Kaura
| Kaura | |
|---|---|
 Kauran jyvät kasvavat röyhyssä |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Kaurat Avena |
| Laji: | sativa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Avena sativa |
|
| Katso myös | |
Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on itsepölytteinen eli kleistogaami heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji. Peltokauran tieteellisen nimen lajiosa on sukukongruenssia seuraava feminiinimuoto latinankielisesta sativus-adjektiivista, jonka merkitys on ’viljelty, kylvetty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle.
Kaurojen sukuun kuuluu myös peltoja sekä viljasatoja saastuttava ja helposti leviävä, haitallinen rikkakasvi, hukkakaura (Avena fatua). Toiseksi tärkein kaurojen sukuun kuuluva viljelykasvilaji on Välimeren alueella viljeltävä punakaura (Avena byzantina), joka saatetaan joskus lukea samaksi lajiksi peltokauran kanssa.
Kaura on melko nuori viljelykasvi, jota viljelivät länsimaisen ajanlaskun alussa keltit ja germaanit. Suomalaiset oppivat kauranviljelyn germaaneilta 1300-luvulla, jolloin Etelä-Suomessa ja Hämeessä viljeltiin jonkin verran kauraa. Tällöin rahvaan tuli maksaa osa papiston maksuistakin kaurana.[1]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauran jyvät höyrytetään yleensä säilyvyyden parantamiseksi, koska ne sisältävät paljon helposti härskiintyvää rasvaa. Sen jälkeen niistä valmistetaan jauhoja, suurimoita tai hiutaleita.
Kaurahiutaleet valmistetaan litistämällä joko kokonaisia tai katkaistuja kauranjyviä. Pikakaurahiutaleet litistetään erityisen ohuiksi, mikä nopeuttaa niiden kypsymistä.[2]
Tunnetuin kaurasta valmistettava ruokalaji lienee kaurapuuro. Lisäksi kaurasta valmistetaan keksejä, mysliä sekä silloin tällöin myös olutta. Näiden lisäksi kaurasta on tehty leipää ja talkkunaa. Suurin osa maailmassa tuotetusta kaurasta käytetään kuitenkin kotieläinten rehuksi. Vanhastaan sen tärkein merkitys onkin ollut hevosten ravintona. Myös kauran olkia käytetään rehuna tai kuivikkeena.
Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauralla on tutkimusten mukaan enemmän terveysvaikutuksia kuin esimerkiksi rukiilla[3]. Kauran katsotaan alentavan huonoa kolesterolia, koska siinä on liukoista beetaglukaanikuitua[4]. Kaura saattaa myös vähentää sydänsairauden riskiä. Kauran sisältämä aveniinigluteeni sopii useimmille keliaakikoille[5], mutta teollisesti prosessoidun kauran joukkoon päätyy käsittelyn aikana usein pieniä määriä muiden viljojen sisältämää gluteenia. Markkinoilla on myös gluteenijäämistä puhtaita kauralaatuja[6].
| Suurimmat kaurantuottajat 2005 (miljoonaa tonnia) | |
|---|---|
| Venäjä | 5,1 |
| Kanada | 3,3 |
| Yhdysvallat | 1,7 |
| Puola | 1,3 |
| Suomi | 1,2 |
| Australia | 1,1 |
| Saksa | 1,0 |
| Valko-Venäjä | 0,8 |
| Kiina | 0,8 |
| Ukraina | 0,8 |
| Maailma yhteensä | 24,6 |
Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauraa kasvatetaan nykyisin lähes koko lauhkean ja subtrooppisen ilmaston alueella. Eri kauralajikkeet pärjäävät vähemmällä lämmöllä ja kestävät sadetta paremmin kuin muut viljakasvit, joten ne ovat tärkeitä paikoissa, joissa kesät ovat viileitä ja sateisia. Onpa kauraa kasvatettu onnistuneesti Islannissakin. Kaura kylvetään aikaisin keväällä ja korjataan syksyllä. Lyhyen talven maissa tunnetaan myös syyskaura, joka kylvetään syksyllä ja korjataan loppukesästä. Rikkakasvit eivät yleensä juuri häiritse kauran kasvua, sillä se tukahduttaa ne nopean kasvutapansa ansiosta. Kaura kuluttaa maaperästä paljon typpeä.
Tuholaiset ja kasvitaudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa kauran tuholaisista yleisimpiä ovat tuomikirva (Rhopalosiphum padi) ja kahukärpänen (Oscinella frit) sekä harvinaisempia viljakirva (Sitobion avenae) ja elokirva (Metopolophium dirhodum). Kauran tuholaisia ovat myös viljakukko (Oulema melanopus) ja viljakaskas (Calligypona pellucida).
Kauran merkittävin kasvitauti Suomessa on kauranlehtilaikku, jonka aiheuttaa Drechslera avenae -sieni. Muita kasvitauteja ovat kauranavonoki, jonka aiheuttaa jyvän kuoren alla säilyvä Ustilago avenae -sieni. Rengasruosteen eli aikaisemmalta nimeltä sarviruosteen aiheuttaa Puccinia coronata -sieni. Rengasruoste vaivaa voimakkaimmin myöhäisiä kauralajikkeita. Kääpiökasvuviroosi on Suomessa yleisin viljojen virustauti ja sitä aiheuttaa viljan kääpiökasvuvirus (BYDV).
Kauralajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erityyppisiä kauralajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Jalostuksen kohteena ovat muun muassa: korsityyppi, korjuuaika, jyvän kuorirakenne, satoisuus, kuoren väri, korren koko, valkuaisainepitoisuus ja roudankestävyys. Suomen nykyinen kauralajikkeisto on jyvän kuoren väriltä keltaista tai vaaleaa, mutta aikaisemmin maatiaiskaurojen kuori oli tumma, joko ruskea tai musta.
Suomalaisia kauralajikkeita:[7]
|
|
Kauran hinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauran hinta määräytyy vapaasti maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kauran futuureja noteerataan Chicagon viljapörssissä (Chicago Board of Trade).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Seppo Simonen: ”Kasvien historiaa”, Maatalouden Pikkujättiläinen, s. 372. WSOY, 1944.
- ↑ Kauragranola Myllyn Paras. 26.11.2015. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Parjattu vaalea leipä voikin olla terveellisempää kuin luulit - voi pitää loitolla hiljaista tulehdusta. 25.01.2019. https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/98d51d66-8683-4680-9d61-a1e0ba2e375d
- ↑ Kaurayhdistys: Lumoudu kaurasta lumoudukaurasta.fi. Viitattu 4.8.2012.
- ↑ Ruisleivästäkö gluteenitonta? Kaura ja härkäpapu Mikä tekee gluteenista keliaakikoille haitallista? Voisiko gluteenin hajottaa niin että se ei enää aiheuttaisi keliakiaa? Kaura ja härkäpapu: uutta tietotaitoa tuotekehitykseen Tuula Sontag-Strohm. Luento 10.5.2017. ERIHYVÄ-Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia, Tutkimus, tuotekehitys ja analytiikka. Kokouskeskus Mauno, Turku. Viljateknologia, Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Sivu 20. https://www.erihyva.fi/uploads/TuulaSontagStrohm,Helsinginyliopisto.pdf
- ↑ http://www.provena.fi/fi/gluteeniton_ruokavalio/
- ↑ Virallisten lajikekokeiden tulokset 1994-2001 (s. 127) MTT.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Peltokaura (Avena sativa)
- Lumoudu kaurasta: tietoa kauran terveysvaikutuksista ja kaurareseptejä ( Avena sativa)
- Suomen kaurayhdistys: Kaura (Avena sativa)
- Yrttitarha: Kaura (Avena sativa)
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Peltokaura (Avena sativa)
- Farmit.net: Viljan kasvitaudit
- Farmit.net: Viljamarkkinat
- Den virtuella floran: Peltokaura, Kaura (Avena sativa) (ruotsiksi)
- ITIS: Avena sativa (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Avena sativa (englanniksi)
- Flora of China: Avena sativa (englanniksi)
- European Medicines Agency Evaluation (EMEA) of Medicines for Human Use: Assessment report on Avena sativa L., herba and Avena sativa L., fructus, London September 2008 (pdf) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Avena sativa (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Avena sativa (oats) (englanniksi)