuelämän[1].

Vaihdevuodet kiihdyttävät ikääntymiseen liittyvä ilmiöitä kuten luuston haurastumista eli osteoporoosia ja lihasten heikkenemistä. Myös kehon ydinlämpötila saattaa laskea jopa kokonaisen asteen verran ja lepoaineenvaihdunta hidastuu, mikä johtaa usein lihomiseen tai siihen, ettei kuntoilu tuota yhtä nopeita tuloksia kuin aiemmin. Vanhenemisen kiihtyminen hidastuu kuitenkin hormonitoiminnan löytäessä uuden tasapainopisteen vaihdevuosien jälkeen.[8]

Vaihdevuosien vaikutus hormonitoimintaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Munasarjojen estrogeenien ja keltarauhashormonin tuotanto lakkaa vaihdevuosien aikana. Elimistö tuottaa estrogeeneja vaihdevuosien jälkeen kuitenkin edelleen rasvakudoksessa ja muissa perifeerisissä kudoksissa[9]. Myös veren testosteronipitoisuus laskee, vaikka munasarjojen ydinkerros erittääkin vielä jonkin verran testosteronia.[10]

[10]

Kun vaihdevuodet alkavat, munasarjat sisältävät vähemmän munasoluja ja erittävät vähemmän estrogeeniä ja progesteronia kuin aikaisemmin. Aivolisäke yrittää kompensoida hormonivajetta tuottamalla lisää munasolun kypsymisen aikaansaavaa munarakkuloita eli follikkeleita stimuloivaa FSH-hormonia, joka edesauttaa estrogeenin eritystä. Elimistön estrogeenitasot voivat heitellä aluksi voimakkaasti, minkä jälkeen ne alkavat vähetä vähitellen yhä tasaisemmin asettuen matalalle tasolle vaihdevuosien viimeisten vuosien aikana.[11] Vaihdevuosi-ikäisten naisten aivojen lämmönsäätelyalueella saattaa esiintyä myös neurokiniini B -nimistä hormonia, joka aiheuttaa kuumia aaltoja[12].

Vaihdevuosioireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On viitteitä siitä, että ainakin vaihdevuosiin liittyvät kognitiiviset oireet johtuvat hormonitasojen heilahteluista eikä matalista hormonipitoisuuksista[13].

Sympaattisen hermoston reaktiot vaihdevuosiin liittyviin hormonitason heilahteluihin, veren testosteronipitoisuuden laskuun ja harmaan aivoaineen katoon ovat yksilöllisiä. Kuumat aallot ja yölliset hikoilupuuskat ovat yleisiä oireita. Muita vaihdevuosien mahdollisia oireita ovat unihäiriöt, väsymys, heikotus, huimaus, palelu, pahoinvointi, päänsärky, huonovointisuus fyysisen rasituksen aikana tai jälkeen, verensokerin säätelyhäiriöt[14], vatsan rasvakerroksen kasvu, hermostuneisuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, rintakivut, puristava tunne rinnassa, sydämen tykytys, päänsärky, nivel- ja lihaskivut, tuntohäiriöt käsissä ja jaloissa, haluttomuus, painonnousu, ummetus, virtsaamisvaivat ja -karkailu. Vaihdevuosi-ikäinen nainen saattaa jopa havahtua hereille keskellä yötä edellä mainittujen oireiden herättämänä.

Vaihdevuosiin saattaa liittyä myös muistin heikkenemistä ja keskittymiskyvyn laskua sekä hienomotoriikan häiriöitä. Nämä oireet ovat pahimmillaan yleensä kuukautisten loppumista seuraavana vuonna ja alkavat lievetä sen jälkeen.[13] Vaihdevuosi-oireistosta huolimatta vanhenevilla naisilla näyttäisi olevan keskimäärin parempi muisti kuin samanikäisillä miehillä[15]. On kuitenkin olemassa viitteitä siitä, että älyllistä suorituskykyä haittaava kognitiivinen vaihdevuosioireisto korreloi voimakkaasti myöhemmällä iällä kehittyvän dementian kanssa. Naishormonikorvaushoitoa saaneille naisille kehittyy menopaussin aikana vähemmän harmaan aivoaineen katoa, mikä on yhdistetty parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn.[16] Naishormonikorvaushoito lisää kuitenkin 50 prosenttia riskiä sairastua dementiaan[17].

Yli 40 prosenttia menopaussin ohittaneista naisista kärsii atrofian lisäksi estrogeenitason romahtamisesta johtuvasta emättimen kuivuudesta, joustamattomuudesta, pH- muutoksesta ja mikrobiomin häiriintymisestä[18]. Emättimen suulla olevien bartholinin rauhasten toiminnan heikkeminen johtaa usein myös kiihottumiseen liittyvän kostumisen heikkenemiseen tai lakkaamiseen[19]. Vaikka muut vaihdevuosioireet kuten kuumat aallot helpottavat usein iän myötä, rauhasten toimintaan liittyvät ongelmat säilyvät ja usein pahenevatkin[20].

Emättimen limakalvon ylimmän kerroksen solujen katoaminen johtaa limakalvon ohenemiseen eli atrofiaan[21]. Myös rintojen maitorauhaset surkastuvat. Rinnat alkavat usein roikkua tai litistyvät hieman sen vuoksi, että rintojen iho ja rasvakudos eivät surkastu maitorauhasen tavoin.

Vaihdevuosiin liittyvät muut terveysriskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset vaikuttavat epäedullisesti kehon rasvan jakautumiseen ja veren rasva-arvoihin. Veren kolesterolipitoisuus kohoaa lähes puolella yli 55-vuotiaista naisista. Myös energiantarve vähenee ja rasvan kertyminen keskivartaloon yleistyy, mikä johtaa kohonneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonisairauteen.[22].

Ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupakoivilla, vähän liikkuvilla ja ylipainoisilla naisilla esiintyy keskimääräistä enemmän vaihdevuosioireita[23].

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emättimen kuivuutta ja kostumishäiriötä voidaan hoitaa estrogeenipaikallishoidolla eli estradiolia sisältävillä emätinvoiteilla tai -puikoilla[24]. Sitä voi käyttää lopun elämäänsä, koska siihen ei liity pitkäaikaisriskejä ja kuivien ja hauraiden limakalvojen parantaminen on seksuaalisuudelle tärkeää.[25]

Hormonitoiminnan vähenemisestä johtuvaa seksuaalista haluttomuutta voidaan hoitaa testosteronikorvaushoidolla, jonka avulla seksuaalisesti tyydyttävien tapahtumien määrä nousee tutkimusten mukaan keskimäärin 60 prosenttia[26]. Testosteronin on todettu lisäävän myös sukupuolista nautintoa[27]. Tablettimuotoinen testosteroni lisää seksuaalista halukkuutta noin tunnin kuluttua tabletin nauttimisesta. Suomessa ei ole kuitenkaan markkinoilla naisille tähän tarkoitukseen sopivia testosteronivalmisteita.[28] Vähintään 12 viikkkoa jatkuva varsinainen testosteronikorvaushoito lisää naisten sukupuolista halukkuutta ja kiihottumista sekä auttaa orgasmin saavuttamisessa, koska se vaikuttaa suoraan aivojen ja muun keskushermoston toimintaan lisäten myös sukuelinten verenkiertoa. Testosteronikorvaushoidon on ajateltu myös voivan ylläpitää lihasvoimaa, älyllistä suorituskykyä ja mielialaa, mutta vuonna 2019 julkaistun yhteenvetotutkimuksen mukaan testosteronilisäyksellä ei ole muuta hoitovaikutusta kuin sukupuolielämän paraneminen. Korvaushoito voi tapahtua voiteilla, lääkelaastarilla tai tabeteilla. Korvaushoidon mahdollisia sivuvaikutuksia ovat lievä painonnousu, lievä akne ja karvoituksen lisääntyminen, tabletteja käytettäessä on havaittu myös veren LDL-hiukkasten lisääntymistä.[29][30]

Vaihdevuosista johtuvien hormonitasojen heilahteluiden aiheuttamia oireita pyritään usein lievittämään myös naishormonikorvaushoidolla, Suomessa yleisimmin luontaisella 17-beeta-estradiolilla sekä synteettisillä 17-alfa-hydroksiprogesteroni- ja 19-nortestosteronijohdoksilla[31].Limakalvo-oireiden paikallishoidossa käytetään lähinnä estriolia ja estronia[32].

Naishormonikorvaushoito auttaa osaan vaihdevuosioireista, ja se pitäisi aloittaa mieluiten heti oireiden ilmaannuttua, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta. Kuusikymppisenä aloitetulla hoidolla ei ole enää lainkaan tehoa. Naishormonikorvaushoito ei vähennä kuitenkaan seksuaalista haluttomuutta, vaikka se aloitettaisiin heti oireiden alettua.[1]

Keski-iän jälkeinen estradiolikorvaushoito lisää lisäksi riskiä sairastua dementiaan jopa 50 prosentilla[17] sekä myös merkittävästi rinta- ja munasarjasyövän riskiä etenkin silloin, kun se sisältää sekä estrogeenia että keltarauhashormonia[16]. Hoito lisää myös laskimoveritulpan vaaraa etenkin hoidon ensimmäisten kuukausien aikana[33]. Tosin annosteltaessa hormonit tablettien sijaan ihon kautta laskimostukosriskiä ei ole.[25] Hormonikorvaushoidon on havaittu lisäävän myös veren kuparipitoisuutta[34], mikä saattaa liittyä elimistön immunologisiin puolustusreaktioihin.

Hormonikorvaushoito lisää myös munasarja- ja munanjohdinsyövän riskiä. Hormonikorvaushoitojen syöpäriskiä lisäävä vaikutus on sitä suurempi, mitä pidempään hoito kestää, ja jatkuu vielä viisi vuotta hoidon päättymisen jälkeen.[35] Tämän vuoksi suositellaan, että hormonikorvaushoitoa käytettäisiin mahdollisimman lyhyen aikaa[1], mieluiten vain 2–5 vuotta[33] Hoito tulisi lopettaa, kun oireet loppuvat, muttei liian aikaisin.[25]

Toisaalta estrogeenihoito parantaa unen laatua, hidastaa luiden haurastumista, estää rasvan kertymistä vatsaontgeloon ja ehkäisee kakkostyypin diabetestä.[25]

Estrardiolihormonikorvaushoitoa ei suositella muun muassa silloin, kun potilaalla on ollut rintasyöpä, kohtusyöpä, syvä laskimotukos tai hyytymistekijähäiriö, huonossa hoitotasapainossa oleva verenpainetauti, sydän- tai maksasairaus. Tällöin suositellaan vain paikallisestrogeenin käyttöä, joka auttaa ainoastaan limakalvo-oireisiin.[33]

Vaihdevuosioireita voidaan lievittää usein myös lisäämällä liikuntaa, lopettamalla tupakointi tai pudottamalla painoa[36].

Hormonivalmisteita käyttää 20-30 prosenttia suomalaisista vaihdevuosi-ikäisistä naisista.[25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Essi Kähkönen: Vaihdevuosien oireisiin helpotusta. Hyvä terveys.
  2. Julia Haskins: Menopause Hot Flashes, Night Sweats Last 7 Years for Many Women. 17.2.2015
  3. Terveyskirjasto
  4. Safe menopause solutions
  5. emedicinehealth.com
  6. Patient.co.uk
  7. Introduction, Menopaus NHS
  8. Vaihdevuodet kerryttävät kilon rasvaa vuodessa ja löysyttävät naisen lihakset – lihaslegenda Kike Elomaakin joutuu taistelemaan läskiä vastaan. 17.9.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10401726
  9. Naisenrasvakudoksenendokrinologiaa – steroidihormonimetabolian yhteysrintasyöpään. https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/230001/SLL232016_1687.pdf?sequence=1
  10. a b Vaihdevuodet muuttavat kehoa Hyvä Terveys. 12.5.2011. Viitattu 22.3.2020.
  11. Mats Rönnback: Vaihdevuodet ja LCHF-ruokavalio. 22.01.2019. https://lchf-suomi.fi/inspiroidu/blogi/vaihdevuodet-ja-lchf-ruokavalio/
  12. Prisma: Totuus vaihdevuosista – brittitoimittaja Mariella Frostrup puhuu avoimesti menopaussista ja sen vaikutuksista naisen terveyteen. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/22/prisma-totuus-vaihdevuosista-brittitoimittaja-mariella-frostrup-puhuu-avoimesti
  13. a b Shelley Emling: Menopause Symptoms: Is ‘The Change’ Destroying Your Memory? The Huffington Post 01/03/2013
  14. http://nabbw.com/expert-columns/health-fitness/menopause/menopause-and-blood-sugar/
  15. Vilen, Noora: Naisten muisti on miehiä parempi - menopaussin jälkeen se tosin huononee Iltalehti. 9.11.2016.
  16. a b Melissa Healy: For the forgetful in menopause, brain works harder to keep up. Los Angeles Times, November 14, 2011
  17. a b The Effect of Hormones on Memory and Cognitive Function. Harvard Medical School. http://www.patienteducationcenter.org/articles/the-effect-hormones-memory-cognitive-function/ [vanhentunut linkki]
  18. Kuivuutta, kirvelyä, virtsankarkailua ja yhdyntäkipuja – estrogeenin puutteesta johtuvat limakalvojen ongelmat. https://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/naisten_seksuaalihairiot/seksuaaliset_kipuhairiot/atrofinen_vaginiitti
  19. Matti Huttunen: Naisen sukupuolinen kiihottumisvaikeus. Lääkärikirja Duodecim 10.9.2017 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00396
  20. Kuivuutta, kirvelyä, virtsankarkailua ja yhdyntäkipuja – estrogeenin puutteesta johtuvat limakalvojen ongelmat. https://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/naisten_seksuaalihairiot/seksuaaliset_kipuhairiot/atrofinen_vaginiitti
  21. Alla Tiitinen: Papa-vastauksen tulkinta. Lääkärikirja Duodecim 12.10.2017. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00878
  22. Vaihdevuodet kohottavat kolesterolia. http://www.terve.fi/kumppani-uutisoi/vaihdevuodet-kohottavat-kolesterolia
  23. https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/ikakaudet/liikunta_helpottaa_vaihdevuosioireita
  24. Matti Huttunen: Naisen sukupuolinen kiihottumisvaikeus. Lääkärikirja Duodecim 10.9.2017 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00396
  25. a b c d e Vaih­de­vuo­sien hoi­dot yk­si­löl­lis­ty­vät – hor­mo­ni­hoi­to voi eh­käis­tä myös de­men­ti­aa Yliopisto-lehti. 21.10.19.
  26. [1]
  27. Rutanen & Ylikorkala, s. 21.
  28. Vaihdevuodet muuttavat kehoa Hyvä Terveys. 12.5.2011. Viitattu 22.3.2020.
  29. Reuters | Jul 30, 2019: Testosterone improves sexual function in older women Physician's Weekly. 30.7.2019. Viitattu 22.3.2020. (englanniksi)
  30. Linda Vignozzi: Prime recommendation of Safety and efficacy of testosterone for women: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trial data. F1000 - Post-publication peer review of the biomedical literature. 4.11.2019. Viitattu 22.3.2020.
  31. Rutanen & Ylikorkala, s. 17–19.
  32. Rutanen & Ylikorkala, s. 19.
  33. a b c Sari Ahonkallio: Vaihdevuosien hormonikorvaushoito. Terve.fi-sivusto. http://www.terve.fi/vaihdevuodet/vaihdevuosien-hormonikorvaushoito-0
  34. Kupari tukee verenkiertoelimistön terveyttä. Puhti Lab Oy. https://www.puhti.fi/tietopaketit/kupari/
  35. Hormonikorvaushoidon riskit. Pirjo Inki 18.1.2017. http://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2017/1_2017/vain-verkossa/hormonikorvaushoidon-riskit
  36. https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/ikakaudet/liikunta_helpottaa_vaihdevuosioireita

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kangas, Ilka: Naisten vaihdevuosien ja vanhenemisen tulkinnat. Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-707-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]