Keliakia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Gluteeni-intoleranssi” ohjaa tänne. Keliakiasta aiheutumatonta yliherkkyyttä gluteenille käsitellään artikkelissa Gluteeniyliherkkyys.
Keliakian aiheuttamia muutoksia ohutsuolen pinnalla.

Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, jossa rukiin, vehnän ja ohran sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Vaurion aiheuttajana on gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa. Vehnän gliadiini, rukiin sekaliini ja ohran hordeiini aiheuttavat immunologisen vasta-ainereaktion. Prolamiini tarttuu ohutsuolen limakalvossa sitä vastaan muodostuneeseen vasta-aineeseen, joka johtaa limakalvon nukkarakenteen tuhoutumiseen.

Keliakia ei ole allergia, joten sitä ei tule sekoittaa esimerkiksi vilja-allergiaan, joka tarkoittaa yliherkkyyttä vehnälle, rukiille, ohralle ja kauralle. Vilja-allergiaa esiintyy harvoin aikuisilla. Hoitamaton keliakia kaksinkertaistaa kuolemanriskin[1].

Perinnöllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keliakia on perinnöllinen tauti. Jos äidillä tai isällä on keliakia, on lapsen riski saada tauti noin 10-15 %.[2] Vielä ei osata sanoa, miksi osa ihmisistä saa oireita gluteenista. Mahdollisena pidetään, että perinnölliset tekijät käynnistävät gluteenin prolamiiniosaa vastaan vasta-ainereaktion. Valtaosalla keliakiapotilaista on todettavissa kudosantigeenityyppi HLA-B8. HLA-geenialue sijaitsee kromosomissa 6. HLA-geenit selittävät vain osan keliakian perinnöllisyydestä. Uusimmissa tutkimuksissa on löydetty keliakiaan liittyvää geenialuetta 2. ja 10. kromosomeista. Tutkimuksissa todettiin kromosomissa 2 sijaitsevan CTLA-4-geenin yhteys keliakiaan. Keliakia on normaalia yleisempää nuoruustyypin diabetesta sairastavilla. Noin 70 % keliakiaan sairastuvista on naisia, ja noin 50 %:lla keliaakikoista on laktoosi-intoleranssi, joka useimmiten osoittautuu gluteenin tuhoaman suolinukan sivuoireeksi: kun suolinukka on palautunut, voidaan siirtyä jälleen maitotuotteisiin.[3]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keliakian esiintyvyyttä Suomessa on tutkittu, ja tutkimusten perusteella noin kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa[4]. Suurin osa keliakiaa sairastavista on naisia[5]. Kuitenkin vain noin kolmasosa näistä keliaakikoista on diagnosoituja keliaakikkoja, ja suurin osa keliaakikoista sairastaa tautia tietämättään. Keliakian esiintyvyydessä on myös suuria eroja maapallon eri alueiden välillä, mikä johtuu osittain mm. siitä, kuinka paljon gluteenipitoisia tuotteita alueella käytetään.[6]

Keliakiaan liittyviä oireita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keliakian oireet ovat usein lieviä, ja diagnoosin saaminen saattaa kestää kauan. Tavallisimpia oireita ovat laihtuminen, ripuli tai löysät ulosteet, vatsakivut, pahoinvointi ja ruokahaluttomuus. Harvinaisempia oireita ovat suun haavaumat eli aftat, hampaiden kiillevauriot, kipeä kieli, vatsan turpoaminen, luusto-, lihas- tai nivelkivut, hermosäryt, K-vitamiinin puutoksesta johtuva vuototaipumus, iho-oireet, ummetus, kuukautishäiriöt, lapsettomuus, masennus ja muut psyykkiset häiriöt sekä lapsilla todettava kasvun hidastuminen ja puberteetin myöhästyminen.[7] Myös ravintoaineiden imeytymishäiriöt, hengitystieoireet ja väsymys ovat tavallisia oireita. Keliakia voi aiheuttaa lapsilla ahdistusta, masennusta tai aggressiivisuutta[8].

Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa muun muassa osteoporoosia eli luukatoa. Keliaakikoilla tavataan myös monia vitamiinien puutoksista johtuvia oireita, koska esimerkiksi A-, D-, E- ja K-vitamiinien imeytyminen heikentyy ja niiden pitoisuudet veressä vähenevät.

Sairaus voi esiintyä myös iholla ihokeliakiana eli dermatitis herpetiformisina, jolloin iholle tulee kutisevaa pienirakkulaista ihottumaa.

Harvinaisissa tapauksissa keliakia vaikuttaa oireettomalta.

Diagnoosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keliakian hoitosuosituksen mukaan keliakian toteamisen keskeiset kriteerit ovat ohutsuolikoepala, ihokoepala, kliininen tai histologinen paraneminen gluteenittomalla ruokavaliolla ja erityistilanteissa gluteenialtistus. Diagnoosia ilman ohutsuolikoepalan ottoa ei saa tehdä, ja koepala on otettava ennen kuin potilas aloittaa gluteenittoman ruokavalion. Mikäli potilaalle ei tehdä ohutsuolikoepalan ottoa, hän ei saa Kelalta ruokavaliokorvausta. Autismin kirjon ihmisillä autoimmuunisairauksista keliakia on yleistä.

Keliakian toteamista varten Suomessa on kehitetty myös apteekista saatava keliakian pikatesti, joka soveltuu myös kotikäyttöön. Pikatesti ei kuitenkaan ole yhtä luotettava kuin ohutsuolesta otettava koepalatesti, joten positiivisen pikatestidiagnoosin jälkeen tulee kääntyä lääkärin puoleen varsinaisen diagnoosin saamiseksi.[9]lähde tarkemmin?

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykylääketieteen mukaan ainoa keliakiaan auttava hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliosta jätetään pois ruista, ohraa ja vehnää sisältävät viljavalmisteet. Gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta kestää suunnilleen puolesta vuodesta vuoteen, kunnes suolinukka on palautunut normaaliksi. Ihokeliakiassa ihottuma katoaa suurin piirtein samassa ajassa. Ravintoaineiden imeytyminen kuitenkin alkaa jo ennen tätä.[10]

Suositusten mukaan keliaakikot voivat käyttää kauraa osana ruokavaliotaan. Kauran on kuitenkin oltava puhdasta: on periaatteessa mahdollista, että tavallisissa kauratuotteissa on jäämiä ohrasta, vehnästä tai rukiista. Keliaakikolle turvallisia kauratuotteita saa yleensä tavallisista ruokakaupoista. Tutkimuksissa käytetyt kauramäärät ovat olleet 50–90 grammaa kauraa päivässä. Kauran käyttö voidaan aloittaa heti taudin toteamisvaiheessa. Kauran korkean kuitupitoisuuden vuoksi tulee sen käyttö aloittaa varovaisesti. Jos ruokavaliossa on ollut kovin vähän kuitua, vatsaoireita voi helposti ilmetä, kun kauran käyttö aloitetaan liian suurella annoksella. Keliakialiitto ei suosittele spelttivehnän käyttöä, koska se on geneettisesti kaukaista sukua vehnälle. Tutkimuksissa on todettu speltin sisältävän runsaasti gluteenia. Keliakiaruokavaliossa voidaan käyttää yleensä myös teollisesti prosessoitua vehnätärkkelystä, jonka gluteenipitoisuus on erittäin alhainen.[11]

Ihokeliakiassa on usein tarpeen hoidon alkuvaiheessa käyttää lääkkeitä ihottuman rauhoittamiseksi. Ruokavaliota noudattamalla keliaakikko voi elää normaalia elämää, eikä sairaus vaikuta elämää lyhentävästi.

Mikäli tuotteessa on gluteenia, se ilmoitetaan aina omalla nimellään tuotteen ainesosaluettelossa, eikä se voi piiloutua E-koodin taakse.[11]

Vaikutukset arkielämään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Niukkakuituinen gluteeniton ruokavalio voi aiheuttaa muita terveyshaittoja keliaakikolle, joten runsaasta siemenien, papujen ja kasvisten saannista on pidettävä huolta.
  • Suklaa ja muut makeiset lakritsia lukuun ottamatta ovat usein luontaisesti gluteenittomia; monissa suklaissa on kuitenkin "saattaa sisältää pieniä määriä vehnää" -merkintä, jolloin tuotteita ei suositella säännölliseen käyttöön, ihokeliaakikoille tai huonossa hoitotasapainossa oleville keliaakikoille ei ollenkaan. [12]
  • Keliaakikko voi nauttia korkeintaan 0,66 l/vrk sellaisia olutmerkkejä, joiden gluteenipitoisuus on alle 2 mg/100 g.
  • Kela voi myöntää vammaistuen alle 16-vuotiaan keliaakikon vanhemmalle.
  • Keliaakikko voi suorittaa varusmiespalveluksen luokassa A, mikäli diagnoosista on kulunut kaksi vuotta ja keliakia on hyvässä hoitotasapainossa. Keliakiadiagnoosin ollessa tuore keliaakikko määrätään palveluskelpoisuusluokkaan E, ja kahden vuoden jälkeen hänelle määrätään lopullinen palveluskelpoisuusluokka. Muut keliakiaa sairastavat, kuten ne keliaakikot, joiden sairaus on huonossa hoitotasapainossa, luokitellaan palveluskelpoisuusluokkaan C.[13]

Keliakialiitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keliakialiitto on vuonna 1976 perustettu järjestö, jonka tavoitteena on parantaa keliaakikoiden elämänlaatua ja heidän terveyttään järjestämällä keliakian hoitoon liittyviä palveluita ja etuja. Keliakialiitto koostuu 30 pienemmästä paikallisesta keliakiayhdistyksestä, joihin kuuluu Suomessa yhteensä jo noin 30 000 jäsentä.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hoitamaton keliakia voi olla kohtalokas. Uutispalvelu Duodecim/Lancet 2001; 358:356-61. http://www.tohtori.fi/?page=5033584&id=1819448
  2. Keliakian perinnöllisyys
  3. Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio
  4. Keliakian esiintyvyys
  5. Kai Klintrup: Keliakia. Terve.fi-sivusto. https://www.terve.fi/keliakia/keliakia-0?utm_source=Kakkostyypin+diabetes+monille+v%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+diagnoosi+%2F+Kananmuna+p%C3%A4iv%C3%A4ss%C3%A4+saattaa+ehk%C3%A4ist%C3%A4+aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6it%C3%A4&utm_medium=email&utm_campaign=vko+44-16
  6. Keliakian esiintyvyys
  7. Kai Klintrup: Keliakia. Terve.fi-sivusto. https://www.terve.fi/keliakia/keliakia-0?utm_source=Kakkostyypin+diabetes+monille+v%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+diagnoosi+%2F+Kananmuna+p%C3%A4iv%C3%A4ss%C3%A4+saattaa+ehk%C3%A4ist%C3%A4+aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6it%C3%A4&utm_medium=email&utm_campaign=vko+44-16
  8. Pikkulapsen keliakiaan voi liittyä myös alakuloa ja ahdistuneisuutta. Uutispalvelu Duodecim 10.4.2017. http://www.terve.fi/lasten-suoliston-sairaudet/pikkulapsen-keliakiaan-voi-liittya-myos-alakuloa-ja-ahdistuneisuutta?utm_source=Yhden+ruoka-aineen+ruokavalio+-+t%C3%A4ll%C3%A4+el%C3%A4t+pisimp%C3%A4%C3%A4n+%2F+Ylipainoisuus+lis%C3%A4%C3%A4+riskej%C3%A4+halki+aikuisi%C3%A4n&utm_medium=email&utm_campaign=vko+15-17
  9. Keliakian diagnoosi
  10. Hoidon vaikutus
  11. a b Keliakialiiton Keliakia ja Ihokeliakia-esite
  12. Keliakialiitto: saattaa sisältää vehnää -merkintä Fazerin makeispakkauksiin
  13. Varusmiespalvelu ja keliakia
  14. Keliakialiiton esittely

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]