Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on kilpirauhasen sairaus, joka aiheuttaa elimistössä laaja-alaisia metabolisia ja entsymaattisia häiriöitä. Oikein diagnosoituna ja hoidettuna ennuste on hyvä ja tyroksiinilääkityksen kanssa voi elää normaalia elämää.[1] Kilpirauhasen vajaatoiminta on naisilla 10-20 kertaa yleisempää kuin miehillä, ja kaksi prosenttia naisista sairastuu kilpirauhasen vajaatoimintaan jossain elämänsä vaiheessa.[2]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeisiä oireita ovat väsymys, lisääntynyt unen tarve, palelu, painonnousu, turvotukset, ummetus, muistihäiriöt, yleinen hidastuneisuus, hidastunut aineenvaihdunta[3][4] ja masennus[5]. Hiukset saattavat muuttua kuiviksi ja ohuiksi, hiustenlähtö on tavallista. Ääni voi olla käheä ja naisilla madaltunut. Myös kuukautishäiriöt ovat naisilla tavallisia. Lapsilla kasvun hidastuminen voi olla keskeinen oire. Vajaatoiminta voi aiheuttaa myös lapsettomuutta ja lisää keskenmenon vaaraa. Tyroksiinin vajaatoiminnasta johtuvaa vajaaälyisyyttä ja lyhytkasvuisuutta kutsutaan kretinismiksi.

Vajaatoiminta todetaan helposti verikokeesta, jossa tyypillisesti TSH- eli tyreotropiiniarvo on kohonnut ja T4V-arvo eli vapaa tyroksiini alentunut. Joskus harvoin on kyseessä aivolisäkeperäinen vajaatoiminta, jolloin sekä TSH että T4V (vapaa T4) ovat matalat. Vajaatoiminta voi olla myös piilevää, jolloin oireita saattaa olla, mutta hormoniarvot ovat vielä viitealueella.

Hoito, lääkitys ja sairausloma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vajaatoimintaa hoidetaan yleensä tyroksiinilääkityksellä, jolla pyritään saamaan laboratorio-arvot normaalille alueelle. Toisinaan joudutaan annosta nostamaan jopa niin että TSH pienenee nollaan ja T4V kasvaa viitealueen ylärajan tuntumaan, jotta potilaan oireet katoaisivat.

Oireiden jatkuessa tyroksiiniannoksen nostamisen jälkeen voi lääkäri harkita Liothyronin- tai Thybon-lääkettä, joka on kilpirauhashormonin ns. T3-muoto. Kyseisiä lääkkeitä käytetään yhdessä tyroksiinin kanssa. Yksistään T3-valmisteilla ei hypotyreoosia ole mahdollista turvallisesti hoitaa, sillä sen vaikutus on niin lyhytaikainen, ettei annosta pystytä säätämään sopivaksi TSH-arvon perusteella. [6] T4-hormoni muuntuu yleensä elimistössä muiksi hormoneiksi, mutta kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalla muunto ei välttämättä toimi. Sen vuoksi voidaan tarvita myös muita hormoneita.

Lievää hypotyreoosia sairastavan potilaan työkyky ei useimmiten alene lainkaan. Vakava hypotyreoosi alentaa työkykyä usein pitkäksi ajaksi, jopa vuodeksi. Useimmiten potilaan työkyky palautuu täysin.[7]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpirauhasen vajaatoiminnan tavallisin vajaatoiminnan syy on autoimmuunitulehdus eli [[tyreoidiitti|autoimmuunityreoidiitti]. Elimistön immuunijärjestelmän tuottamat vasta-aineet käyvät siinä kilpirauhasen kimppuun vähentäen tyroksiinin tuotantoa. Kilpirauhanen saattaa tällöin surkastua tai kasvaa kyhmyiseksi struumaksi.[8] Muita vajaatoiminnan aiheuttajia ovat esimerkiksi leikkaus tai radiojodihoito (kilpirauhassyövän hoidon takia), synnynnäisesti puuttuva kilpirauhanen tai häiriö aivolisäkkeessä. Muut tulehdukset voivat myös aiheuttaa vajaatoimintaa, mutta se on tällöin usein ohimenevää. Vajaatoimintaa voivat aiheuttaa myös jotkin lääkkeet, kuten rytmihäiriölääke amiodaroni ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon tarkoitettu litium. Beetasalpaajat voivat pahentaa vajaatoimintaa.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan voivat johtaa myös eräiden hivenaineiden puutostilat. Neljä jodiatomia on tarpeen tyroksiinin (T4) rakenneosana. Kuparia tarvitaan aktivoimaan entsyymiä, joka sitoo jodin tyroksiinirunkoon. Sinkkiä tarvitaan aktivoimaan entsyymiä, joka irrottaa valmiin tyroksiinin kilpirauhasen hyytelöstä kulkeutumaan verenkiertoon. Seleeniä tarvitaan elimistössä solutasolla aktivoimaan entsyymiä, joka irrottaa yhden jodiatomin tyroksiinista, jolloin vasta muodostuu kilpirauhashormonin aktiivinen muoto trijodityroniini (T3).

Kilpirauhasen vajaatoiminta eläimillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleistä koirilla, kissoilla sitä esiintyy hyvin harvoin. Sen sijaan kilpirauhasen liikatoiminta on yleistä kissoilla, mutta sitä ei esiinny juurikaan koirilla. Koirien kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisin syy on autoimmuunisairauden aiheuttama folikkelisolujen tuhoutuminen kilpirauhaskudoksessa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mustajoki, Pertti: Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Terveyskirjasto.fi. 7.10.2013. Duodecim. Viitattu 30.6.2014.
  2. Jussipekka Marttila: Kilpirauhasen vajaatoiminta. http://www.terve.fi/kilpirauhasen-vajaatoiminta/kilpirauhasen-vajaatoiminta?utm_source=Kaikki%2C+mit%C3%A4+tulee+tiet%C3%A4%C3%A4+ruoka-aineallergioista+%2F+Uutta!+Ota+yhteys+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riin+helposti+ja+nopeasti&utm_medium=email&utm_campaign=vko+15-16
  3. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  4. Jussipekka Marttila: Kilpirauhasen vajaatoiminta. http://www.terve.fi/kilpirauhasen-vajaatoiminta/kilpirauhasen-vajaatoiminta?utm_source=Kaikki%2C+mit%C3%A4+tulee+tiet%C3%A4%C3%A4+ruoka-aineallergioista+%2F+Uutta!+Ota+yhteys+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riin+helposti+ja+nopeasti&utm_medium=email&utm_campaign=vko+15-16
  5. https://www.thieme-connect.com/ejournals/abstract/10.1055/s-2004-825925
  6. Kilpirauhasen vajaatoiminta - Terveyskirjasto Mustajoki Pertti. Viitattu 19.1.2015.
  7. Työterveyslaitos. Sairaaksikirjoittamisen ohjeisto. [1] viitattu 19.9.2011.
  8. Jussipekka Marttila: Kilpirauhasen vajaatoiminta. http://www.terve.fi/kilpirauhasen-vajaatoiminta/kilpirauhasen-vajaatoiminta?utm_source=Kaikki%2C+mit%C3%A4+tulee+tiet%C3%A4%C3%A4+ruoka-aineallergioista+%2F+Uutta!+Ota+yhteys+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riin+helposti+ja+nopeasti&utm_medium=email&utm_campaign=vko+15-16
  9. Sjastaad, Hove, Sand: ”5”, Physiology of Domestic Animals, s. 217. Oslo: Scandinavian Veterinary Press, 2003. ISBN 82-91743-11-8. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]