Futuuri (talous)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sijoittamista. Futuuri on myös aikamuoto.

Futuuri on julkisesti noteerattu johdannaissopimus, jolla sitoudutaan ostamaan ja myymään tiettynä aikana tulevaisuudessa kohde-etuutta (esimerkiksi arvopaperi, valuutta, joukkovelkakirja tai raaka-aine) hintaan, joka on sovittu sopimushetkellä. Kurssivaihteluista johtuen futuurilla on taloudellista merkitystä. Futuuri voi olla noteerattu arvopaperipörssissä; niitä voidaan myös ostaa ja myydä siellä.

Futuureilla kauppaa käyvät tahot voidaan pääsääntöisesti jakaa kahteen ryhmään:

  • niihin, jotka haluavat suojautua kohde-etuuden hinnanmuutoksilta (esimerkiksi kyseisen hyödykkeen tuottaja tai kuluttaja), ja
  • niihin, jotka pyrkivät tekemään taloudellista voittoa ennustamalla markkinahintojen muutosta.

Jälkimmäisen ryhmän arvioidaan parantavan markkinoiden likviditeettiä ja lisäävän hintojen ennustustarkkuutta, mutta jälkimmäiseen hyötyyn on myös esitetty vastaväitteitä (ks. spekulaatio).

Suuren yleisön tietoisuuteen futuurikauppa tuli vuonna 1995, kun Britannian vanhimman sijoituspankin Barings Bankin futuurikaupan Singaporen-yksikön johtajan Nicholas "Nick" Leesonin futuurikaupat suistivat koko pankin vararikkoon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aristoteles kertoo kirjassaan Politiikka Thales-filosofista, eräästä antiikin seitsemästä viisaasta, joka kehitti erään ensimmäisistä tunnetuista futuureista tai optioista. Thales ennusti hyvän oliivisadon ja vuokrasi tai osti option kaikkiin öljynpuristamoihin. Näiden omistajat näin mielellään suojautuivat huonoa satoa vastaan sopimalla varmasta tulosta ja suostuivat siksi alhaiseen hintaan. Hyvä sato sitten nosti kysyntää niin paljon, että köyhä Thales sai myytyä sopimuksensa suurella voitolla. [1]

Ensimmäinen moderni futuuripörssi oli Dojiman riisipörssi Osakassa, Japanissa.[2]

Koska viljelijöillä ja tuotantoketjun myöhemmillä osapuolilla on suuri tarve suojautua maataloustuotteiden kaoottisilta hintaheilahteluilta, vuonna 1848 Chicagossa perustettiin forward-pörssi, jossa nämä saattoivat sopia hinnoista etukäteen, ja 1865 otettiin käyttöön futuurit.

Korkofutuurit kehittyivät 1970-luvulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aristotle, Politics, trans. Benjamin Jowett, vol. 2, The Great Books of the Western World, book 1, chap. 11, p. 453.
  2. Private ordering at the world's first futures exchange. (Dojima Rice Exchange in Osaka, Japan) - Michigan Law Review | Encyclopedia.com

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]