Home

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo sienestä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Homeisia nektariineja
Homehtunutta jauhelihakastiketta

Home on mikrosieni, joka kasvattaa selvästi erottuvan rihmaston tai itiömassaa.[1] Homeet kasvavat monisoluisena rihmastona (vertaa hiivoihin, jotka puolestaan ovat yksisoluisia sieniä). Homeet eivät ole taksonominen ryhmä, vaan niihin kuuluu sieniä Zygomycota-, Deuteromycota- ja Ascomycota-luokista. Homeet toimivat luonnossa tärkeinä eloperäisen aineksen hajottajina. Ne aiheuttavat myös elintarvikkeiden ja rakenteiden pilaantumista, neurologisia oireita, allergiaoireita, astmaa, homepölykeuhkoa, monikemikaaliyliherkkyyttä ja muita sisäilmasairauksia. Homelajeja tunnetaan tuhansia.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnossa homeita kasvaa kaikkialla, missä on kuollutta eloperäistä ainetta. Niitä ei kuitenkaan pysty näkemään paljaalla silmällä, jos ne eivät ole muodostaneet homeyhdyskuntaa. Ihmisen luomissa ympäristöissä, kuten vaikkapa kodeissa, kosteus- ja lämpöolosuhteet ovat usein riittävän tasaisia homeyhdyskuntien muodostumiselle. Ne voidaan usein havaita karvaisina tai nukkamaisina kasvustoina ruoassa tai rakenteiden pinnoilla.

Jotkin homeet pystyvät kasvamaan jopa niinkin kylmässä kuin +2 °C:n lämpötilassa. Jos olosuhteet eivät salli homeen kasvua, se voi pysyä hengissä pitkiä aikoja odottaen niiden muuttumista suotuisiksi.

Aineenvaihdunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkin homeet pystyvät käyttämään ilmassa olevaa kosteutta vedenlähteenään, muut tarvitsevat vettä. Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle.

Homeet käyttävät ravinnokseen esimerkiksi puuta, paperia ja kasveja. Ne erittävät entsyymejä, jotka hajottavat eloperäisiä molekyylejä, kuten tärkkelystä, selluloosaa ja ligniiniä yksinkertaisemmiksi aineiksi. Samalla ne vapauttavat ravintoaineita takaisin luontoon uudelleenkäytettäväksi.

Monet homeet tuottavat homemyrkkyjä eli mykotoksiineja, joilla ne estävät kilpailevien mikrobien kasvua. Joidenkin homeiden antibioottiset tai ruoan säilyvyyttä parantavat ominaisuudet perustuvat näihin aineisiin.

Terveysvaikutukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arviolta noin 800 000 suomalaista altistuu vuosittain merkittävälle kosteus- ja homevauriolle kotona, koulussa tai töissä, ja tuhannet altistuneet sairastuvat vuosittain monikemikaaliyliherkkyyteen[2]. Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi vuonna 2012, että tästä aiheutuu satojen miljoonien eurojen vuotuinen terveyslasku, koska monikemikaaliyliherkkyys aiheuttaa oireitaa hyvin pienissäkin pitoisuuksissa[3][4].

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston vuonna 2016 valmistuneessa tutkimuksessa havaittiin, että homeiden ja bakteerien tuottamat myrkyt vaikuttavat haitallisesti elimistön tulehdussoluihin jo pienillä pitoisuuksilla silloin, kun niihin yhdistyy bakteerien ja homeiden rakenteita[5]. Suomalainen tutkimusryhmä onnistuikin osoittamaan vuonna 2017 suoran yhteyden työpaikan ilmanlaadun ja työntekijöiden oireilun välillä. Ryhmä onnistui samalla kehittämään sisäilman myrkyllisyyttä kuvaavan mittarin, joka perustuu ympäristömyrkyille äärimmäisten herkkien sian siittiöiden käyttöön ilmanlaadun indikaattorina.[6]

Vuonna 2016 julkaistun väitöskirjan mukaan yleisesti homekohteissa esiintyvä solujen mitokondrioille vaarallinen amylosiini-niminen bakteerimyrkky aiheuttaa ihmisissä voimakkaan tulehduksen häiritsemällä immuunipuolustusta hoitavien valkosolujen toimintaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Valkosolujen häiriön tiedetään aiheuttavan muun muassa kuumetta. Amylosiinin aiheuttama tulehdustila voi jäädä pitkäksi aikaa päälle. Amylosiini imeytyy huonekalujen, muiden irtaimiston ja tapettien pintoihin, josta se saattaa levitä uudestaan otollisissa olosuhteissa.[7] [8]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homeet lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöitä on sekä mitoottisia että meioottisia. Jotkin itiöt voivat leijua ilmassa erittäin pitkiä aikoja. Monet kestävät äärimmäisiä lämpötiloja ja painetta.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljeltyjä homeita käytetään useiden elintarvikkeiden, kuten juustojen, kestomakkaroiden ja mustan teen valmistuksessa. Aspergillus-lajiin kuuluvia koji-homeita (Aspergillus oryzae) on hyödynnetty Itä-Aasiassa vuosisatoja. Niiden avulla fermentoidaan soijapapujen ja viljan sekoituksesta soijapaputahnaa ja soijakastiketta. Niitä käytetään myös saken ja muiden alkoholijuomien valmistuksessa.

Homeita viljellään myös muihin tarpeisiin. Niiden avulla valmistetaan monenlaisia kemikaaleja, entsyymejä ja antibiootteja.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ainsworth & al.; Dictionary of the Fungi. 8. painos, 1996. ISBN 0 85198 885 7
  2. Homesairaat heitteillä - professori: Sosiaaliturvan ulkopuolelle jääviä potilaita valtava määrä. 10.3.2017. http://www.iltalehti.fi/terveys/201703102200082490_tr.shtml
  3. Petri Pöntinen. Suomen Kuvalehti 11.12.2016: Titaanioksidilla tuhotaan sisäilman hometta – mutta onko edullinen ihmeaine turvallinen lapsille? http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ratkaisu-koulujen-sisailmaongelmiin-edullinen-ihmeaine-ei-armahda-homemyrkkyja-mutta-onko-se-vaaraksi-lapsille/?shared=946916-6efdb6c3-999
  4. Frilander, Jenni: Taantuman tuoma paha olo näkyy nousukaudella. Helsingin Sanomat, 10.8.2009, s. A 16. Artikkelin verkkoversio.
  5. Jukka Ruukki: Sadattuhannet suomalaiset altistuvat homeille – tutkijat ymmällään, miksi vain pieni osa oireilee. Helsingin Sanomat 16.5.2016. https://www.hs.fi/tiede/a1463111543063
  6. Helsingin yliopisto teki historiaa tutkimuksellaan: Myrkyllisen sisäilman ja sairastelun välillä on selvä yhteys. Yle-uutiset 21.2.2017. http://yle.fi/uutiset/3-9471580
  7. Epämääräisille homeoireille löytymässä selitys – uusi tutkimus saattaa selittää oireita hometaloissa Yle Uutiset. Viitattu 15.2.2016.
  8. Stiina Rasimus-Sahari: Effects of microbial mitochondriotoxins from food and indoor air on mammalian cells. Division of Microbiology Department of Food and Environmental Sciences Faculty of Agriculture and Forestry University of Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159395/Effectso.pdf?sequence=1
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Home.