Kaura
| Kaura | |
|---|---|
 Kauran jyvät kasvavat röyhyssä |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Kaurat Avena |
| Laji: | sativa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Avena sativa |
|
| Katso myös | |
Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on itsepölytteinen eli kleistogaami heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji. Peltokauran tieteellisen nimen lajiosa on sukukongruenssia seuraava feminiinimuoto latinankielisestä sativus-adjektiivista, jonka merkitys on ’viljelty, kylvetty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle.
Kaurojen sukuun kuuluu myös peltoja sekä viljasatoja saastuttava ja helposti leviävä, haitallinen rikkakasvi hukkakaura (Avena fatua). Toiseksi tärkein kaurojen sukuun kuuluva viljelykasvilaji on Välimeren alueella viljeltävä punakaura (Avena byzantina), joka saatetaan joskus lukea samaksi lajiksi peltokauran kanssa.
Kaura on melko nuori viljelykasvi, jota viljelivät länsimaisen ajanlaskun alussa keltit ja germaanit. Suomalaiset oppivat kauranviljelyn germaaneilta 1300-luvulla, jolloin kauraa viljeltiin jonkin verran Etelä-Suomessa ja Hämeessä. Tällöin rahvaan tuli maksaa osa papiston maksuistakin kaurana.[1]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauran jyvät höyrytetään yleensä säilyvyyden parantamiseksi, koska ne sisältävät paljon helposti härskiintyvää rasvaa. Sen jälkeen niistä valmistetaan jauhoja, suurimoita tai hiutaleita.
Kaurahiutaleet valmistetaan litistämällä joko kokonaisia tai katkaistuja kauranjyviä. Pikakaurahiutaleet litistetään erityisen ohuiksi, mikä nopeuttaa niiden kypsymistä.[2]
Tunnetuin kaurasta valmistettava ruokalaji lienee kaurapuuro. Lisäksi kaurasta valmistetaan keksejä, mysliä sekä silloin tällöin myös olutta. Näiden lisäksi kaurasta on tehty leipää ja talkkunaa. Suurin osa maailmassa tuotetusta kaurasta käytetään kuitenkin kotieläinten rehuksi. Vanhastaan sen tärkein merkitys onkin ollut hevosten ravintona. Myös kauran olkia käytetään rehuna tai kuivikkeena.lähde?
Jauhettaessa kauran jyviä myllyssä syntyy jauhoa, mutta jyvistä jää jäljelle suuri määrä kaurankuoria, joille pitää keksiä jokin käyttökohde. Aiemmin niitä poltettiin energian saamiseksi ja hyödynnettiin eläinten rehuna. Yksi uusi käyttökohde tälle myllyn sivuvirralle on kaurankuoripaperi, jonka materiaalista 25 prosenttia on kaurankuorta. Tämän 2020-luvun alussa kehitetyn tuotteen voi kierrättää kartonkina, ja se soveltuu myös elintarvikkeiden pakkaamiseen esimerkiksi leipäpussina.[3]
Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauralla on tutkimusten mukaan enemmän terveysvaikutuksia kuin esimerkiksi rukiilla[4]. Kauran katsotaan alentavan huonoa kolesterolia, koska siinä on liukoista beetaglukaanikuitua[5]. Kaura saattaa myös vähentää sydänsairauden riskiä. Kauran sisältämä aveniinigluteeni sopii useimmille keliaakikoille[6], mutta teollisesti prosessoidun kauran joukkoon päätyy käsittelyn aikana usein pieniä määriä muiden viljojen sisältämää gluteenia. Markkinoilla on myös gluteenijäämistä puhtaita kauralaatuja[7].
| Suurimmat kaurantuottajat 2015-2016 (miljoonaa tonnia) [8] | |
|---|---|
| EU | 7,5 |
| Venäjä | 4,5 |
| Pohjois- ja Väli-Amerikka | 4,8 |
| Etelä-Amerikka | 1,5 |
| Oseania | 1,3 |
| Kaukoitä | 0,5 |
| Lähi-itä | 0,3 |
| Afrikka | 0,2 |
| Maailma yhteensä | 22,3 |
Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauraa kasvatetaan nykyisin lähes koko lauhkean ja subtrooppisen ilmaston alueella. Eri kauralajikkeet pärjäävät vähemmällä lämmöllä ja kestävät sadetta paremmin kuin muut viljakasvit, joten ne ovat tärkeitä paikoissa, joissa kesät ovat viileitä ja sateisia. Onpa kauraa kasvatettu onnistuneesti Islannissakin. Kaura kylvetään aikaisin keväällä ja korjataan syksyllä. Lyhyen talven maissa tunnetaan myös syyskaura, joka kylvetään syksyllä ja korjataan loppukesästä. Rikkakasvit eivät yleensä juuri häiritse kauran kasvua, sillä se tukahduttaa ne nopean kasvutapansa ansiosta. Kaura kuluttaa maaperästä paljon typpeä.lähde?
Tuholaiset ja kasvitaudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Suomessa kauran tuholaisista yleisimpiä ovat tuomikirva (Rhopalosiphum padi) ja kahukärpänen (Oscinella frit) sekä harvinaisempia viljakirva (Sitobion avenae) ja elokirva (Metopolophium dirhodum). Kauran tuholaisia ovat myös viljakukko (Oulema melanopus) ja viljakaskas (Calligypona pellucida).
Kauran merkittävin kasvitauti Suomessa on kauranlehtilaikku, jonka aiheuttaa Drechslera avenae -sieni. Muita kasvitauteja ovat kauranavonoki, jonka aiheuttaa jyvän kuoren alla säilyvä Ustilago avenae -sieni. Rengasruosteen eli aikaisemmalta nimeltä sarviruosteen aiheuttaa Puccinia coronata -sieni. Rengasruoste vaivaa voimakkaimmin myöhäisiä kauralajikkeita. Kääpiökasvuviroosi on Suomessa yleisin viljojen virustauti, ja sitä aiheuttaa viljan kääpiökasvuvirus (BYDV).
| Suurimmat kaurantuottajat EU:n sisällä 2020
(miljoonaa tonnia) [9] | |
|---|---|
| Puola | 1,6 |
| Espanja | 1,3 |
| Suomi | 1,1 |
| Iso-Britannia | 1,0 |
| Ruotsi | 0,8 |
| Saksa | 0,7 |
| Ranska | 0,4 |
| Tanska | 0,4 |
Kauralajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erityyppisiä kauralajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Jalostuksen kohteena ovat muun muassa: korsityyppi, korjuuaika, jyvän kuorirakenne, satoisuus, kuoren väri, korren koko, valkuaisainepitoisuus ja roudankestävyys. Suomen nykyinen kauralajikkeisto on jyvän kuoren väriltä keltaista tai vaaleaa, mutta aikaisemmin maatiaiskaurojen kuori oli tumma, joko ruskea tai musta.lähde?
Suomalaisia kauralajikkeita:[10]
|
|
Kauran hinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauran hinta määräytyy vapaasti maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kauran futuureja noteerataan Chicagon viljapörssissä (Chicago Board of Trade).lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Seppo Simonen: ”Kasvien historiaa”, Maatalouden Pikkujättiläinen, s. 372. WSOY, 1944.
- ↑ Kauragranola Myllyn Paras. 26.11.2015. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Raeste, Juha-Pekka: Elintarvikejätit kehittävät uudenlaisia pakkauksia. Helsingin Sanomat, 3.2.2021, s. A 29. Helsinki: Sanoma Media Finland Issn = 0355-2047. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.2.2021.
- ↑ Parjattu vaalea leipä voikin olla terveellisempää kuin luulit, Iltalehti 25.1.2019
- ↑ Lumoudu kaurasta Kaurayhdistys. Viitattu 4.8.2012.
- ↑ Ruisleivästäkö gluteenitonta? Kaura ja härkäpapu Mikä tekee gluteenista keliaakikoille haitallista? Voisiko gluteenin hajottaa niin että se ei enää aiheuttaisi keliakiaa? Kaura ja härkäpapu: uutta tietotaitoa tuotekehitykseen Tuula Sontag-Strohm. Luento 10.5.2017. Erihyvä-Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia, Tutkimus, tuotekehitys ja analytiikka. Kokouskeskus Mauno, Turku. Viljateknologia, Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Sivu 20. https://www.erihyva.fi/uploads/TuulaSontagStrohm,Helsinginyliopisto.pdf
- ↑ Gluteeniton ruokavalio, Provena
- ↑ Kauran tuotantomäärät maailmalla vyr.fi. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ Viljan tuotantovolyymit EU:ssa luke.fi. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ Virallisten lajikekokeiden tulokset 1994-2001 (s. 127) MTT.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Peltokaura (Avena sativa) Laji.fi
- Lumoudu kaurasta tietoa kauran terveysvaikutuksista ja kaurareseptejä ( Avena sativa)
- Kaura (Avena sativa) Suomen kaurayhdistys
- Kaura (Avena sativa) Yrttitarha
- Peltokaura (Avena sativa) Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö
- Farmit.net Viljan kasvitaudit
- Viljamarkkinat Farmit.net
- Peltokaura, Kaura (Avena sativa) Den virtuella floran(ruotsiksi)
- Avena sativa ITIS (englanniksi)
- Avena sativa, Flora of China United States Department of Agriculture (USDA) (englanniksi)
- Avena sativa (englanniksi)
- European Medicines Agency Evaluation (EMEA) of Medicines for Human Use Assessment report on Avena sativa L., herba and Avena sativa L., fructus, London September 2008 (pdf) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases Avena sativa (englanniksi)
- Avena sativa (oats) Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI) (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Avena sativa (englanniksi)
- Chicago Mercantile Exchange Group: Oats, Futures and Options (englanniksi)