Sydän- ja verisuonitauti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sydän- ja verisuonitaudit ovat laaja joukko sairauksia, jotka syntyvät useilla eri mekanismeilla. Osa verisuonitaudeista, kuten ateroskleroosi, ovat hyvin yleisiä. Osa, kuten vaskuliitit, ovat taas harvinaisia sairauksia.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana, mutta aiheuttavat silti edelleen lähes puolet työikäisten kuolemista.[1]

Alla on lueteltuna eräitä näistä sairauksista. Luettelo ei ole täydellinen.

Riskitekijät ja hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sydän ja verisuonitauteihin liittyvä elimistön matala-asteinen eli lievä tulehdus (engl. low-grade inflammation) voidaan todentaa herkällä CRP-verikokeella. Sydän ja verisuonitautien riski on suurentunut, jos tulehdusarvo on yli 1 CRP milligrammaa litrassa.[3]

Muut suurimmat riskitekijät ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: tupakointi, psyykkinen pahoinvointi, diabetes, kohonnut verenpaine sekä veren korkea apoB/apoA1-lipoproteiinisuhde[4]. Veren apoB/apoA1-lipoproteiinisuhde kertoo sydän ja verisuonitautien riskiä lisäävien pienten LDL-hiukkasten osuuden LDL-hiukkasten sisältämän kolesterolin määrästä ja kyseinen suhde on suoraan verrannollinen sydän- ja verisuonitautien riskiin siten että riski kasvaa ApoB-hiukkasten osuuden kasvaessa[5]. Myös liikalihavuus, liikkumaton elämäntapa ja epäterveellinen ruokavalio lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä[6].

Ruokavalion osalta sairastumisriskiin vaikuttavat esimerkiksi ravinnon rasvapitoisuus ja ravintorasvan laatu. Sairastumisriski kohoaa lisäksi iän myötä. Miehillä on naisia korkeampi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.[7] Myös perinnöllinen alttius lisää riskiä.[6]

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä kiinnitetään huomiota erityisesti elintapoihin. Säännöllinen liikunta laskee sekä veren ylä- että alapainetta jopa neljä yksikköä eli lähes saman verran kuin yksi verenpainelääke. Liikunnan, ravitsemusmuutosten ja alkoholin liikakäytön välttämisen yhdistelmä voi pitää lievästi kohonneen verenpaineen niin hyvin kurissa, ettei verenpainelääkkeitä tarvita lainkaan.[8] Verenpaineen nousua voi välttää myös vähentämällä ylipainoa sekä suolan käyttöä.[7] Kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia voidaan myös hoitaa lääkkeillä.[9]

Noin 114 000 henkilöä kattaneen metatutkimuksen mukaan runsaasti suklaata syövillä esiintyy 37 % vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja 29 % vähemmän aivohalvauksia kuin niillä, jotka syövät vain vähän suklaata. Nämä runsaasti suklaata syöneet söivät 1.7–7.5 grammaa suklaata per vuorokausi vähintään 5 kertaa viikossa.[10] Näiden terveysriskien väheneminen saattaa johtua kaakaopapujen sisältämistä flavonoideista, joiden on havaittu muun muassa parantavan verisuonten toimintaa ja laskevan verenpainetta etenkin korkeasta verenpaineesta kärsivillä.[11]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angina pectorista kutsuttiin 1800-luvulla sydänneuroosiksi. Roomalainen Giovanni Maria Lancisi osoitti vuonna 1707, että moni äkkikuolema johtuu sydänsairaudesta. Englantilainen Thomas Lauder Brunton keski vuonna 1867, että angina pectorista voidan hoitaa amyylinitriitillä eli nitrolla. Chicagolainen James Bryan Herrick esitti vuonna 1912 ruumiinavaushavaintojen perusteella, että sydäninfarktin aiheuttajana on ateroskleroosin ahtauttaman sepelvaltimon tukkiva veritulppa. Osa tutkijoista kiisti Herricki teorian vedoten toiseen tutkimukseen, jossa vain alle kolmanneksella sydäninfarktiin kuolleista potilailla oli havaittu trombin aiheuttama sepelvaltomotukos. Kiista päättyi vasta vuonna 1980, jolloin M.R. deWoodin kykeni osoittamaan, että suurimmalta osalta potilaita löytyy valtimon tukkeava trombi, jos heidän sydämestään otetaan varjoaineröntgenkuva infarktin akuutissa vaiheessa.[12]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. K Malmberg: Hengenvaarallisen valtimotaudin oireet voivat olla salakavalat – Lääkäri kertoo merkeistä, joita moni ei yhdistä sairauteen Helsingin Sanomat. 17.12.2019. Viitattu 19.12.2019.
  2. Sydän- ja verisuonitaudit 10.3.2015. THL. Viitattu 18.10.2016.
  3. Mistä herkkä CRP-tutkimus kertoo? (päivitetty 2020) Puhti. 21.6.2018. Viitattu 7.8.2020.
  4. Salim Yusuf, Steven Hawken, Stephanie Ôunpuu, Tony Dans, Alvaro Avezum, Fernando Lanas: Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. The Lancet, 11.9.2004, nro 9438, s. 937–952. PubMed:15364185. doi:10.1016/S0140-6736(04)17018-9. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  5. HUSlab. Tutkimusohjekirja. Viitattu 22.1.2020. https://huslab.fi/ohjekirja/20705.html
  6. a b R Hajar: risk factors for coronary artery disease: historical perspectives. Heart View, 2017, 18. vsk, nro 3, s. 109–114. PubMed:29184622. doi:10.4103/HEARTVIEWS.HEARTVIEWS_106_17. ISSN 1995-705X. Artikkelin verkkoversio.
  7. a b Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja ehkäisy 8.4.2016. THL. Viitattu 18.10.2016.
  8. K Kukkonen-Harjula: Liikunta ja kohonnut verenpaine terveyskirjasto.fi. 21.5.2018. Viitattu 19.12.2019.
  9. Sydän- ja verisuonitautien hoito 26.9.2014. THL. Viitattu 18.10.2016.
  10. A Buitrago-Lopez et al: Chocolate consumption and cardiometabolic disorders: systematic review and meta-analysis. BMJ, 2011, 343. vsk. PubMed:21875885. doi:10.1136/bmj.d4488. ISSN 0959-8138. Artikkelin verkkoversio.
  11. L Hooper et al: Effects of chocolate, cocoa, and flavan-3-ols on cardiovascular health: a systematic review and meta-analysis of randomized trials. The American Journal of Clinical Nutrition, 2012, 95. vsk, nro 3, s. 740–751. doi:10.3945/ajcn.111.023457. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio.
  12. KARDIOLOGIA JA SYDÄNKIRURGIA SUOMESSA. SUOMEN KARDIOLOGINEN SEURA 1998. https://www.fincardio.fi/site/assets/files/1382/sks_30vuotis_historiikki.pdf