Kaura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaura
Kauran jyvät kasvavat röyhyssä
Kauran jyvät kasvavat röyhyssä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Kaurat Avena
Laji: sativa
Kaksiosainen nimi

Avena sativa
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kaura Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kaura Commonsissa

Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on itsepölytteinen eli kleistogaami heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji. Peltokauran tieteellisen nimen lajiosa on sukukongruenssia seuraava feminiinimuoto latinankielisestä sativus-adjektiivista, jonka merkitys on ’viljelty, kylvetty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle.

Kaurojen sukuun kuuluu myös peltoja sekä viljasatoja saastuttava ja helposti leviävä, haitallinen rikkakasvi hukkakaura (Avena fatua). Toiseksi tärkein kaurojen sukuun kuuluva viljelykasvilaji on Välimeren alueella viljeltävä punakaura (Avena byzantina), joka saatetaan joskus lukea samaksi lajiksi peltokauran kanssa.

Kaura on melko nuori viljelykasvi, jota viljelivät länsimaisen ajanlaskun alussa keltit ja germaanit. Suomalaiset oppivat kauranviljelyn germaaneilta 1300-luvulla, jolloin kauraa viljeltiin jonkin verran Etelä-Suomessa ja Hämeessä. Tällöin rahvaan tuli maksaa osa papiston maksuistakin kaurana.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauran jyvät höyrytetään yleensä säilyvyyden parantamiseksi, koska ne sisältävät paljon helposti härskiintyvää rasvaa. Sen jälkeen niistä valmistetaan jauhoja, suurimoita tai hiutaleita.

Kaurahiutaleet valmistetaan litistämällä joko kokonaisia tai katkaistuja kauranjyviä. Pikakaurahiutaleet litistetään erityisen ohuiksi, mikä nopeuttaa niiden kypsymistä.[2]

Tunnetuin kaurasta valmistettava ruokalaji lienee kaurapuuro. Lisäksi kaurasta valmistetaan keksejä, mysliä sekä silloin tällöin myös olutta. Näiden lisäksi kaurasta on tehty leipää ja talkkunaa. Suurin osa maailmassa tuotetusta kaurasta käytetään kuitenkin kotieläinten rehuksi. Vanhastaan sen tärkein merkitys onkin ollut hevosten ravintona. Myös kauran olkia käytetään rehuna tai kuivikkeena.lähde?

Jauhettaessa kauran jyviä myllyssä syntyy jauhoa, mutta jyvistä jää jäljelle suuri määrä kaurankuoria, joille pitää keksiä jokin käyttökohde. Aiemmin niitä poltettiin energian saamiseksi ja hyödynnettiin eläinten rehuna. Yksi uusi käyttökohde tälle myllyn sivuvirralle on kaurankuoripaperi, jonka materiaalista 25 prosenttia on kaurankuorta. Tämän 2020-luvun alussa kehitetyn tuotteen voi kierrättää kartonkina, ja se soveltuu myös elintarvikkeiden pakkaamiseen esimerkiksi leipäpussina.[3]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauralla on tutkimusten mukaan enemmän terveysvaikutuksia kuin esimerkiksi rukiilla[4]. Kauran katsotaan alentavan huonoa kolesterolia, koska siinä on liukoista beetaglukaanikuitua[5]. Kaura saattaa myös vähentää sydänsairauden riskiä. Kauran sisältämä aveniinigluteeni sopii useimmille keliaakikoille[6], mutta teollisesti prosessoidun kauran joukkoon päätyy käsittelyn aikana usein pieniä määriä muiden viljojen sisältämää gluteenia. Markkinoilla on myös gluteenijäämistä puhtaita kauralaatuja[7].

Suurimmat kaurantuottajat 2015-2016
(miljoonaa tonnia) [8]
EU 7,5
Venäjä 4,5
Pohjois- ja Väli-Amerikka 4,8
Etelä-Amerikka 1,5
Oseania 1,3
Kaukoitä 0,5
Lähi-itä 0,3
Afrikka 0,2
Maailma yhteensä 22,3

Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauraa kasvatetaan nykyisin lähes koko lauhkean ja subtrooppisen ilmaston alueella. Eri kauralajikkeet pärjäävät vähemmällä lämmöllä ja kestävät sadetta paremmin kuin muut viljakasvit, joten ne ovat tärkeitä paikoissa, joissa kesät ovat viileitä ja sateisia. Onpa kauraa kasvatettu onnistuneesti Islannissakin. Kaura kylvetään aikaisin keväällä ja korjataan syksyllä. Lyhyen talven maissa tunnetaan myös syyskaura, joka kylvetään syksyllä ja korjataan loppukesästä. Rikkakasvit eivät yleensä juuri häiritse kauran kasvua, sillä se tukahduttaa ne nopean kasvutapansa ansiosta. Kaura kuluttaa maaperästä paljon typpeä.lähde?

Tuholaiset ja kasvitaudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kauran tuholaisista yleisimpiä ovat tuomikirva (Rhopalosiphum padi) ja kahukärpänen (Oscinella frit) sekä harvinaisempia viljakirva (Sitobion avenae) ja elokirva (Metopolophium dirhodum). Kauran tuholaisia ovat myös viljakukko (Oulema melanopus) ja viljakaskas (Calligypona pellucida).

Kauran merkittävin kasvitauti Suomessa on kauranlehtilaikku, jonka aiheuttaa Drechslera avenae -sieni. Muita kasvitauteja ovat kauranavonoki, jonka aiheuttaa jyvän kuoren alla säilyvä Ustilago avenae -sieni. Rengasruosteen eli aikaisemmalta nimeltä sarviruosteen aiheuttaa Puccinia coronata -sieni. Rengasruoste vaivaa voimakkaimmin myöhäisiä kauralajikkeita. Kääpiökasvuviroosi on Suomessa yleisin viljojen virustauti, ja sitä aiheuttaa viljan kääpiökasvuvirus (BYDV).

Suurimmat kaurantuottajat EU:n sisällä 2020

(miljoonaa tonnia) [9]

Puola 1,6
Espanja 1,3
Suomi 1,1
Iso-Britannia 1,0
Ruotsi 0,8
Saksa 0,7
Ranska 0,4
Tanska 0,4

Kauralajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityyppisiä kauralajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Jalostuksen kohteena ovat muun muassa: korsityyppi, korjuuaika, jyvän kuorirakenne, satoisuus, kuoren väri, korren koko, valkuaisainepitoisuus ja roudankestävyys. Suomen nykyinen kauralajikkeisto on jyvän kuoren väriltä keltaista tai vaaleaa, mutta aikaisemmin maatiaiskaurojen kuori oli tumma, joko ruskea tai musta.lähde?

Suomalaisia kauralajikkeita:[10]

  • Aarre
  • Aslak
  • Belinda
  • Fiia
  • Freja
  • Ivory
  • Katri
  • Kolbu
  • Leila
  • Lisbeth

  • Peppi
  • Puhti
  • Revisor
  • Roope
  • Salo
  • Suomi
  • Svala
  • Veli
  • Virma
  • Yty

Kauran hinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauran hinta määräytyy vapaasti maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kauran futuureja noteerataan Chicagon viljapörssissä (Chicago Board of Trade).lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Seppo Simonen: ”Kasvien historiaa”, Maatalouden Pikkujättiläinen, s. 372. WSOY, 1944.
  2. Kauragranola Myllyn Paras. 26.11.2015. Viitattu 8.10.2020.
  3. Raeste, Juha-Pekka: Elintarvikejätit kehittävät uudenlaisia pakkauksia. Helsingin Sanomat, 3.2.2021, s. A 29. Helsinki: Sanoma Media Finland Issn = 0355-2047. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.2.2021.
  4. Parjattu vaalea leipä voikin olla terveellisempää kuin luulit, Iltalehti 25.1.2019
  5. Lumoudu kaurasta Kaurayhdistys. Viitattu 4.8.2012.
  6. Ruisleivästäkö gluteenitonta? Kaura ja härkäpapu Mikä tekee gluteenista keliaakikoille haitallista? Voisiko gluteenin hajottaa niin että se ei enää aiheuttaisi keliakiaa? Kaura ja härkäpapu: uutta tietotaitoa tuotekehitykseen Tuula Sontag-Strohm. Luento 10.5.2017. Erihyvä-Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia, Tutkimus, tuotekehitys ja analytiikka. Kokouskeskus Mauno, Turku. Viljateknologia, Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Sivu 20. https://www.erihyva.fi/uploads/TuulaSontagStrohm,Helsinginyliopisto.pdf
  7. Gluteeniton ruokavalio, Provena
  8. Kauran tuotantomäärät maailmalla vyr.fi. Viitattu 14.7.2021.
  9. Viljan tuotantovolyymit EU:ssa luke.fi. Viitattu 14.7.2021.
  10. Virallisten lajikekokeiden tulokset 1994-2001 (s. 127) MTT.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]