Home

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo sienestä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Homeisia nektariineja

Home on sieni, joka kasvattaa selvästi erottuvan rihmaston tai itiömassaa.[1] Home on kansanomainen nimitys tällaisille sienille, ei tieteellinen nimitys. Joidenkin määritelmien mukaan homeita olisivat vain tietyt nopeasti rihmamaisena kasvavat kotelosienet, mutta toisten määritelmien mukaan homeisiin kuuluu lähes kaikkien sienikaarien edustajia.[2]

Homeet eivät tuota helposti tunnistettavia itiöemiä. Homeet kasvavat monisoluisena rihmastona. Rihmoillaan homeet kuljettavat ravinteita paikasta toiseen maassa ja kiinteässä materiaalissa. Homeilla onkin suuri merkitys maan kasvibiomassan hajottajina ja hiilen kierrättäjinä. Ne hajottavat maassa kasvimateriaalin hiiliyhdisteitä, kuten selluloosaa ja hemiselluloosaa, sekä proteiineja ja rasva-aineita.[3]

Homeet tunnetaan haitallisista ominaisuuksistaan. Homeet muun maussa pilaavat tuoreita ja säilöttyjä elintarvikkeita sekä puutavaraa, ja ne voivat aiheuttaa sienisairauksia ja hengitystieallergiaa.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homeinen rakennus ulkoa ja sisältä.

Luonnossa homeita kasvaa kaikkialla, missä on kuollutta eloperäistä ainetta. Niitä ei kuitenkaan pysty näkemään paljaalla silmällä, jos ne eivät ole muodostaneet yhdyskuntaa. Ihmisen luomissa ympäristöissä, kuten vaikkapa kodeissa, kosteus- ja lämpöolosuhteet ovat usein riittävän tasaisia homeyhdyskuntien muodostumiselle. Ne voidaan usein havaita karvaisina tai nukkamaisina kasvustoina ruoassa tai rakenteiden pinnoilla.

Jotkin homeet pystyvät kasvamaan jopa niinkin kylmässä kuin +2 °C:n lämpötilassa. Jos olosuhteet eivät salli homeen kasvua, se voi pysyä hengissä pitkiä aikoja odottaen niiden muuttumista suotuisiksi.

Aineenvaihdunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkin homeet pystyvät käyttämään ilmassa olevaa kosteutta vedenlähteenään, muut tarvitsevat vettä. Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle.

Homeet käyttävät ravinnokseen esimerkiksi puuta, paperia ja kasveja. Ne erittävät entsyymejä, jotka hajottavat eloperäisiä molekyylejä, kuten tärkkelystä, selluloosaa ja ligniiniä yksinkertaisemmiksi aineiksi. Samalla ne vapauttavat ravintoaineita takaisin luontoon uudelleenkäytettäväksi.

Monet homeet tuottavat homemyrkkyjä eli mykotoksiineja, joilla ne estävät kilpailevien mikrobien kasvua. Joidenkin homeiden antibioottiset tai ruoan säilyvyyttä parantavat ominaisuudet perustuvat näihin aineisiin.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homeet lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöitä on sekä mitoottisia että meioottisia. Jotkin itiöt voivat leijua ilmassa erittäin pitkiä aikoja. Monet kestävät äärimmäisiä lämpötiloja ja painetta.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Camembert-valkohomejuustoa.

Homeita hyödynnetään monin tavoin. Entsyymiteollisuudessa niillä tuotetaan pesuaine-, rehu- ja tekstiiliteollisuudelle entsyymejä, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita. Elintarvikkeissa hometta käytetään antamaan makua ja torjumaan muiden mikrobien kasvua. Homejuusto, kuten camembert, brie ja gorgonzola, on homeen kypsyttämää. Hometta käytetään myös kuivien makkaroiden kuten salamin valmistuksessa. Viinin valmistuksessa voidaan käyttää homeiden tuottamia entsyymejä esimerkiksi viinin kirkastamiseksi tai rypäleiden maseroimiseksi eli uuttamiseksi. Itämaisten ruokien, kuten soijakastikkeen ja tempen valmistuksessa käytetään useita eri sienikantoja. Antibiootti penisilliiniä saadaan Penicillium chrysogenum -pensselihomeesta. Homeita käytetään myös viljelykasvien biologisessa tuholaistorjunnassa infektoimaan ja tuhoamaan kasvipatogeenisieniä, hyönteisiä, sukkulamatoja ja toisia homeita.[4]

Terveyshaitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homeet tunnetaan etenkin haitallisista ominaisuuksistaan. Homeet pilaavat tuoreita ja säilöttyjä elintarvikkeita sekä puutavaraa. Jotkin homeet voivat aiheuttaa sienisairauksia eli mykooseja. Ilmavirtausten mukana leviäviä kuromaitiöitä tuotavat sienet voivat aiheuttaa hengitystieallergiaa.[5]

Homeet tuottavat myrkyllisiä toksiineja. Maailman vuosittaisesta sadosta arviolta 25 prosenttia on homeiden toksiinien saastuttamaa, ja vuosittain 1 000 miljoonaa tonnia ruokaa pilaantuu homemyrkkyjen vuoksi.[6]

Home aiheuttaa elintarvikkeisiin kuten hilloon kellarimaisen maun. Ruoan pinnalla näkyvästi esiintyvä, hapekkaista oloista pitävä home on levittäytynyt pintaa syvemmälle, ja sen tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä voi olla koko purkin sisällössä. Homeisen ruoan syöminen voikin aiheuttaa vakaviakin seurauksia, jos altistus homemyrkylle jatkuu pitkään.[7]

Homeen valtaama talo voi aiheuttaa terveysongelmia asukkailleen.[8]

Arviolta noin 800 000 suomalaista altistuu vuosittain merkittävälle kosteus- ja homevauriolle kotona, koulussa tai töissä, ja tuhannet altistuneet sairastuvat vuosittain monikemikaaliyliherkkyyteen[9]. Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi vuonna 2012, että tästä aiheutuu satojen miljoonien eurojen vuotuinen terveyslasku, koska monikemikaaliyliherkkyys aiheuttaa oireita hyvin pienissäkin pitoisuuksissa[10][11].

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston vuonna 2016 valmistuneessa tutkimuksessa havaittiin, että homeiden ja bakteerien tuottamat myrkyt vaikuttavat haitallisesti elimistön tulehdussoluihin jo pienillä pitoisuuksilla silloin, kun niihin yhdistyy bakteerien ja homeiden rakenteita[12]. Suomalainen tutkimusryhmä onnistuikin osoittamaan vuonna 2017 suoran yhteyden työpaikan ilmanlaadun ja työntekijöiden oireilun välillä. Ryhmä onnistui samalla kehittämään sisäilman myrkyllisyyttä kuvaavan mittarin, joka perustuu ympäristömyrkyille äärimmäisten herkkien sian siittiöiden käyttöön ilmanlaadun indikaattorina.[13]

Vuonna 2016 julkaistun väitöskirjan mukaan yleisesti homekohteissa esiintyvä solujen mitokondrioille vaarallinen amylosiini-niminen bakteerimyrkky aiheuttaa ihmisissä voimakkaan tulehduksen häiritsemällä immuunipuolustusta hoitavien valkosolujen toimintaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Valkosolujen häiriön tiedetään aiheuttavan muun muassa kuumetta. Amylosiinin aiheuttama tulehdustila voi jäädä pitkäksi aikaa päälle. Amylosiini imeytyy huonekalujen, muiden irtaimiston ja tapettien pintoihin, josta se saattaa levitä uudestaan otollisissa olosuhteissa.[14] [15]

Home on vanha ongelma. Jo Danten helvetissä oli hometta, joka aiheutti silmä- ja nenäoireita.[16]

"Hometalot"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käypä hoito -suosituksen (2017) mukaan hometalosairautta ei ole olemassa. Homeen rooli oireilussa onkin paljon pienempi kuin vielä vuosituhannen vaihteessa luultiin. Sisäilmasta oireilevilla on harvoin homeallergiaa, mutta maanviljelijät saavat monituhatkertaisen määrän homeitiöitä hengitykseensä. Homemyrkkyjäkin on hengitysilmassa vain häviävän pieniä pitoisuuksia, eikä ihmisillä ole myrkytysoireita. Kosteusvauriot pitää silti korjata, mutta ongelma näyttää olevan jossakin muussa kuin homeissa ja mikrobeissa. Esimerkiksi Britanniassa ja Espanjassa hometta on paljon enemmän, mutta Suomesssa on paljon oireita. Usein oireet johtuvatkin pölystä, huonosta siivouksesta, vaikka niistä syytetään hometta. Huono sisäilma, kuten pöly tai homeet, voi aiheuttaa ikäviä oireita, mutta vakavia pysyviä oireita siitä ei pitäisi koitua kuin astma.[16]

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainion mukaan kyseessä on ympäristöherkkyys: keskushermosto reagoi sinänsä vaarattomaan ympäristöön.[16]

THL:n tutkimusprofessorien mukaan Käypä hoito -suositus sai lausuntokierroksella laajan hyväksynnän ja toisinajattelijat ovat yksittäisiä. Vaikka Suomessa altistumista sisäilman epäpuhtauksille on poikkeuksellisen vähän, Suomessakin on huonokuntoisia rakennuksia, joihin tulisi puuttua nopeasti. Kosteusvaurioiden vaikutusta liioitellaan mutta 1980-luvulla sitä vähäteltiin.[17]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Timonen, Sari & Valkonen, Jari (toim.): Sienten biologia. Helsinki: Gaudeamus, 2018 (toinen laitos). ISBN 978-952-495-472-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ainsworth & al.; Dictionary of the Fungi. 8. painos, 1996. ISBN 0 85198 885 7
  2. Timonen & Valkonen 2018, s. 311–312.
  3. Timonen & Valkonen 2018, s. 315.
  4. Timonen & Valkonen 2018, s. 317–318.
  5. Timonen & Valkonen 2018, s. 312.
  6. Timonen & Valkonen 2018, s. 315–316.
  7. Timonen & Valkonen 2018, s. 316.
  8. Timonen & Valkonen 2018, s. 317.
  9. Homesairaat heitteillä - professori: Sosiaaliturvan ulkopuolelle jääviä potilaita valtava määrä. 10.3.2017. http://www.iltalehti.fi/terveys/201703102200082490_tr.shtml
  10. Petri Pöntinen. Suomen Kuvalehti 11.12.2016: Titaanioksidilla tuhotaan sisäilman hometta – mutta onko edullinen ihmeaine turvallinen lapsille? http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ratkaisu-koulujen-sisailmaongelmiin-edullinen-ihmeaine-ei-armahda-homemyrkkyja-mutta-onko-se-vaaraksi-lapsille/?shared=946916-6efdb6c3-999
  11. Frilander, Jenni: Taantuman tuoma paha olo näkyy nousukaudella. Helsingin Sanomat, 10.8.2009, s. A 16. Artikkelin verkkoversio.
  12. Jukka Ruukki: Sadattuhannet suomalaiset altistuvat homeille – tutkijat ymmällään, miksi vain pieni osa oireilee. Helsingin Sanomat 16.5.2016. https://www.hs.fi/tiede/a1463111543063
  13. Helsingin yliopisto teki historiaa tutkimuksellaan: Myrkyllisen sisäilman ja sairastelun välillä on selvä yhteys. Yle-uutiset 21.2.2017. http://yle.fi/uutiset/3-9471580
  14. Epämääräisille homeoireille löytymässä selitys – uusi tutkimus saattaa selittää oireita hometaloissa Yle Uutiset. Viitattu 15.2.2016.
  15. Stiina Rasimus-Sahari: Effects of microbial mitochondriotoxins from food and indoor air on mammalian cells. Division of Microbiology Department of Food and Environmental Sciences Faculty of Agriculture and Forestry University of Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159395/Effectso.pdf?sequence=1
  16. a b c Homesota Helsingin Sanomat. 4.6.2019.
  17. Juha Pekkanen, Jussi Lampi, Anne Hyvärinen, THL: Tieto sisäilman terveyshaitoista ei ole juuri muuttunut Helsingin Sanomat. 4.6.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]