Sydän- ja verisuonitauti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sydän- ja verisuonitaudit eli verenkiertoelinten sairaudet ovat laaja joukko sairauksia, jotka syntyvät useilla eri mekanismeilla. Osa verisuonitaudeista, kuten ateroskleroosi, ovat hyvin yleisiä. Osa, kuten vaskuliitit, ovat taas harvinaisia sairauksia.

Sydän ja verisuoniperäisten kuolemien suhteellinen osuus kaikista kuolemista on vähentynyt Suomessa tasaiseen tahtiin vuodesta 1971 alkaen siten, että naisten ja miesten ikävakioitu sydän- ja verisuonikuolleisuus oli vuonna 1971 lähes viisinkertainen ja miesten lähes nelinkertainen vuoteen 2018 verrattuna[1]. Ne aiheuttavat silti edelleen lähes puolet työikäisten kuolemista.[2] Syyksi sydän- ja verisuonisairastavuuden vähenemiselle on esitetty tupakoinnin ja stressin vähentymistä, ravinnon monipuolistumista sekä työn muuttumista fyysisesti kevyemmäksi[3].

Alla on lueteltuna eräitä näistä sairauksista. Luettelo ei ole täydellinen.

Riskitekijät ja hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sydän ja verisuonitauteihin liittyvä elimistön matala-asteinen eli lievä tulehdus (engl. low-grade inflammation) voidaan todentaa herkällä CRP-verikokeella. Sydän ja verisuonitautien riski on suurentunut, jos tulehdusarvo on yli 1 CRP milligrammaa litrassa.[5] Myös matala-asteista tulehdusta ja valtimotaudin solumuutoksia kuvastavien keramidi-lipidien[6] sekä hapettuneen LDL-kolesterolin (LDLox) suuri määrä lisää riskiä[7].

Suurimmat riskitekijät ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: kohonnut veren LDL-kolesteroli,[8][9][10] tupakointi, psyykkinen pahoinvointi, diabetes, kohonnut verenpaine sekä veren korkea apoB/apoA1-lipoproteiinisuhde[11]. Veren apoB/apoA1-lipoproteiinisuhde kertoo sydän ja verisuonitautien riskiä lisäävien pienten LDL-hiukkasten osuuden LDL-hiukkasten sisältämän kolesterolin määrästä ja kyseinen suhde on suoraan verrannollinen sydän- ja verisuonitautien riskiin siten että riski kasvaa ApoB-hiukkasten osuuden kasvaessa[12]. Myös liikalihavuus, liikkumaton elämäntapa ja epäterveellinen ruokavalio lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä[13].

Ruokavalion osalta sairastumisriskiin vaikuttavat esimerkiksi ravinnon rasvapitoisuus ja ravintorasvan laatu. Sairastumisriski kohoaa lisäksi iän myötä. Miehillä on naisia korkeampi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.[14] Myös perinnöllinen alttius lisää riskiä.[13]

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä kiinnitetään huomiota erityisesti elintapoihin. Säännöllinen liikunta laskee sekä veren ylä- että alapainetta jopa neljä yksikköä eli lähes saman verran kuin yksi verenpainelääke. Liikunnan, ravitsemusmuutosten ja alkoholin liikakäytön välttämisen yhdistelmä voi pitää lievästi kohonneen verenpaineen niin hyvin kurissa, ettei verenpainelääkkeitä tarvita lainkaan.[15] Verenpaineen nousua voi välttää myös vähentämällä ylipainoa sekä suolan käyttöä.[14] Kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia voidaan myös hoitaa lääkkeillä.[16]

Noin 114 000 henkilöä kattaneen metatutkimuksen mukaan runsaasti suklaata syövillä esiintyy 37 % vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja 29 % vähemmän aivohalvauksia kuin niillä, jotka syövät vain vähän suklaata. Nämä runsaasti suklaata syöneet söivät 1.7–7.5 grammaa suklaata per vuorokausi vähintään 5 kertaa viikossa.[17] Näiden terveysriskien väheneminen saattaa johtua kaakaopapujen sisältämistä flavonoideista, joiden on havaittu muun muassa parantavan verisuonten toimintaa ja laskevan verenpainetta etenkin korkeasta verenpaineesta kärsivillä.[18]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angina pectorista kutsuttiin 1800-luvulla sydänneuroosiksi. Roomalainen Giovanni Maria Lancisi osoitti vuonna 1707, että moni äkkikuolema johtuu sydänsairaudesta. Englantilainen Thomas Lauder Brunton keski vuonna 1867, että angina pectorista voidaan hoitaa amyylinitriitillä eli nitrolla. Chicagolainen James Bryan Herrick esitti vuonna 1912 ruumiinavaushavaintojen perusteella, että sydäninfarktin aiheuttajana on ateroskleroosin ahtauttaman sepelvaltimon tukkiva veritulppa. Osa tutkijoista kiisti Herricki teorian vedoten toiseen tutkimukseen, jossa vain alle kolmanneksella sydäninfarktiin kuolleista potilailla oli havaittu trombin aiheuttama sepelvaltomotukos. Kiista päättyi vasta vuonna 1980, jolloin M.R. deWoodin kykeni osoittamaan, että suurimmalta osalta potilaita löytyy valtimon tukkeava trombi, jos heidän sydämestään otetaan varjoaineröntgenkuva infarktin akuutissa vaiheessa.[19]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kati Taskinen: Tilastokeskus - www.stat.fi. Viitattu 12.5.2021.
  2. K Malmberg: Hengenvaarallisen valtimotaudin oireet voivat olla salakavalat – Lääkäri kertoo merkeistä, joita moni ei yhdistä sairauteen Helsingin Sanomat. 17.12.2019. Viitattu 19.12.2019.
  3. Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset Suomenkuvalehti.fi. 2.11.2011. Viitattu 12.11.2020.
  4. Sydän- ja verisuonitaudit 10.3.2015. THL. Viitattu 18.10.2016.
  5. Mistä herkkä CRP-tutkimus kertoo? (päivitetty 2020) Puhti. 21.6.2018. Viitattu 7.8.2020.
  6. Sydän- ja diabetesriskitesti www.mehilainen.fi. Viitattu 25.12.2020.
  7. Hapettunut LDL-kolesteroli (10069 S –LDLox) – SYNLAB | laboratorio www2.synlab.fi. Viitattu 11.8.2020.
  8. Fernández-Friera Leticia, Fuster Valentín, López-Melgar Beatriz, Oliva Belén, García-Ruiz José M., Mendiguren José: Normal LDL-Cholesterol Levels Are Associated With Subclinical Atherosclerosis in the Absence of Risk Factors. Journal of the American College of Cardiology, 19.12.2017, nro 70, s. 2979–2991. doi:10.1016/j.jacc.2017.10.024. Artikkelin verkkoversio.
  9. Brian A. Ference, Henry N. Ginsberg, Ian Graham, Kausik K. Ray, Chris J. Packard, Eric Bruckert: Low-density lipoproteins cause atherosclerotic cardiovascular disease. 1. Evidence from genetic, epidemiologic, and clinical studies. A consensus statement from the European Atherosclerosis Society Consensus Panel. European Heart Journal, 21.8.2017, nro 38, s. 2459–2472. doi:10.1093/eurheartj/ehx144. ISSN 0195-668X. Artikkelin verkkoversio.
  10. Jan Borén, M John Chapman, Ronald M Krauss, Chris J Packard, Jacob F Bentzon, Christoph J Binder: Low-density lipoproteins cause atherosclerotic cardiovascular disease: pathophysiological, genetic, and therapeutic insights: a consensus statement from the European Atherosclerosis Society Consensus Panel. European Heart Journal, 21.6.2020, nro 41, s. 2313–2330. doi:10.1093/eurheartj/ehz962. ISSN 0195-668X. Artikkelin verkkoversio.
  11. Salim Yusuf, Steven Hawken, Stephanie Ôunpuu, Tony Dans, Alvaro Avezum, Fernando Lanas: Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. The Lancet, 11.9.2004, nro 9438, s. 937–952. PubMed:15364185. doi:10.1016/S0140-6736(04)17018-9. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  12. HUSlab. Tutkimusohjekirja. Viitattu 22.1.2020. https://huslab.fi/ohjekirja/20705.html
  13. a b R Hajar: risk factors for coronary artery disease: historical perspectives. Heart View, 2017, 18. vsk, nro 3, s. 109–114. PubMed:29184622. doi:10.4103/HEARTVIEWS.HEARTVIEWS_106_17. ISSN 1995-705X. Artikkelin verkkoversio.
  14. a b Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja ehkäisy 8.4.2016. THL. Viitattu 18.10.2016.
  15. K Kukkonen-Harjula: Liikunta ja kohonnut verenpaine terveyskirjasto.fi. 21.5.2018. Viitattu 19.12.2019.
  16. Sydän- ja verisuonitautien hoito 26.9.2014. THL. Viitattu 18.10.2016.
  17. A Buitrago-Lopez et al: Chocolate consumption and cardiometabolic disorders: systematic review and meta-analysis. BMJ, 2011, 343. vsk. PubMed:21875885. doi:10.1136/bmj.d4488. ISSN 0959-8138. Artikkelin verkkoversio.
  18. L Hooper et al: Effects of chocolate, cocoa, and flavan-3-ols on cardiovascular health: a systematic review and meta-analysis of randomized trials. The American Journal of Clinical Nutrition, 2012, 95. vsk, nro 3, s. 740–751. doi:10.3945/ajcn.111.023457. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio.
  19. KARDIOLOGIA JA SYDÄNKIRURGIA SUOMESSA. SUOMEN KARDIOLOGINEN SEURA 1998. https://www.fincardio.fi/site/assets/files/1382/sks_30vuotis_historiikki.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]