Statiinit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lääkeaineita. Statiini on myös estäjähormoni.
Lovastatiini.

Statiinit eli HMG-CoA-reduktaasin estäjät ovat maksan kolesterolisynteesiä estäviä lääkeaineita, joita käytetään familiaarisen hyperkolesterolemian hoidossa ja parantamaan sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään kuuluvien potilaiden LDL- ja HDL-kolesterolien suhdetta.

Statiinit vähentävät merkittävästi seerumin LDL-kolesterolin pitoisuutta [1] sekä suurentavat hieman HDL-kolesterolin pitoisuutta. Statiineilla on siten jonkin verran valtimon sisäkalvon pullistumia ehkäisevää tehoa, mikä vähentää sepel- ja aivovaltimotautien sekä alaraajojen valtimotaudin riskiä. Statiinien sydäntauteja ehkäisevä teho on kuitenkin niin pieni, että noin 1900 potilaan on syötävä vuoden ajan statiineja, jotta vältettäisiin yksi sydäntautikuolema[2]. Statiinien ei ole osoitettu myöskään vähentävän naispuolisten potilaiden kokonaiskuolleisuutta[3], vaan kaikista placebokontrolloiduista tutkimuksista on saatu sellainen tulos, ettei statiinien käyttö vähennä lainkaan naispotilaiden kokonaiskuolleisuutta[4]. Sen sijaan useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että statiinien käyttö lisää merkittävästi kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyttä[5][6]

Ensimmäiset statiinit löydettiin 1970-luvulla eristämällä ne Aspergillus- ja Penicillium -homesienistä. Statiinit otetaan suun kautta, ja ne ovat Suomessa reseptivalmisteita.[1]

Vaikutusmekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolesteroli syntetisoidaan maksassa, ja synteesin alkuvaiheessa 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi A:sta (HMG-CoA) muodostuu mevalonaattia HMG-CoA-reduktaasin katalysoimana. Statiinit estävät kilpailevasti HMG-CoA-reduktaasin toimintaa, jolloin maksan kolesterolimäärä vähenee. Sen kompensoimiseksi maksasolujen LDL-reseptorien määrä kasvaa, ja maksa alkaa ottaa verestä enemmän LDL-kolesterolia, jonka määrä veressä näin ollen pienenee. Statiinit vähentävät veren LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuuksia noin 30–40 prosenttia ja triglyseridipitoisuuksia 10–20 prosenttia.[1]

Lisääntynyt diabetesriski ja muut haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiinilääkitys lisää kokeellisten tutkimusten mukaan aikuistyypin diabeteksen esiintyvyyttä, eli statiinia käyttäneillä osanottajilla ilmenee tutkimuksesta riippuen 25-48 prosenttia enemmän diabetekseen sairastumista kuin plaseboa nauttineilla[7][8]. Esimerkiksi vuonna 2017 julkaistun suomalaisen väitöskirjatukimuksen mukaan rosuvastatiini, atorvastatiini ja simvastatiini lisäävät diabetesriskiä, mutta pravastatiinilla ei havaittu haitallisia vaikutuksia. Statiinihoito vähensi kuuden vuoden seurantajakson aikana tutkimukseen osallistuneiden insuliiniherkkyyttä keskimäärin 24 prosenttia ja insuliinieritystä 12 prosenttia sekä lisäsi kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyttä 46 prosenttia.[9]

Noin puolet potilaista lopettaa statiinilääkityksen vuoden kuluttua lääkityksen alkamisesta[10]. Tämä saattaa liittyä niiden haittavaikutuksiin. Statiinit ovat aiheuttaneet erityisesti ikäihmisille yleistä voimattomuutta ja vetämättömyyttä, lihas- ja nivelkipuja sekä muistin heikentymistä ja hermosärkyjä.[11] Haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkeaineiden kanssa on myös ilmennyt[12]. Statiinit vähentävät myös ubikinonin määrää elimistössä, minkä on ajateltu selittävän sen, että ne saattavat aiheuttaa muun muassa lihaskipuja[13]. Statiinien käyttäjillä esiintyy myös muita enemmän tuki- ja liikuntaelimistön kipuja ja pehmytkudosvammoja kuten nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja luiden sijoiltaanmenoja.[14]

Monissa tutkimuksissa on myös havaittu, että statiinilääkitys voi aiheuttaa lihasheikkoutta ja vähentää lihasten kestävyyttä. Kyseiset oireet liittyvät arvioiden mukaan ubikinonin eli koentsyymi Q10:n puutteeseen, selenoproteiinin tuotantohäiriöön, soluhengitysketjun häiriintymiseen ja apoptoosia eli ohjelmoituja solukuolemia säätelevien geenien toimintahäiriöihin.[15]

Ruokavalioremontti olisi siksi statiineja terveellisempi hoitomuoto. Koska ihmisen verenkierrossa ja kehossa olevasta kolesterolista vain n. 15 % on ravinnosta imeytynyttä ja loput 85 % maksan syntetisoimaa, on ravinnolla kuitenkin statiinilääkitystä vähäisempi vaikutus. Maksan syntetisoima kolesteroli ei kuitenkaan korreloi sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyden kanssa[16], vaan ainoastaan pienten LDL-partikkeleiden yleisyyttä kuvastava apo B:n ja apo A1:n -lipoproteiinien välinen suhde[17].

Statiinien käyttö saattaa lisätä myös haimatulehduksen esiintymistä[18].

Suomessa käytetyt statiinilääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiineihin kuuluvat seuraavat lääkkeet:

Statiini Kuva Tuotenimi Valmistus Metabolism[19]
Atorvastatiini
Lipitor.png
Orbeos, Lipitor, Torvast Synteettinen CYP3A4
Fluvastatiini
Fluvastatine.png
Lescol, Lescol XL Synteettinen CYP2C9
Lovastatiini
Lovastatin.png
Mevacor, Altocor, Altoprev Käyminen. Löytyy luonnosta osterivinokkaasta ja punaisesta riisistä. CYP3A4
Pravastatiini
Pravastatin.svg
Pravachol, Selektine, Lipostat Käyminen, johdannainen. Non CYP[20]
Rosuvastatiini
Rosuvastatin-Formulae V 1.png
Crestor Synteettinen CYP2C9 and CYP2C19
Simvastatiini
Simvastatin.svg
Zocor, Lipex Käyminen, johdannainen. CYP3A4

Lisäksi on olemassa serivastatiini, mevastatiini ja pitavastatiini, jotka eivät ole Suomessa myynnissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Koulu, Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia, s. 715–728. Medicina, 2001, 6. painos. ISBN 951-97316-1-X.
  2. Point: Why statins have failed to reduce mortality in just about anybody. Eddie Vos, Colin P. Rose & Pierre Biron. Journal of clinical lipodology. http://www.health-heart.org/Point-Counterpoint.pdf
  3. When and Why Statins Fail to Save Lives. Vos et al. The american Journal of medicine. https://www.amjmed.com/article/S0002-9343(17)30263-2/pdf
  4. Point: Why statins have failed to reduce mortality in just about anybody. Eddie Vos, Colin P. Rose & Pierre Biron. Journal of clinical lipodology. http://www.health-heart.org/Point-Counterpoint.pdf
  5. Statin use and risk for type 2 diabetes: what clinicians should know. 2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29139315
  6. Statins and the Risk of Diabetes: Evidence From a Large Population-Based Cohort Study. 2014. https://www.medscape.com/viewarticle/829230_4
  7. Statin use and risk for type 2 diabetes: what clinicians should know. 2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29139315
  8. Statins and the Risk of Diabetes: Evidence From a Large Population-Based Cohort Study. 2014. https://www.medscape.com/viewarticle/829230_4
  9. Simvastatatiini lisää diabetesriskiä ja aiheuttaa häiriöitä solunsisäisessä signaloinnissa - Väitöstiedotteet | UEF www.uef.fi. Viitattu 19.3.2020.
  10. Point: Why statins have failed to reduce mortality in just about anybody. Eddie Vos, Colin P. Rose & Pierre Biron. Journal of clinical lipodology. http://www.health-heart.org/Point-Counterpoint.pdf
  11. Pauli Puirava, Kliinisen farmasian seura
  12. Mitkä ovat statiinien haitta- ja yhteisvaikutukset? Kuopion lääkeinformaatiokeskus. Viitattu 18.4.2011.
  13. Onko ubikinoni ihmeaine, joka suojaa soluja vanhenemiselta? – Lue faktat hehkutetusta ubikinonista Kotiliesi.fi. 10.2.2019. Viitattu 19.3.2020.
  14. Statiinit voivat lisätä pehmytkudosvammojen riskiä Lääkärilehti.fi. Viitattu 19.3.2020.
  15. Statiinit voivat lisätä pehmytkudosvammojen riskiä Lääkärilehti.fi. Viitattu 19.3.2020.
  16. Tuore tutkimus: Yleisesti käytetyt kolesterolimittaukset eivät ennustakaan sydänkohtausriskiä | Mellakka Helsinki www.sttinfo.fi. Viitattu 26.2.2020.
  17. Tuore tutkimus: Yleisesti käytetyt kolesterolimittaukset eivät ennustakaan sydänkohtausriskiä | Mellakka Helsinki www.sttinfo.fi. Viitattu 26.2.2020.
  18. Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Fimea www.fimea.fi. Viitattu 28.3.2020.
  19. Safety of Statins: Focus on Clinical Pharmacokinetics and Drug Interactions" Circulation 2004:109:III-50-IIIi-57
  20. Comparison of Cytochrome P-450-Dependent Metabolism and Drug Interactions of the 3-Hydroxy-3-methylglutaryl-CoA Reductase Inhibitors Lovastatin and Pravastatin in the Liver. DMD February 1, 1999 vol. 27 no. 2 173–179

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]