Fibromyalgia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fibromyalgia on kipu-uupumusoireyhtymä (diagnoosikoodi M79.0), jota sairastaa arviolta noin 2–5 prosenttia väestöstä.[1] Vain harva fibromyalgiaa sairastava paranee[2].

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fibromyalgiapotilailla esiintyy laaja-alaista, neuropaattista kipua muistuttavaa kroonista kipua[3]. Fibromyalgiakipua esiintyy lihaksissa, jänteissä ja nivelissä[4]. Fibromyalgiapotilaiden uni on yleensä virkistämätöntä, minkä vuoksi he kärsivät jo herätessä alkavasta uupumuksesta. FM-potilailla todetaan usein non-REM-unen aikana alfa-deltapoikkeavuutta aivosähkökäyrässä.[5] Muita yleisiä oireita ovat uupumus, puutuminen, turvotuksen tunne ja kognitiiviset eli henkisen suorituskyvyn ongelmat (keskittymiskyvyttömyys, uuden oppimisen vaikeus, muistin huononeminen) ja usein masentuneisuus tai ahdistuneisuus, joka korreloi kivun voimakkuuden kanssa[6].

Normaalit tuntoärsykkeet saattavat aiheuttaa FM-potilaalle sietämätöntä kipua (ns. allodynia). Fibromyalgia johtaa myös melunsietokynnyksen alentumiseen. Fibromyalgiapotilaat kokevat keskimäärin jo 65 desibelin melun sietämättömäksi rajan ollessa terveillä hekilöillä keskimäärin 100 desibeliä.[7] Ärtynyt paksusuoli (IBS) ja levottomat jalat ovat yleisiä fibromyalgiaa sairastavilla. Kroonisen väsymysoireyhtymän oireet muistuttavat fibromyalgian oireita.

FM-potilaiden työkyky ja oikeusturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveydenhuollosta apua hakevien fibromyalgiapotilaiden toimintakyky on yhtä huono tai huonompi kuin nivelreumaa tai selkärankareumaa potevilla. Lääkityksen tehottomuudesta johtuen FM-potilaiden kivut sekä kognitiiviset ongelmat kuten keskittymiskyvyttömyys, uuden oppimisen ja ajatusten prosessoinnin vaikeus, muistin huononeminen ja ilmaisun sujuvuuden ongelmat vaikeuttavat heidän selviytymistään ansiotyössä. FM-potilaat prosessoivat informaatiota yhtä huonosti kuin vakavasta masennuksesta kärsivät. FM-potilaiden suorituksen heikkouden syynä ei ole kuitenkaan masennus.[8]

Kansaneläkelaitos ja yksityiset suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät pidä fibromyalgiaa sairauspäivärahaan, kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavana sairautena[9]. Tämä johtuu siitä, että suomalainen vakuutusoikeus ei usko pääsääntöisesti sellaisten sairauksien olemassaoloon, joiden esiintymistä ei voi todistaa objektiivisesti (esim. kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksin) dokumentoiduilla muutoksilla. On hyvin tavallista, että fibromyalgiapotilas on todettu ansiotyöhön kykenemättömäksi oma- ja työterveyslääkärin, useiden eri alojen erikoislääkäreiden sekä kuntoutustutkimuslaitosten tutkimuksissa, mutta eläke evätään. Fibromyalgiapotilaiden tutkimus-, lausunto- ja valituskierre saattaa johtaa heidän henkiseen luhistumiseensa. Tällöin heillä on mahdollisuus saada kuntoutustukea, sillä vakuutusyhtiöt eivät vaadi masennuspotilailta kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksin dokumentoituja muutoksia. Fibromyalgia on kuitenkin todellinen sairaus eikä työeläkettä väärin perustein hakevien ihmisten teeskentelyä, sillä sitä esiintyy myös maissa, joiden väestö ei kuulu vakuutusoikeudellisten korvausjärjestelmien piiriin.[10].

Syyt ja altistavat tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fibromyalgiaan liittyvät kivut johtuvat aivojen kipua säätelevän järjestelmän herkistymisestä.[11][12] Fibromyalgiapotilailla on tavattu muun muassa muutoksia kipua ja tuntoa aistivissa pienissä ääreishermoissa[13]. Sairaus on naisilla yleisempi kuin miehillä, ja se on erityisen yleinen autoimmuunisairauksista (esimerkiksi nivelreuma ja SLE) kärsivillä.[1] Myös huonon unenlaadun on ajateltu altistavan fibromyalgialle[14].

Lähes kaikilta FM-potilailta löytyy XMRV-viruksen viruksen vasta-aineita[9]. Myös työperäinen stressi lisää fibromyalgian puhkeamisen riskiä[15].

Diagnostiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fibromyalgian diagnostiset kriteerit ovat kehittyneet reumatologian piirissä. Diagnoosikoodi sijoittuu kuitenkin Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudossairausten luokkaan.

Fibromyalgia ei aiheuta tavanomaisissa laboratorio- tai kuvantamistutkimuksissa (esimerkiksi röntgenkuvaus, ultraäänitutkimus, magneettikuvaus) havaittavia muutoksia. Merkittävällä osalla potilaista on kuitenkin autoimmuniteettiin viittaavia tumavasta-aineita (ANA).[1] ja lähes kaikilta FM-potilailta on löydettävissä XMRV-viruksen vasta-aineita[9] Fibromyalgiapotilailla on tavattu muun muassa muutoksia kipua ja tuntoa aistivissa pienissä ääreishermoissa[16].

Osa lääkäreistä suhtautuu FM:ään epäillen tai torjuvasti, ja on yleistä, että FM-potilaille annetaan psykiatrinen diagnoosi[17].

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes puolet fibromyalgiapotilaista hyötyy jonkin verran tai selvästi saamastaan lääketieteellisestä hoidosta. Hoidosta hyötyneiden ja hyötymättömien potilaiden välillä ei ole muuta eroa kuin että he olivat keskimäärin viisi vuotta nuorempia ja heillä on vähemmän unihäiriöitä.[18]

Fibromyalgian oireita voidaan lievittää jonkin verran lääkkeillä. Tavanomaisimpia ovat masennuslääkkeet (erityisesti trisykliset masennuslääkkeet ja serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät eli SNRI-lääkkeet), antikonvulsantit eli epilepsialääkkeet, lihasrelaksantit, NMDA-reseptorin salpaajat, kipulääkkeet ja unilääkkeet, mutta myös monia muunlaisia lääkkeitä on käytetty. Yhdysvalloissa on epilepsian ja hermovauriokivun hoitoon käytetty pregabaliini hyväksytty myös fibromyalgiahoidoksi. Fysioterapiasta ja joistain liikuntamuodoista voi olla apua. Jos tavanomaiset kipulääkkeet auttavat, kyse ei ole fibromyalgiasta, mutta itse taudissa ne ovat vain haitaksi[9].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c OYS / Oulun yliopisto, 26.9.2002, LL Susanna Halonen FIBROMYALGIA [1] (suomeksi)
  2. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  3. Pekka J. Nykänen: Fibromyalgia. Kirjallisuuskatsaus. 11.8.2013. Sivu 4. https://docs.google.com/document/d/1tyrsU4gU1F_YeGjVfyaCtyJbI39GEwQIabRvW_85Qys/preview?pli=1#
  4. Tiia Nurmilaakso: Fibromyalgia – elämä kuin ainainen kokovartalohammassärky. 27.11.2013. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky?ref=ydd-most-read-in-sp
  5. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  6. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  7. Pekka J. Nykänen: Fibromyalgia. Kirjallisuuskatsaus. 11.8.2013. Sivu 32. https://docs.google.com/document/d/1tyrsU4gU1F_YeGjVfyaCtyJbI39GEwQIabRvW_85Qys/preview?
  8. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  9. a b c d Vuokko Pentzin: Joka paikkaan koskee. Helsingin Sanomat, 21.6.2010, s. D1.
  10. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  11. Säde Nenonen, Krooninen kipu muuttaa elämäntarinaa. Helsingin Sanomat 28.4.2012 s. C 16
  12. Desmeules JA, Cedraschi C, Rapiti E, ym. Neurophysiologic evidence for a central sensitization in patients with fibromyalgia. Arthritis Rheum 2003;48:1420–9.
  13. Tiia Nurmilaakso: Fibromyalgia – elämä kuin ainainen kokovartalohammassärky. 27.11.2013. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky?ref=ydd-most-read-in-sp
  14. Tiia Nurmilaakso: Fibromyalgia – elämä kuin ainainen kokovartalohammassärky. 27.11.2013. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky?ref=ydd-most-read-in-sp
  15. Tiia Nurmilaakso: Fibromyalgia – elämä kuin ainainen kokovartalohammassärky. 27.11.2013. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky?ref=ydd-most-read-in-sp
  16. Tiia Nurmilaakso: Fibromyalgia – elämä kuin ainainen kokovartalohammassärky. 27.11.2013. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky?ref=ydd-most-read-in-sp
  17. M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia /duo/duo94058.pdf
  18. A study of standard care in fibromyalgia syndrome: a favorable outcome. Fitzcharles MA, Costa DD, Pöyhiä R. Journal of Rheumatology. 30.1.2003 (1):154-9. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12508406

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fibromyalgia.