Nivelreuma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nivelreuma (Arthritis rheumatoides) on tulehduksellinen reumasairaus. Sitä sairastaa suomalaisista noin 1 % eli lähes 50 000. Reumasairauksia on myös monta muuta, kuten nivelpsoriasis ja systeemiset sidekudossairaudet ja selkärankareuma. Perintötekijä HLA-B27 altistaa selkärankareumalle.

Nivelreuman tärkeä piirre on niveltulehdus. Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä. Myös lapset voivat sairastaa nivelreumaa.

Nivelreuman syytä ei ole vielä saatu selville, mutta tiedetään kuitenkin, että perintötekijä HLA-DR4 altistaa nivelreumalle. Oletetaan, että ihmisillä joilla on kyseinen geeni, tietyt tartuntataudit, esimerkiksi virukset, voivat aiheuttaa taudin puhkeamisen. Muita altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi D-vitamiinin puutos, naissukupuoli ja keski-ikä.

Naisten kohtuullisen alkoholin käytön (kolme tai useampi tuoppi olutta viikossa tai muu alkoholijuoma) on todettu pienentävän riskiä sairastua nivelreumaan 50 % verrattuna täysraittiuteen.[1]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nivelreuman täydellinen parantuminen on vielä toistaiseksi mahdotonta, mutta taudin etenemistä voidaan hidastaa ja eteneminen voidaan jopa pysäyttää täysin. Lisäksi kipuja voidaan lieventää ja tulehdusta vähentää. Hoitokeinoja nivelreuman hoitoon ovat lääkkeet, fysioterapia, leikkaukset ja nivelten tukeminen. Lääkityksenä on käytössä muun muassa tulehduskipulääkkeet, kortisonijohdokset, sytostaatit, kannabis[2] sekä uudet biologiset reumalääkkeet.

Biologiset reumalääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biologiset lääkkeet ovat yhdistelmä-DNA-tekniikalla valmistettuja proteiineja, joista nivelreuman hoidossa käytettävistä useimmat pyrkivät tuumorinekroositekijän neutralisoimiseen elimistössä. Tuumorinekroositekijä on sytokiini, jolla on keskeinen rooli reumaan ja muihin autoimmuunisairauksiin liittyvien immunologisten reaktioiden käynnistämisessä. Osa biologisista lääkkeistä on rakenteeltaan vasta-aineita, elimistön oman puolustusjärjestelmän kehittämiä rakenteita, jotka neutraloivat solunulkoisesta tilasta tunnistamiaan molekyylejä sitoutumalla niihin ja estämällä siten niiden vaikutuksia. Euroopassa nivelreuman hoitoon on hyväksytty kaksi vasta-ainerakenteista lääkettä, Remicade (vaikuttava aine infliksimabi) ja Humira (vaikuttava aine adalimumabi). Näiden lisäksi käytössä on myös Enbrel-niminen valmiste, jonka sisältämä proteiini (etanersepti) on geenitekniikalla valmistettu liukoinen muoto tuumoorinekroositekijän reseptoriproteiinista fuusioituna immuunijärjestelmän tunnistusta helpottavaan osaan.

Suomalaisen Käypä Hoito -suosituksen mukaan biologisten lääkkeiden aloitus on katsottu aiheelliseksi, jos nivelreuma on edelleen aktiivinen perinteisten reumalääkkeiden yhdistelmähoidosta huolimatta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Moderate drinking may reduce risk of rheumatoid arthritis (Medical Express), [1]
  2. http://www.medicalnewstoday.com/releases/33376.php
  3. Käypä hoito -suositus Nivelreuma. Duodecim, 2000 ja 2003. 116(2): s. 193-215, verkossa

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.