Fibromyalgia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fibromyalgia eli pehmytkudosreuma on aivojen rappeutumista aiheuttava krooninen kipu-uupumusoireyhtymä (diagnoosikoodi M79.7)[1]. Tautia sairastaa arviolta 2–5 prosenttia väestöstä ja yhdeksänkymmentä prosenttia sairastuneista on naisia[2][3].

Fibromyalgiapotilaiden aivojen harmaat aivosolut kuolevat kymmenen kertaa tavanomaista nopeammin, mikä johtaa siihen, että heillä on neurologisesti terveisiin koehenkilöihin verrattuna sitä vähemmän harmaita aivosoluja, mitä kauemmin sairautta on kestänyt. Harmaita aivosoluja näyttäisi tuhoutuvan nimenomaan aivojen tärkeimmistä osista.[4]

Fibromyalgia aiheuttaa usein työkyvyttömyyttä, eikä siihen ole onnistuttu löytämään tehokasta hoitoa, mutta suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät myönnä pidempiä sairauspäivärahakausia tai työkyvyttömyyseläkettä kyseisen sairauden perusteella[5].

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fibromyalgiapotilailla esiintyy laaja-alaista, neuropaattista kipua muistuttavaa kroonista kipua[6]. Fibromyalgiakipua esiintyy lihaksissa, jänteissä ja nivelissä[7]. Fibromyalgiapotilaiden uni on yleensä virkistämätöntä, minkä vuoksi he kärsivät jo herätessä alkavasta uupumuksesta. FM-potilailla todetaankin usein non-REM-unen aikana alfa-deltapoikkeavuutta aivosähkökäyrässä.[8] Muita yleisiä oireita ovat kognitiiviset eli henkisen suorituskyvyn ongelmat kuten keskittymiskyvyttömyys, uuden oppimisen vaikeus ja muistin huononeminen, meluyliherkkyys, puutuminen, turvotuksen tunne ja masentuneisuus tai ahdistuneisuus, joka korreloi kivun voimakkuuden kanssa[9][10].

Normaalit tuntoärsykkeet saattavat aiheuttaa FM-potilaalle sietämätöntä kipua (ns. allodynia). Potilaat kokevat lisäksi keskimäärin jo 65 desibelin melun sietämättömäksi rajan ollessa terveillä henkilöillä 100 desibeliä.[11] Ärtynyt paksusuoli (IBS) ja levottomat jalat ovat yleisiä fibromyalgiaa sairastavilla. Kroonisen väsymysoireyhtymän oireet muistuttavat fibromyalgian oireita.

FM-potilaiden työkyky ja oikeusturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveydenhuollosta apua hakevien fibromyalgiapotilaiden toimintakyky on yhtä huono tai huonompi kuin nivelreumaa tai selkärankareumaa potevilla. Lääkityksen tehottomuudesta johtuen FM-potilaiden kivut sekä kognitiiviset ongelmat kuten keskittymiskyvyttömyys, uuden oppimisen ja ajatusten prosessoinnin vaikeus, muistin huononeminen ja ilmaisun sujuvuuden ongelmat vaikeuttavat heidän selviytymistään ansiotyössä. FM-potilaat prosessoivat informaatiota yhtä huonosti kuin vakavasta masennuksesta kärsivät. FM-potilaiden suorituksen heikkouden syynä ei ole kuitenkaan masennus.[12]

Kansaneläkelaitos ja yksityiset suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät pidä fibromyalgiaa sairauspäivärahaan, kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavana sairautena[13]. Syyksi on esitetty, ettei suomalainen vakuutusoikeus uskoisi sellaisten sairauksien olemassaoloon, joiden esiintymistä ei ole todistettu objektiivisesti (esim. kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksin) dokumentoiduilla muutoksilla.[14] Fibromyalgian voisi kuitenkin todistaa objektiivisesti aivojen toiminnallisella magneettikuvauksella, mutta tutkimus maksaa 15 000 euroa eikä Kela suostu korvaamaan siitä aiheutuvia kustannuksia.[15].

Myös työministeriön virkamiehet ovat olleet sitä mieltä, ettei fibromyalgia aiheuta työkyvyttömyyttä eikä edes työkyvyn menetyksen uhkaa[16].

On hyvin tavallista, että fibromyalgiapotilas on todettu ansiotyöhön kykenemättömäksi oma- ja työterveyslääkärin, useiden eri alojen erikoislääkäreiden sekä kuntoutustutkimuslaitosten tutkimuksissa, mutta eläke evätään. Fibromyalgiapotilaiden tutkimus-, lausunto- ja valituskierre saattaa johtaa heidän henkiseen luhistumiseensa. Tällöin heillä on mahdollisuus saada kuntoutustukea, sillä vakuutusyhtiöt eivät vaadi masennuspotilailta kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksin dokumentoituja muutoksia. Fibromyalgia on kuitenkin todellinen sairaus eikä työeläkettä väärin perustein hakevien ihmisten teeskentelyä, sillä sitä esiintyy myös maissa, joiden väestö ei kuulu vakuutusoikeudellisten korvausjärjestelmien piiriin.[17]

Syyt ja altistavat tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fibromyalgiaan liittyvät kivut johtuvat aivojen kipua säätelevän järjestelmän herkistymisestä.[18][19] Fibromyalgiapotilailla on tavattu muun muassa muutoksia kipua ja tuntoa aistivissa pienissä ääreishermoissa[20]. Sairaus on naisilla yleisempi kuin miehillä, ja se on erityisen yleinen autoimmuunisairauksista (esimerkiksi nivelreuma ja SLE) kärsivillä.[3] Myös huonon unenlaadun on ajateltu altistavan fibromyalgialle[21].

Työperäinen stressi lisää fibromyalgian puhkeamisen riskiä[22].

Diagnostiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fibromyalgian diagnostiset kriteerit ovat kehittyneet reumatologian piirissä. Diagnoosikoodi sijoittuu kuitenkin Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudossairausten luokkaan.

Fibromyalgia ei aiheuta tavanomaisissa laboratorio- tai kuvantamistutkimuksissa (esimerkiksi röntgenkuvaus, ultraäänitutkimus, magneettikuvaus) havaittavia muutoksia. Merkittävällä osalla potilaista on kuitenkin autoimmuniteettiin viittaavia tumavasta-aineita (ANA),[3] ja lähes kaikilta FM-potilailta on löydettävissä XMRV-viruksen vasta-aineita[13] Fibromyalgiapotilailla on tavattu muun muassa muutoksia kipua ja tuntoa aistivissa pienissä ääreishermoissa[23].

Osa lääkäreistä suhtautuu FM:ään epäillen tai torjuvasti, ja on yleistä, että FM-potilaille annetaan psykiatrinen diagnoosi[24].

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes puolet fibromyalgiapotilaista hyötyy saamastaan lääketieteellisestä hoidosta jonkin verran tai selvästi. Hoidosta hyötyneiden ja hyötymättömien potilaiden välillä ei ole muuta eroa kuin että he olivat keskimäärin viisi vuotta nuorempia ja heillä on vähemmän unihäiriöitä.[25]

Fibromyalgian oireita voidaan lievittää jonkin verran lääkkeillä. Tavanomaisimpia ovat masennuslääkkeet (erityisesti trisykliset masennuslääkkeet ja serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät eli SNRI-lääkkeet), antikonvulsantit eli epilepsialääkkeet, lihasrelaksantit, NMDA-reseptorin salpaajat, kipulääkkeet ja unilääkkeet, mutta myös monia muunlaisia lääkkeitä on käytetty. Yhdysvalloissa on epilepsian ja hermovauriokivun hoitoon käytetty pregabaliini hyväksytty myös fibromyalgiahoidoksi. Fysioterapiasta ja joistakin liikuntamuodoista voi olla apua. Jos tavanomaiset kipulääkkeet auttavat, kyse ei ole fibromyalgiasta, mutta itse taudissa ne ovat vain haitaksi.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anil Kuchinad1, Petra Schweinhardt1, David A. Seminowicz1, Patrick B. Wood1, Boris A. Chizh, M. Catherine Bushnell: Accelerated Brain Gray Matter Loss in Fibromyalgia Patients: Premature Aging of the Brain?. The Journal of Neuroscience, 11 April 2007, 27(15): 4004-4007. http://www.jneurosci.org/content/27/15/4004.full
  2. Lauri Kivikoski ja Pekka Hannonen: Fibromyalgian taustalla on kivunsäätelyn ja autonomisen hermoston herkistyminen. Lääkärilehti 19/2013, Potilaan lääkärilehti 28.05.2013. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/fibromyalgian-taustalla-on-kivunsaatelyn-ja-autonomisen-hermoston-herkistyminen/#.VoYhFk-dcng
  3. a b c OYS / Oulun yliopisto, 26.9.2002, LL Susanna Halonen FIBROMYALGIA [1] (suomeksi)
  4. Anil Kuchinad1, Petra Schweinhardt1, David A. Seminowicz1, Patrick B. Wood1, Boris A. Chizh, M. Catherine Bushnell: Accelerated Brain Gray Matter Loss in Fibromyalgia Patients: Premature Aging of the Brain?. The Journal of Neuroscience, 11 April 2007, 27(15): 4004-4007. http://www.jneurosci.org/content/27/15/4004.full
  5. Lauri Kivikoski ja Pekka Hannonen: Fibromyalgian taustalla on kivunsäätelyn ja autonomisen hermoston herkistyminen. Lääkärilehti 19/2013, Potilaan lääkärilehti 28.05.2013. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/fibromyalgian-taustalla-on-kivunsaatelyn-ja-autonomisen-hermoston-herkistyminen/#.VoYhFk-dcng
  6. Pekka J. Nykänen: Fibromyalgia. Kirjallisuuskatsaus. 11.8.2013. Sivu 4. https://docs.google.com/document/d/1tyrsU4gU1F_YeGjVfyaCtyJbI39GEwQIabRvW_85Qys/preview?pli=1#
  7. Tiia Nurmilaakso: Fibromyalgia – elämä kuin ainainen kokovartalohammassärky. 27.11.2013. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky?ref=ydd-most-read-in-sp
  8. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  9. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  10. Pekka J. Nykänen: Fibromyalgia. Kirjallisuuskatsaus. 11.8.2013. Sivu 32. https://docs.google.com/document/d/1tyrsU4gU1F_YeGjVfyaCtyJbI39GEwQIabRvW_85Qys/preview?
  11. Pekka J. Nykänen: Fibromyalgia. Kirjallisuuskatsaus. 11.8.2013. Sivu 32. https://docs.google.com/document/d/1tyrsU4gU1F_YeGjVfyaCtyJbI39GEwQIabRvW_85Qys/preview?
  12. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  13. a b c Vuokko Pentzin: Joka paikkaan koskee. Helsingin Sanomat, 21.6.2010, s. D1.
  14. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  15. Fibromyalgiasta sittenkin fyysisiä merkkejä. Studio55.fi 24.10.2013 10:11. http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/fibromyalgiasta-sittenkin-fyysisia-merkkeja/2350742
  16. Työministeriön ohje O1/2005. (3.1.2005.). Ohje julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 1:n luvun 7 §:n 6) kohdassa tarkoitetun vajaakuntoisen henkilöasiakkaan määrittelystä ja ammatillisen kuntoutuksen vastuunjaosta
  17. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  18. Säde Nenonen, Krooninen kipu muuttaa elämäntarinaa. Helsingin Sanomat 28.4.2012 s. C 16
  19. Desmeules JA, Cedraschi C, Rapiti E, ym. Neurophysiologic evidence for a central sensitization in patients with fibromyalgia. Arthritis Rheum 2003;48:1420–9.
  20. Tiia Nurmilaakso: Fibromyalgia – elämä kuin ainainen kokovartalohammassärky. 27.11.2013. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky?ref=ydd-most-read-in-sp
  21. Tiia Nurmilaakso: Fibromyalgia – elämä kuin ainainen kokovartalohammassärky. 27.11.2013. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky?ref=ydd-most-read-in-sp
  22. Tiia Nurmilaakso: Fibromyalgia – elämä kuin ainainen kokovartalohammassärky. 27.11.2013. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky?ref=ydd-most-read-in-sp
  23. Tiia Nurmilaakso: Fibromyalgia – elämä kuin ainainen kokovartalohammassärky. 27.11.2013. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky?ref=ydd-most-read-in-sp
  24. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  25. A study of standard care in fibromyalgia syndrome: a favorable outcome. Fitzcharles MA, Costa DD, Pöyhiä R. Journal of Rheumatology. 30.1.2003 (1):154-9. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12508406

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]