Mysli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mysliä.

Mysli (saks. Müsli) on kaurahiutaleiden ja kuivattujen hedelmien seos, joka nautitaan yleensä maidon tai jogurtin kera. Pääaineiden lisäksi siihen kuuluu yleensä myös muita hiutaleita ja siemeniä, muun muassa maissi- ja vehnähiutaleita ja pähkinöitä sekä mantelilastuja.[1]

Myslin kehitti vuonna 1900 sveitsiläinen tohtori Maximilian Bircher-Benner sairaalapotilaiden ravinnoksi.[2] Bircher-Benner kehitti idean myslistä opiskellessaan lääketiedettä Zürichin yliopistossa kokeillen raakaruoan vaikutuksia kehoon sairastuttuaan itse keltaisuuteen. Hän itse piti sittemmän parantumisensa syynä kehittämäänsä vielä tuolloin nimellä Apfeldiätspeise kutsuttua annosta, joka koostui raa'asta omenasta, pähkinöistä ja kaurahiutaleista, jotka oli sekoitettu veteen, sitruunamehuun ja kondensoituun maitoon. Sveitsistä tuli samaan aikaan suosittu terveysmatkailukohde ja Bircher-Benner avasi vuonna 1904 oman alppimaja-tyylisen parantolansa lähellä Zürichia.[3]

Alun perin mysliä syötiin jokaisen aterian alkupalana ja sittemmin siitä tuli illallinen. Aamupalaksi mysli on kehittynyt vasta myöhemmin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. esimerkiksi Mysli Vogel, Paratiisi Mysli Myllärin, Mysli Rainbow
  2. Danskerne køber mysli for flere hundrede millioner Politiken 2011 (tanskaksi)
  3. a b Mike MacEacheran: How Switzerland transformed breakfast BBC Travel. BBC. Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.