Ärtynyt suoli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS, Irritable Bowel Syndrome) käytettiin aiemmin nimeä ärtyvä paksusuoli (colon irritabile), mutta nykyisin tiedetään, että oireita voi esiintyä myös ohutsuolessa. Vatsakipu, ulostamishäiriöt ja turvotuksen tunne ovat ärtyvä suoli -oireyhtymän pääoireita. Oireiden perimmäistä syytä ei tunneta kaikissa tapauksissa, mutta tutkijat pitävät todennäköisenä, että osa tapauksista johtuu gluteenin aiheuttamista suolen seinämän vaurioista. Heikentynyt suolen seinämä päästää verenkiertoon mikrobeja ja ravintoaineiden osasia, mikä johtaa vatsakipuun, vatsan turpoamiseen tai ripuliin.[1]

Monet tekijät voivat pahentaa oireita. Niihin kuuluvat esimerkiksi paljon FODMAP-hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio,[2] stressi[3] ja matala D-vitamiinitaso[4].

Ärtynyt suoli -oireyhtymä on niin sanottu hyvänlaatuinen sairaus eli se voi aiheuttaa kipua ja toimintakyvyn alenemista muttei kuolemanvaaraa. Ärtyvän suolen oireet vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun yhtä paljon kuin monet sairaudet, joilla on huonompi ennuste[5].

Oireyhtymään ei tunneta kaikille tehoavaa hoitoa. Jos suoli ärtyy gluteenipitoisten ruokien kuten vehnän ja muiden kotimaisten viljojen nauttimisen yhteýdessä, suolen seinämän vauriot paranevat puolen vuoden kuluttua gluteenipitoisen ruoan nauttimisen lopettamisesta[6]. Ärtynyttä suolta on hoidettu perinteisesti kuituvalmisteilla, mutta niiden teho on osoittautunut vähäiseksi. Ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan myös monenlaisilla lääkkeillä, mutta tutkimukseen perustuva näyttö niiden tehosta on huono. Liikunnan on todettu lievittävän oireita joissain tapauksissa[7]. Ärtyvän suolen hoidossa ei turvauduta leikkauksiin[8].

Ärtyvän suolen oireista kärsivillä potilailla esiintyy enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta kuin muulla väestöllä. Psyykkisten tekijöiden osuutta oireistoon onkin syytä pyrkiä arvioimaan ja niiden hoito voi merkittävästi helpottaa myös potilaan suolisto-oireita. Erilaisista rentoutustekniikoista ja kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta on hyötyä varsinkin heille, jotka kokevat IBS:n liittyvän stressiin.[9]

Väärät diagnoosit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaistu tutkimus on osoittanut, että jotkin heikot hoitotulokset johtuvat siitä, että ripuli on väärin diagnosoitu ärtyvän suolen oireyhtymäksi. Tavallisia esimerkkejä ovat tarttuvat taudit , keliakia [10], Helicobacter pylori,[11][12] ja loiset.[13] [14][15]

Keliakia erityisesti on usein diagnosoitu väärin ärtyneeksi suoleksi. American College of Gastroenterology suosittelee, että kaikilta potilailta, joilla on IBS-oireita, testataan keliakia.[16]

Sappihappojen imeytymishäiriö on myös usein tulkittu ärtyvän suolen oireyhtymäksi potilailla, joilla on ripuli vaivana. Sappihappojen imeytymistutkimustestit (SeHCAT) osoittavat, että noin 30 prosentissa tapauksia D-IBS on tämä sairaus, ja usein sappihappoja sitovat lääkkeet antavat hyvän hoitovasteen.[17]

Tiettyjen rauhoittavien ja unettavien lääkkeiden krooninen käyttö, erityisesti bentsodiatsepiinien, voi aiheuttaa ärtyvää suolta muistuttavia oireita, jotka voivat johtaa virheelliseen ärtyneen suolen oireyhtymän diagnoosiin.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lääkärin CD 1/2005, Kustannus Oy Duodecim

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saatko vatsaoireita viljojen syömisestä? Tuore tutkimus löysi syyn yleistyvälle mahakivulle. Pinja Päivänen, Helsingin Sanomat 5.8.2016. http://www.hs.fi/ruoka/a1470364969519?jako=7ce5cdf06b13cd5de503d52dfe5758c2&ref=tw-share
  2. FODMAP-ruokavalio ärtyvän suolen oireyhtymässä
  3. Ärtyvän suolen oireyhtymä IBS
  4. D-vitamiinilla yhteys ärtyvän suolen oireyhtymään 24.12.2015 Iltalehti
  5. WebMD: Irritable Bowel Syndrome (IBS) Surgery
  6. Saatko vatsaoireita viljojen syömisestä? Tuore tutkimus löysi syyn yleistyvälle mahakivulle. Pinja Päivänen, Helsingin Sanomat 5.8.2016. http://www.hs.fi/ruoka/a1470364969519?jako=7ce5cdf06b13cd5de503d52dfe5758c2&ref=tw-share
  7. suoli Ärtyvän suolen oireyhtymä
  8. WebMD: Irritable Bowel Syndrome (IBS) Surgery
  9. "Stressivatsa" kiusaa lukuisia työikäisiä Työpiste-verkkolehti. 15.4.2014. Viitattu 15.10.2014.
  10. Spiegel BM, DeRosa VP, Gralnek IM, Wang V, Dulai GS (2004). "Testing for celiac sprue in irritable bowel syndrome with predominant diarrhea: a cost-effectiveness analysis". Gastroenterology 126 (7): 1721–32. doi:10.1053/j.gastro.2004.03.012. PMID 15188167. 
  11. Su YC (August 2000). "The association between Helicobacter pylori infection and functional dyspepsia in patients with irritable bowel syndrome". Am. J. Gastroenterol. 95 (8): 1900–5. doi:10.1111/j.1572-0241.2000.02252.x. PMID 10950033. 
  12. Gerards C, Leodolter A, Glasbrenner B, Malfertheiner P (2001). "H. pylori infection and visceral hypersensitivity in patients with irritable bowel syndrome". Dig Dis 19 (2): 170–3. doi:10.1159/000050673. PMID 11549828. 
  13. Stark D, van Hal S, Marriott D, Ellis J, Harkness J (2007). "Irritable bowel syndrome: a review on the role of intestinal protozoa and the importance of their detection and diagnosis". Int. J. Parasitol. 37 (1): 11–20. doi:10.1016/j.ijpara.2006.09.009. PMID 17070814. 
  14. Grazioli B (March 2006). "Giardia lamblia infection in patients with irritable bowel syndrome and dyspepsia: a prospective study". World J. Gastroenterol. 12 (12): 1941–4. PMID 16610003. 
  15. Vernia P, Ricciardi MR, Frandina C, Bilotta T, Frieri G (1995). "Lactose malabsorption and irritable bowel syndrome. Effect of a long-term lactose-free diet". The Italian journal of gastroenterology 27 (3): 117–21. PMID 7548919. 
  16. American College of Gastroenterology Task Force on Irritable Bowel Syndrome (January 2009). "An Evidence-Based Systematic Review on the Management of Irritable Bowel Syndrome". Am J Gastroenterology 104 (Supplement 1): S1–S35. doi:10.1038/ajg.2008.122. PMID 19521341. 
  17. Wedlake, L; A'Hern, R, Russell, D, Thomas, K, Walters, JR, Andreyev, HJ (2009). "Systematic review: the prevalence of idiopathic bile acid malabsorption as diagnosed by SeHCAT scanning in patients with diarrhoea-predominant irritable bowel syndrome". Alimentary pharmacology & therapeutics 30 (7): 707–17. doi:10.1111/j.1365-2036.2009.04081.x. PMID 19570102. 
  18. Professor C Heather Ashton (1987). "Benzodiazepine Withdrawal: Outcome in 50 Patients". British Journal of Addiction 82: 655–671. 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]