Statiinit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lääkeaineita. Statiini on myös estäjähormoni.
Lovastatiini.

Statiinit eli HMG-CoA-reduktaasin estäjät ovat maksan kolesterolintuotantoa vähentäviä lääkeaineita. Statiinit vähentävät merkittävästi veriseerumin LDL-kolesterolin pitoisuutta[1] ja suurentavat hieman HDL-kolesterolin pitoisuutta. Statiinit lisäävät myös merkittävästi verisuonten kalkkeutumista[2]. Statiineilla on jonkin verran valtimon sisäkalvon pullistumia ehkäisevää tehoa, mikä vähentää sepel- ja aivovaltimotautien sekä alaraajojen valtimotaudin riskiä[3].

Statiineja käytetään familiaalisen hyperkolesterolemian hoitoon sekä sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvien terveysongelmien ennaltaehkäisyyn sekä suuren että pienen sydän- ja verisuonitautiriskin potilaille. Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien kohdalla puhutaan sekundaaripreventiosta ja muiden kohdalla primaaripreventiosta.

Statiinit vähentävät noin 20 prosentilla eläkeikäisten sydänsairaiden kokonaiskuolleisuutta[4], mutta primaaripreventiossa niillä ei ole kokonaiskuolleisuutta vähentävää vaikutusta[5]. Simvastatiinilla on havaittu olevan myös kouristuksia vähentävää vaikutusta osalla potilaista, vaikka se voi myös lisätä tai aiheuttaa niitä[6].

Statiinit näyttäisivät aiheuttavan joillekin potilaille älyllisten toimintojen heikkenemistä ja toisille taas parantavan niitä[7], ja niiden negatiivinen ja positiivinen vaikutus kumoavat toisensa väestötasolla[8].

Ensimmäiset statiinit löydettiin 1970-luvulla eristämällä ne Aspergillus- ja Penicillium -homesienistä[1].

Vaikutusmekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maksa muodostaa kolesterolisynteesin alkuvaiheessa mevalonaattia aineesta nimeltä 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi A (HMG-CoA). HMG-CoA-reduktaasi toimii kolesterolisynteesin katalyyttina.

Statiinit estävät HMG-CoA-reduktaasin toimintaa, mistä aiheutuu, että maksa tuottaa vähemmän kolesterolia. Maksasolut kompensoivat kolesterolintuotannon vähenemistä lisäämällä LDL-reseptoriensa määrää. Tämä johtaa siihen, että maksaan saapuu verestä enemmän "pahana kolesterolina" tunnettua LDL-kolesterolia, mikä johtaa veressä olevan LDL-kolesterolin vähenemiseen.[1]

Statiinit vähentävät veren LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuuksia noin 30–40 prosenttia ja triglyseridipitoisuuksia 10–20 prosenttia.[1] Sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavan apolipoproteiini B:n määrä veressä saattaa kuitenkin jäädä liian suureksi siinäkin tapauksessa, että potilaan LDL-kolesterolin määrä saadaan viitearvojen sisälle.[9]

Teho ja haitat sekä hyöty-haittasuhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 julkaistussa 27 satunnaistettuun kliiniseen tutkimukseen perustuvassa tutkimuskatsauksessa havaittiin, että statiinihoito alensi sydäntapahtuman riskiä 20-25 prosentilla ja vähensi 10 prosenttia kaikkien potilasryhmien kokonaiskuolleisuutta, kun LDL-kolesterolia alennettiin statiinihoidolla 40 mg/dL (eli noin 1.0 mmol/l). Intensiivisempi statiinihoito vähensi sydäntapahtuman riskiä vielä 15 prosenttia lisää.[10]

Vuonna 2019 julkaistussa 23 satunnaistettuun ja kontrolloituun kliiniseen tutkimuksiin perustuvassa tutkimuskatsauksessa havaittiin, että yli 64-vuotiaiden sydänsairaiden kokonaiskuolleisuus väheni 20 prosenttia, mutta oireettomien potilaiden kokonaiskuolleisuus ei vähentynyt lainkaan[11]. Vuonna 2020 julkaistiin vastaavanlainen 17 tutkimukseen perustuva katsaus, jonka tulos oli samantyyppinen: statiinien käyttö vähensi iäkkäiden sydänsairaiden kokonaiskuolleisuutta 18 prosentilla, mutta ei terveiden[12].

Lääketieteellisiä hoitoja puolueettomasti arvioivan[13] brittiläisen NNT-tietokannan mukaan sydänsairaiden potilaiden statiinihoito pelastaa viiden vuoden aikana hengen yhdeltä prosentilta hoitoa saaneista. Tämän lisäksi 2,5 prosentilta hoitoa saaneista estyy ei-kuolemaan johtava sydänkohtaus ja yhdeltä prosentilta estyy aivohalvaus. Statiinihoito aiheuttaa samalla ajanjaksolla kuitenkin 10 prosentille potilaista lihasvaurion ja 2 prosentille diabeteksen.[14] Statiinit lisäävät lisäksi kaikilla potilasryhmillä riskiä saada aivoverenvuoto[15].

Statiinilääkitys lisää kokeellisten interventiotutkimusten mukaan aikuistyypin diabeteksen esiintyvyyttä. Aiemmin luultiin, että diabetesriski lisääntyisi vain lievästi, mutta sittemmin on havaittu, että statiinien käyttäjillä ilmenee tutkimuksesta riippuen 25–48 prosenttia enemmän diabetekseen sairastumista kuin plaseboa nauttineilla.[16][17] Esimerkiksi vuonna 2017 julkaistun suomalaisen väitöskirjatukimuksen mukaan rosuvastatiini, atorvastatiini ja simvastatiini lisäävät diabetesriskiä, mutta pravastatiinilla ei havaittu haitallisia vaikutuksia. Statiinihoito vähensi kuuden vuoden seurantajakson aikana tutkimukseen osallistuneiden insuliiniherkkyyttä keskimäärin 24 prosenttia ja insuliinieritystä 12 prosenttia sekä lisäsi kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyttä 46 prosenttia.[18]

Lihaksiin kohdistuvat haittavaikutukset ovat harvinaisia kontrolliduissa tutkimuksissa, mutta niitä on esiintynyt väestöseurantatutkimuksissa 5-20 prosentilla statiinien käyttäjistä. Syynä eroihin saattaa olla se, etteivät kontrolloituihin tutkimuksiin osallistuneet potilaat ole olleet edustava otos statiinien käyttäjistä, jotka ovat usein iäkkäitä, monisairaita ja monilääkittyjä. Myös esimerkiki alkoholismi altistaa statiinien aiheuttamille lihashaitoille.[19] Statiinin aiheuttamat lihasoireet katoavat yleensä muutamassa viikossa lääkkeen lopetuksen jälkeen[20], mutta vuonna 2010 julkaistun ranskalaistutkimuksen mukaan lähes kolmannes lihasten hermotukseen kohdistuneita haittavaikutuksia saaneista kärsi lihasoireista edelleen puolen vuoden kuluttua lääkityksen lopettamisesta ja 17 prosentilla esiintyi edelleen kohonneita kreatiinikinaasipitoisuuksia[21].

Statiinien aiheuttama lihashaitta alkaa usein muutaman kuukauden sisällä hoidon aloituksesta, mutta se saattaa alkaa myös vasta vuosien kuluttua. Raajalihaksissa saattaa esiintyä kipua, heikkoutta tai kramppeja. Oireettomassa myopatiassa esiintyy pelkkää veriplalsman kreatiinikinaasipitoisuuden suurenemista. Rhabdomyolyysissa luurankolihasten tuhoutumisesta syntyvä myoglobinuria vaurioittaa munuaisia. Auotimmuunireaktioksi epäilty nekrotisoiva myopatia jatkaa etenemistä, vaikka statiinilääkitys lopetettaisiin.[19] Lihasoireet pitää aina tutkia erikseen, koska niihin saattaa liittyä lihaskudoksen hajoamista, mikä voi aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia munuaisvaurioita[22]. Statiinien käyttäjillä esiintyy myös muita enemmän tuki- ja liikuntaelimistön kipuja ja pehmytkudosvammoja kuten nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja luiden sijoiltaanmenoja.[23]

Statiinit saattavat tulehduttaa ja vaurioittaa maksaa etenkin silloin, kun niiden rinnalla käytetään muita maksatoksisia aineita kuten alkoholia tai kalsiumkanavasalpaajia.[24] Statiinien käyttö saattaa lisätä myös haimatulehduksen esiintymistä[25].

Statiinit voivat aiheuttaa myös näöntarkkuuden heikentymistä ja muita näköhäiriöitä[26].

Statiinit aiheuttavat etenkin iäkkäille käyttäjille edellä mainittujen haittavaikutusten lisäksi usein myös kognitiivisia ongelmia ja väsymystä[27]. Vuonna 2021 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan aivo-veriesteen läpäisevien lipofiilisten statiinien kuten simvastatiinin, atorvastatiinin ja lovastatiinin käyttö kaksi- ja puolinkertaistaa lieviä kognitiivisia ongelmia omaavien riskin sairastua dementiaan. Riskin suureneminen kyseiselle tasolle koski niitä, jotka olivat saaneet kokonaiskolesterolinsa tasolle 5,33 mmo/l tai vielä alhaisemmaksi.[28]

Vuonna 2015 julkaistussa satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa havaittin, että statiinien käyttö lisäsi vanhenevien naisten aggressiivisuutta mutta vähensi miesten aggressivisuutta etenkin niillä naisilla ja miehillä, joiden aggressiivisuuden taso oli lähtötilanteessa matalampaa kuin muilla. Miesten aggressiivisuuden väheneminen liittyi siihen, että statiinien käyttö vähensi heidän testosteronitasojaan. Lisäksi havaittiin, että statiinit aiheuttivat unihäiriöitä. Tutkittavat nauttivat 20 milligrammaa simvastatiinia tai 40 milligrammaa pravastatiinia[29].

Muita mahdollisia haittavaikutuksia ovat seksuaalielämän häiriöt[30]. Statiinien käyttö 16-kertaistaa myös riskin sairastua perifeeriseen neuropatiaan eli ääreishermoston rappeumaan[31].

Suomessa käytetyt statiinilääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiineihin kuuluvat seuraavat lääkkeet:

Statiini Kuva Tuotenimi Valmistus Metabolism[32]
Atorvastatiini
Lipitor.png
Orbeos, Lipitor, Torvast Synteettinen CYP3A4
Fluvastatiini
Fluvastatine.png
Lescol, Lescol XL Synteettinen CYP2C9
Lovastatiini
Lovastatin.png
Mevacor, Altocor, Altoprev Käyminen. Löytyy luonnosta osterivinokkaasta ja punaisesta riisistä. CYP3A4
Pravastatiini
Pravastatin.svg
Pravachol, Selektine, Lipostat Käyminen, johdannainen. Non CYP[33]
Rosuvastatiini
Rosuvastatin-Formulae V 1.png
Crestor Synteettinen CYP2C9 and CYP2C19
Simvastatiini
Simvastatin.svg
Zocor, Lipex Käyminen, johdannainen. CYP3A4

Lisäksi on olemassa serivastatiini, mevastatiini ja pitavastatiini, jotka eivät ole Suomessa myynnissä.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Koulu, Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia, s. 715–728. Medicina, 2001, 6. painos. ISBN 951-97316-1-X.
  2. Yuichi Ikegami, Ikuo Inoue, Kaiji Inoue, Yuichi Shinoda, Shinichiro Iida, Seiichi Goto: The annual rate of coronary artery calcification with combination therapy with a PCSK9 inhibitor and a statin is lower than that with statin monotherapy. npj Aging and Mechanisms of Disease, 22.6.2018, nro 1, s. 1–8. doi:10.1038/s41514-018-0026-2. ISSN 2056-3973. Artikkelin verkkoversio. en
  3. Summarizing the Current State and Evidence on Efficacy and Safety of Statin Therapy. Expert Analysis American College of Cardiology. Nov 17, 2016. Viitattu 10.5.2021.
  4. Lipid-Lowering Agents in Older Individuals: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Clinical Trials. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, Volume 104, Issue 5, May 2019, Pages 1585–1594. https://doi.org/10.1210/jc.2019-00195
  5. Chuannan Zhai, Kai Hou, Rui Li, YueCheng Hu, JingXia Zhang, YingYi Zhang: Efficacy of statin treatment based on cardiovascular outcomes in elderly patients: a standard meta-analysis and Bayesian network analysis. The Journal of International Medical Research, 12.6.2020, nro 6. PubMed:32529863. doi:10.1177/0300060520926349. ISSN 0300-0605. Artikkelin verkkoversio.
  6. Potential Reduction in Seizure Frequency With Statin Therapy Neurology Advisor. 4.12.2016. Viitattu 2.5.2021. (englanniksi)
  7. Bob G. Schultz, Denise K. Patten, Daniel J. Berlau: The role of statins in both cognitive impairment and protection against dementia: a tale of two mechanisms. Translational Neurodegeneration, 27.2.2018, nro 1, s. 5. PubMed:29507718. doi:10.1186/s40035-018-0110-3. ISSN 2047-9158. Artikkelin verkkoversio.
  8. Uusi havainto kolesterolilääkkeistä – statiinit eivät ehkäisekään muistisairauksia kuten on toivottu Ilta-Sanomat. 15.7.2021. Viitattu 15.7.2021.
  9. Christie M. Ballantyne, Joel S. Raichlen, Valerie A. Cain: Statin therapy alters the relationship between apolipoprotein B and low-density lipoprotein cholesterol and non-high-density lipoprotein cholesterol targets in high-risk patients: the MERCURY II (Measuring Effective Reductions in Cholesterol Using Rosuvastatin) trial. Journal of the American College of Cardiology, 19.8.2008, nro 8, s. 626–632. PubMed:18702965. doi:10.1016/j.jacc.2008.04.052. ISSN 1558-3597. Artikkelin verkkoversio.
  10. Summarizing the Current State and Evidence on Efficacy and Safety of Statin Therapy. Expert Analysis American College of Cardiology. Nov 17, 2016. Viitattu 10.5.2021.
  11. Lipid-Lowering Agents in Older Individuals: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Clinical Trials. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, Volume 104, Issue 5, May 2019, Pages 1585–1594. https://doi.org/10.1210/jc.2019-00195
  12. Chuannan Zhai, Kai Hou, Rui Li, YueCheng Hu, JingXia Zhang, YingYi Zhang: Efficacy of statin treatment based on cardiovascular outcomes in elderly patients: a standard meta-analysis and Bayesian network analysis. The Journal of International Medical Research, 12.6.2020, nro 6. PubMed:32529863. doi:10.1177/0300060520926349. ISSN 0300-0605. Artikkelin verkkoversio.
  13. Graham Walker and The NNT Group: Homepage TheNNT. Viitattu 4.6.2021. (englanniksi)
  14. Graham Walker and The NNT Group: Statins for Heart Disease Prevention (With Known Heart Disease) TheNNT. Viitattu 4.6.2021. (englanniksi)
  15. Statiinit suurentavat aivoverenvuodon vaaraa osalla potilaista – riski ei liity PCSK9:n estäjiin Hyvä Terveys. 29.7.2021. Viitattu 1.8.2021.
  16. Statin use and risk for type 2 diabetes: what clinicians should know. 2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29139315
  17. Statins and the Risk of Diabetes: Evidence From a Large Population-Based Cohort Study. 2014. https://www.medscape.com/viewarticle/829230_4
  18. Simvastatatiini lisää diabetesriskiä ja aiheuttaa häiriöitä solunsisäisessä signaloinnissa - Väitöstiedotteet | UEF www.uef.fi. Viitattu 19.3.2020.
  19. a b https://www.duodecimlehti.fi/duo11784
  20. Kivuton kolesterolilääke? Hyvä Terveys. 2.12.2014. Viitattu 2.5.2021.
  21. Ending Statins May Not End Associated Muscle Pains www.medpagetoday.org. 11.2.2010. Viitattu 10.5.2021. (englanniksi)
  22. Lipcut: Pakkausseloste. Tietoa käyttäjälle. https://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humpil/2/23016062.pdf
  23. Statiinit voivat lisätä pehmytkudosvammojen riskiä Lääkärilehti.fi. Viitattu 19.3.2020.
  24. Jimmy Jose: Statins and its hepatic effects: Newer data, implications, and changing recommendations. Journal of Pharmacy & Bioallied Sciences, 2016, nro 1, s. 23–28. PubMed:26957864. doi:10.4103/0975-7406.171699. ISSN 0976-4879. Artikkelin verkkoversio.
  25. Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Fimea www.fimea.fi. Viitattu 28.3.2020.
  26. Vinci Mizranita, Eko Harry Pratisto: Statin-associated ocular disorders: the FDA and ADRAC data. International Journal of Clinical Pharmacy, 2015-10, nro 5, s. 844–850. PubMed:25939673. doi:10.1007/s11096-015-0128-x. ISSN 2210-7711. Artikkelin verkkoversio.
  27. University Hospital, Bordeaux: Mortality and Economic Impact of Stopping Statins in People Aged of 75 and Over: a Pragmatic Clinical Trial. National Library of Medicine, 3.12.2020, nro NCT02547883. clinicaltrials.gov. Artikkelin verkkoversio.
  28. Prasanna Padmanabham, Stephen Liu, Daniel Silverman: Lipophilic Statins in Subjects with Early Mild Cognitive Impairment: Associations with Conversion to Dementia and Decline in Posterior Cingulate Brain Metabolism in a Long-term Prospective Longitudinal Multi-Center Study. Journal of Nuclear Medicine, 1.5.2021, nro supplement 1, s. 102–102. ISSN 0161-5505. Artikkelin verkkoversio. en
  29. Beatrice A. Golomb, Joel E. Dimsdale, Hayley J. Koslik, Marcella A. Evans, Xun Lu, Steven Rossi: Statin Effects on Aggression: Results from the UCSD Statin Study, a Randomized Control Trial. PLOS ONE, 7.1.2015, nro 10, s. e0124451. PubMed:26132393. doi:10.1371/journal.pone.0124451. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio. en
  30. Debra Fulghum Bruce, PhD: Side Effects of Cholesterol-Lowering Statin Drugs WebMD. Viitattu 9.7.2021. (englanniksi)
  31. Adam Chapman: Statins side effects: People taking statins 14 times more at risk of peripheral neuropathy Express.co.uk. 5.7.2021. Viitattu 10.7.2021. (englanniksi)
  32. Safety of Statins: Focus on Clinical Pharmacokinetics and Drug Interactions" Circulation 2004:109:III-50-IIIi-57
  33. Comparison of Cytochrome P-450-Dependent Metabolism and Drug Interactions of the 3-Hydroxy-3-methylglutaryl-CoA Reductase Inhibitors Lovastatin and Pravastatin in the Liver. DMD February 1, 1999 vol. 27 no. 2 173–179

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Statiinit.