Kaura
| Kaura | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Kauran jyvät kasvavat röyhyssä | ||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Avena sativa L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kaura Wikispeciesissä Kaura Commonsissa |
Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on tuulipölytteinen heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji. Peltokauran tieteellisen nimen lajiosa johtuu latinan adjektiivista sativus, joka on tässä latinan kieliopin vaatimassa feminiinimuodossa sativa, koska Avena on suvultaan feminiininen. Sen merkitys on ’viljelty, kylvetty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle.
Kaurojen sukuun kuuluu myös peltoja sekä viljasatoja saastuttava ja helposti leviävä, haitallinen rikkakasvi, hukkakaura (Avena fatua). Toiseksi tärkein kaurojen sukuun kuuluva viljelykasvilaji on Välimeren alueella viljeltävä punakaura (Avena byzantina), joka saatetaan joskus lukea samaksi lajiksi peltokauran kanssa.
Sisällysluettelo
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaurasta tehdään jauhoja, suurimoita ja hiutaleita. Tunnetuin kaurasta valmistettava ruokalaji lienee kaurapuuro. Lisäksi kaurasta valmistetaan keksejä, mysliä sekä silloin tällöin myös olutta. Näiden lisäksi kaurasta on tehty leipää ja talkkunaa. Suurin osa maailmassa tuotetusta kaurasta käytetään kuitenkin kotieläinten rehuksi. Vanhastaan sen tärkein merkitys onkin ollut hevosten ravintona. Myös kauran olkia käytetään rehuna tai kuivikkeena.
Kauran katsotaan alentavan huonoa kolesterolia, koska siinä on liukoista beetaglukaanikuitua[1]. Kaura saattaa myös vähentää sydänsairauden riskiä. Kaura ei sisällä gluteenia, mutta koska käsittelyn aikana sen joukkoon usein päätyy pieniä määriä muita viljoja, EU luokittelee sen gluteenipitoiseksi. Myös gluteenijäämistä puhtaita kauralaatuja on saatavana[2].
| Suurimmat kaurantuottajat 2005 (miljoonaa tonnia) |
|
|---|---|
| Venäjä | 5,1 |
| Kanada | 3,3 |
| Yhdysvallat | 1,7 |
| Puola | 1,3 |
| Suomi | 1,2 |
| Australia | 1,1 |
| Saksa | 1,0 |
| Valko-Venäjä | 0,8 |
| Kiina | 0,8 |
| Ukraina | 0,8 |
| Maailma yhteensä | 24,6 |
Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauraa kasvatetaan nykyisin lähes koko lauhkean ja subtrooppisen ilmaston alueella. Eri kauralajikkeet pärjäävät vähemmällä lämmöllä ja kestävät sadetta paremmin kuin muut viljakasvit, joten ne ovat tärkeitä paikoissa, joissa kesät ovat viileitä ja sateisia. Onpa kauraa kasvatettu onnistuneesti Islannissakin. Kaura kylvetään aikaisin keväällä ja korjataan syksyllä. Lyhyen talven maissa tunnetaan myös syyskaura, joka kylvetään syksyllä ja korjataan loppukesästä. Rikkakasvit eivät yleensä juuri häiritse kauran kasvua, sillä se tukahduttaa ne nopean kasvutapansa ansiosta. Kaura kuluttaa maaperästä paljon typpeä.
Tuholaiset ja kasvitaudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa kauran tuholaisista yleisimpiä ovat tuomikirva (Rhopalosiphum padi) ja kahukärpänen (Oscinella frit) sekä harvinaisempia viljakirva (Sitobion avenae) ja elokirva (Metopolophium dirhodum).
Kauran merkittävin kasvitauti Suomessa on kauranlehtilaikku, jonka aiheuttaa Drechslera avenae -sieni. Muita kasvitauteja ovat kauranavonoki, jonka aiheuttaa jyvän kuoren alla säilyvä Ustilago avenae -sieni. Rengasruosteen eli aikaisemmalta nimeltä sarviruosteen aiheuttaa Puccinia coronata -sieni. Rengasruoste vaivaa voimakkaimmin myöhäisiä kauralajikkeita. Kääpiökasvuviroosi on Suomessa yleisin viljojen virustauti ja sitä aiheuttaa viljan kääpiökasvuvirus (BYDV).
Kauralajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erityyppisiä kauralajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Jalostuksen kohteena ovat muun muassa: korsityyppi, korjuuaika, jyvän kuorirakenne, satoisuus, kuoren väri, korren koko, valkuaisainepitoisuus ja roudankestävyys. Suomen nykyinen kauralajikkeisto on jyvän kuoren väriltä keltaista tai vaaleaa, mutta aikaisemmin maatiaiskaurojen kuori oli tumma, joko ruskea tai musta.
Suomalaisia kauralajikkeita:[3]
|
|
Kauran hinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Mistä am. hinnat, säädelläänkö vai ei |
Kauran hinta määräytyy vapaasti maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kauran futuureja noteerataan Chicagon viljapörssissä (Chicago Board of Trade).
- Suomi: 50/2008: 109,34 € / tn
- Ruotsi: 36/2008: 152,00 € / tn
- Puola: 42/2008: 97,28 € / tn
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaurayhdistys: Lumoudu kaurasta Viitattu 4.8.2012.
- ↑ http://www.provena.fi/fi/gluteeniton_ruokavalio/
- ↑ Virallisten lajikekokeiden tulokset 1994-2001 (s.127) MTT.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lumoudu kaurasta: tietoa kauran terveysvaikutuksista ja kaurareseptejä ( Avena sativa)
- Suomen kaurayhdistys: Kaura (Avena sativa)
- Yrttitarha: Kaura (Avena sativa)
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Peltokaura (Avena sativa)
- Farmit.net: Viljan kasvitaudit
- Farmit.net: Viljamarkkinat
- Den virtuella floran: Peltokaura, Kaura (Avena sativa) (ruotsiksi)
- ITIS: Avena sativa (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Avena sativa (englanniksi)
- Flora of China: Avena sativa (englanniksi)
- European Medicines Agency Evaluation (EMEA) of Medicines for Human Use: Assessment report on Avena sativa L., herba and Avena sativa L., fructus, London September 2008 (pdf) (englanniksi)
