Autoimmuunisairaus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Autoimmuunisairaus tarkoittaa sairautta, jonka aiheuttaja on elimistön immuunijärjestelmän epätavallinen reaktio elimistön omia soluja vastaan.

Immuunijärjestelmä on elimistön puolustusjärjestelmä, joka tuhoaa elimistöön tunkeutuvia vieraita taudinaiheuttajia, kuten osaa bakteereista sekä viruksia. Autoimmuunisairaudessa immuunijärjestelmä poikkeuksellisesti tunnistaa vieraiksi myös elimistön omia kudoksia ja reagoi niitä vastaan kuten ne olisivat haitallisia. Tästä epätarkoituksenmukaisesta tulehdusreaktiosta seuraa kudostuhoa, josta aiheutuvat autoimmuunisairauden oireet.

Yleisiä autoimmuunisairauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja autoimmuunisairauksia ovat muun muassa autoimmuunihepatiitti, nuoruusiän diabetes, keliakia, krooninen väsymysoireyhtymä, MS-tauti, narkolepsia, nivelreuma, pernisiöösi anemia, psoriasis, ja punahukka.

Autoimmuunisairauksia on useita hyvin erilaisia, osa yleisiä, osa erittäin harvinaisia. Osa autoimmuunisairauksista on nk. soluvälitteisiä, eli kudostuhoa aiheuttavat soluvälitteisen immuniteetin solut. Soluvälitteiset autoimmuunisairaudet ovat yleensä yhden kohdekudoksen sairauksia: nivelreumassa oireet johtuvat nivelten kudosten tulehduksesta ja nuoruustyypin diabeteksessa taas haiman solujen tuho johtaa insuliinin puutteeseen.lähde?

Osa autoimmuunisairauksista puolestaan on humoraalisen eli vasta-ainetuotantoon perustuvan immuunijärjestelmän sairauksia. Tällöin autovasta-aineet kiertävät kaikkialla elimistössä, joten oireita voi tulla useasta eri elimestä[1]. Tyyppiesimerkki autovasta-aineiden aiheuttamasta autoimmuunisairaudesta on SLE eli punahukka, jossa verenkierron autovasta-aineet voivat aiheuttaa tulehdusta esimerkiksi iholle, munuaisiin että sydämeen. Onkin ilmeistä, että autoimmuunisairaudet ovat hyvin monimuotoinen ryhmä sairauksia, joiden taustalla on sekä geneettisiä eli perinnöllisiä tekijöitä että ympäristötekijöistä johtuvia syitä.lähde?

Naisilla yleisempää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naiset sairastuvat kolme kertaa miehiä useammin autoimmuunisairauteen[2][3] ja autoimmuunisairaudet ovat naisilla neljänneksi suurin vammaisuuden aiheuttaja[4] Naiset sairastuvat autoimmuunisairauteen tyypillisesti vielä hedelmällisessä iässä ollessaan[5].

Syytä naissukupuolen yliedustukseen ei tiedetä, mutta hormonaalisilla tekijöillä arvellaan olevan vaikutusta asiaan. Lisäksi tiedetään, että tietyt kudostyypit lisäävät riskiä sairastua autoimmuunisairauteen: esimerkiksi kudostyyppi HLA-B27 on selkeästi yhteydessä soluvälitteisiin autoimmuunisairauksiin selkärankareuma ja reaktiivinen artriitti.lähde?

Auheuttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoimmuunisairauksilla tiedetään olevan geneettinen perusta ja on tyypillistä, että joissain suvuissa esiintyy monenlaisia autoimmuunisairauksia[6].

Autoimmuunisairauksien syitä ei yleensä tunneta: ei toisin sanoen tiedetä, mikä tai mitkä tekijät saavat immuunijärjestelmän toimimaan virheellisesti. Joissakin tietyissä autoimmuunisairauksissa (esimerkiksi ADEM) yhteys akuutin infektion tai rokotuksen ja sairauden välillä on osoitettu.

Kateenkorvassa kehittyvät T-solut tavallisesti suojelevat elimistöä ulkopuolisilta mikrobeilta: T-soluja on useita eri alaluokkia, joiden toiminta eroaa toisistaan. Esimerkiksi HI-viruksen aiheuttama infektio tuhoaa nk. auttaja-T-soluja, joiden puuttuessa ihmisen immuunijärjestelmä on syvästi häiriintynyt - tilaa kutsutaan AIDSiksi. Normaalisti kateenkorvassa kehittyessään elimistö tuhoaa elimistön omia rakenteita liikaa tunnistavat T-solut, jotta ne eivät pääsisi aiheuttamaan autoimmuunireaktioita. Säätelijä-T-solut ovat erityinen T-soluryhmä, jotka estävät muiden immuunijärjestelmän solujen epätarkoituksenmukaisia reaktioita. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat muun muassa yhteyden säätelijä-T-solujen toiminnan puutteellisuuden ja autoimmuunisairauksien välillä.

Diagnostiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoimmuunisairauksien diagnostiikkaa vaikeuttaa se, että ne vaikuttavat tyypillisesti laaja-alaisesti useisiin elintoimintoihin ja niiden oirekuvassa esiintyy suurta vaihtelua.[7] Yhdysvaltojen autoimmuunisairausyhdistyksen kyselyn mukaan lähes puolet autoimmuunisairautta potevista potilaista leimataan luulotautisiksi ennen oikean diagnoosin löytymistä. Oikean diagnoosin saaneet potilaat joutuvat konsultoimaan keskimäärin viittä eri lääkäriä ennen autoimmuunitaudin löytymistä. Diagnoosin saanti kestää tämän vuoksi keskimäärin viisi vuotta.[8]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yrjö T. Konttinen: Sjögrenin syndrooma Therapia Fennica, Kandidaattikustannus Oy. Viitattu 14.10.2014.
  2. Autoimmune Disease in Women. American autoimmune related diseases association. https://www.aarda.org/autoimmune-information/autoimmune-disease-in-women/
  3. http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00010
  4. U.S. Department of Health and Human Services. Office on Women’s Health. Women’s Health Issues: An Overview. Fact sheet. May 2000.
  5. Autoimmune Disease in Women. American autoimmune related diseases association. https://www.aarda.org/autoimmune-information/autoimmune-disease-in-women/
  6. Autoimmune Disease in Women. American autoimmune related diseases association. https://www.aarda.org/autoimmune-information/autoimmune-disease-in-women/
  7. Autoimmune Disease in Women. American autoimmune related diseases association. https://www.aarda.org/autoimmune-information/autoimmune-disease-in-women/
  8. Autoimmune Disease in Women. American autoimmune related diseases association. https://www.aarda.org/autoimmune-information/autoimmune-disease-in-women/


Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.