Kaura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaura
Kauran jyvät kasvavat röyhyssä
Kauran jyvät kasvavat röyhyssä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Kaurat Avena
Laji: sativa
Kaksiosainen nimi

Avena sativa
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kaura Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kaura Commonsissa

Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on tuulipölytteinen heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji. Peltokauran tieteellisen nimen lajiosa on sukukongruenssia seuraava feminiinimuoto latinankielisesta sativus-adjektiivista, jonka merkitys on ’viljelty, kylvetty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle.

Kaurojen sukuun kuuluu myös peltoja sekä viljasatoja saastuttava ja helposti leviävä, haitallinen rikkakasvi, hukkakaura (Avena fatua). Toiseksi tärkein kaurojen sukuun kuuluva viljelykasvilaji on Välimeren alueella viljeltävä punakaura (Avena byzantina), joka saatetaan joskus lukea samaksi lajiksi peltokauran kanssa.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauran jyvät höyrytetään yleensä säilyvyyden parantamiseksi, koska ne sisältävät paljon helposti härskiintyvää rasvaa. Sen jälkeen niistä valmistetaan jauhoja, suurimoita tai hiutaleita. Tunnetuin kaurasta valmistettava ruokalaji lienee kaurapuuro. Lisäksi kaurasta valmistetaan keksejä, mysliä sekä silloin tällöin myös olutta. Näiden lisäksi kaurasta on tehty leipää ja talkkunaa. Suurin osa maailmassa tuotetusta kaurasta käytetään kuitenkin kotieläinten rehuksi. Vanhastaan sen tärkein merkitys onkin ollut hevosten ravintona. Myös kauran olkia käytetään rehuna tai kuivikkeena.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauralla on tutkimusten mukaan enemmän terveysvaikutuksia kuin esimerkiksi rukiilla[1]. Kauran katsotaan alentavan huonoa kolesterolia, koska siinä on liukoista beetaglukaanikuitua[2]. Kaura saattaa myös vähentää sydänsairauden riskiä. Kauran sisältämä aveniinigluteeni sopii useimmille keliaakikoille[3], mutta teollisesti prosessoidun kauran joukkoon päätyy käsittelyn aikana usein pieniä määriä muiden viljojen sisältämää gluteenia. Markkinoilla on myös gluteenijäämistä puhtaita kauralaatuja[4].

Suurimmat kaurantuottajat 2005
(miljoonaa tonnia)
Venäjä 5,1
Kanada 3,3
Yhdysvallat 1,7
Puola 1,3
Suomi 1,2
Australia 1,1
Saksa 1,0
Valko-Venäjä 0,8
Kiina 0,8
Ukraina 0,8
Maailma yhteensä 24,6

Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauraa kasvatetaan nykyisin lähes koko lauhkean ja subtrooppisen ilmaston alueella. Eri kauralajikkeet pärjäävät vähemmällä lämmöllä ja kestävät sadetta paremmin kuin muut viljakasvit, joten ne ovat tärkeitä paikoissa, joissa kesät ovat viileitä ja sateisia. Onpa kauraa kasvatettu onnistuneesti Islannissakin. Kaura kylvetään aikaisin keväällä ja korjataan syksyllä. Lyhyen talven maissa tunnetaan myös syyskaura, joka kylvetään syksyllä ja korjataan loppukesästä. Rikkakasvit eivät yleensä juuri häiritse kauran kasvua, sillä se tukahduttaa ne nopean kasvutapansa ansiosta. Kaura kuluttaa maaperästä paljon typpeä.

Tuholaiset ja kasvitaudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kauran tuholaisista yleisimpiä ovat tuomikirva (Rhopalosiphum padi) ja kahukärpänen (Oscinella frit) sekä harvinaisempia viljakirva (Sitobion avenae) ja elokirva (Metopolophium dirhodum). Kauran tuholaisia ovat myös viljakukko (Oulema melanopus) ja viljakaskas (Calligypona pellucida).

Kauran merkittävin kasvitauti Suomessa on kauranlehtilaikku, jonka aiheuttaa Drechslera avenae -sieni. Muita kasvitauteja ovat kauranavonoki, jonka aiheuttaa jyvän kuoren alla säilyvä Ustilago avenae -sieni. Rengasruosteen eli aikaisemmalta nimeltä sarviruosteen aiheuttaa Puccinia coronata -sieni. Rengasruoste vaivaa voimakkaimmin myöhäisiä kauralajikkeita. Kääpiökasvuviroosi on Suomessa yleisin viljojen virustauti ja sitä aiheuttaa viljan kääpiökasvuvirus (BYDV).

Kauralajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityyppisiä kauralajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Jalostuksen kohteena ovat muun muassa: korsityyppi, korjuuaika, jyvän kuorirakenne, satoisuus, kuoren väri, korren koko, valkuaisainepitoisuus ja roudankestävyys. Suomen nykyinen kauralajikkeisto on jyvän kuoren väriltä keltaista tai vaaleaa, mutta aikaisemmin maatiaiskaurojen kuori oli tumma, joko ruskea tai musta.

Suomalaisia kauralajikkeita:[5]

  • Aarre
  • Aslak
  • Belinda
  • Fiia
  • Freja
  • Ivory
  • Katri
  • Kolbu
  • Leila
  • Lisbeth
  • Peppi
  • Puhti
  • Revisor
  • Roope
  • Salo
  • Suomi
  • Svala
  • Veli
  • Virma
  • Yty

Kauran hinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauran hinta määräytyy vapaasti maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kauran futuureja noteerataan Chicagon viljapörssissä (Chicago Board of Trade).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Parjattu vaalea leipä voikin olla terveellisempää kuin luulit - voi pitää loitolla hiljaista tulehdusta. 25.01.2019. https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/98d51d66-8683-4680-9d61-a1e0ba2e375d
  2. ↑ Kaurayhdistys: Lumoudu kaurasta lumoudukaurasta.fi. Viitattu 4.8.2012.
  3. ↑ Ruisleivästäkö gluteenitonta? Kaura ja härkäpapu Mikä tekee gluteenista keliaakikoille haitallista? Voisiko gluteenin hajottaa niin että se ei enää aiheuttaisi keliakiaa? Kaura ja härkäpapu: uutta tietotaitoa tuotekehitykseen Tuula Sontag-Strohm. Luento 10.5.2017. ERIHYVÄ-Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia, Tutkimus, tuotekehitys ja analytiikka. Kokouskeskus Mauno, Turku. Viljateknologia, Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Sivu 20. https://www.erihyva.fi/uploads/TuulaSontagStrohm,Helsinginyliopisto.pdf
  4. ↑ http://www.provena.fi/fi/gluteeniton_ruokavalio/
  5. ↑ Virallisten lajikekokeiden tulokset 1994-2001 (s. 127) MTT.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaura&oldid=18569384”