Home

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo sienestä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Homeisia nektariineja
Homehtunutta jauhelihakastiketta

Home on mikrosieni, joka kasvattaa selvästi erottuvan rihmaston tai itiömassaa.[1] Homeet kasvavat monisoluisena rihmastona (vertaa hiivoihin, jotka puolestaan ovat yksisoluisia sieniä). Homeet eivät ole taksonominen ryhmä, vaan niihin kuuluu sieniä Zygomycota-, Deuteromycota- ja Ascomycota-luokista. Homeet toimivat luonnossa tärkeinä eloperäisen aineksen hajottajina. Ne aiheuttavat myös elintarvikkeiden ja rakenteiden pilaantumista, neurologisia oireita, allergiaoireita, astmaa, homepölykeuhkoa, monikemikaaliyliherkkyyttä ja muita sisäilmasairauksia. Homelajeja tunnetaan tuhansia.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnossa homeita kasvaa kaikkialla, missä on kuollutta eloperäistä ainetta. Niitä ei kuitenkaan pysty näkemään paljaalla silmällä, jos ne eivät ole muodostaneet homeyhdyskuntaa. Ihmisen luomissa ympäristöissä, kuten vaikkapa kodeissa, kosteus- ja lämpöolosuhteet ovat usein riittävän tasaisia homeyhdyskuntien muodostumiselle. Ne voidaan usein havaita karvaisina tai nukkamaisina kasvustoina ruoassa tai rakenteiden pinnoilla.

Jotkin homeet pystyvät kasvamaan jopa niinkin kylmässä kuin +2 °C:n lämpötilassa. Jos olosuhteet eivät salli homeen kasvua, se voi pysyä hengissä pitkiä aikoja odottaen niiden muuttumista suotuisiksi.

Aineenvaihdunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkin homeet pystyvät käyttämään ilmassa olevaa kosteutta vedenlähteenään, muut tarvitsevat vettä. Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle.

Homeet käyttävät ravinnokseen esimerkiksi puuta, paperia ja kasveja. Ne erittävät entsyymejä, jotka hajottavat eloperäisiä molekyylejä, kuten tärkkelystä, selluloosaa ja ligniiniä yksinkertaisemmiksi aineiksi. Samalla ne vapauttavat ravintoaineita takaisin luontoon uudelleenkäytettäväksi.

Monet homeet tuottavat homemyrkkyjä eli mykotoksiineja, joilla ne estävät kilpailevien mikrobien kasvua. Joidenkin homeiden antibioottiset tai ruoan säilyvyyttä parantavat ominaisuudet perustuvat näihin aineisiin.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arviolta jopa miljoona suomalaista oleskelee rakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi vuonna 2012, että siitä aiheutuu satojen miljoonien eurojen vuotuinen terveyslasku, sillä moni saa oireita ja herkistyy ajan mittaan esim. monille kemikaaleille, minkä jälkeen he oireilevat hyvin pienissäkin pitoisuuksissa.[2].

Vuonna 2016 julkaistun väitöskirjan mukaan yleisesti homekohteissa esiintyvä solujen mitokondrioille vaarallinen amylosiini-niminen bakteerimyrkky aiheuttaa ihmisissä voimakkaan tulehduksen häiritsemällä immuunipuolustusta hoitavien valkosolujen toimintaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Valkosolujen häiriön tiedetään aiheuttavan muun muassa kuumetta. Amylosiinin aiheuttama tulehdustila voi jäädä pitkäksi aikaa päälle. Amylosiini imeytyy huonekalujen, muiden irtaimiston ja tapettien pintoihin, josta se saattaa levitä uudestaan otollisissa olosuhteissa.[3] [4]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston vuonna 2016 valmistuneessa tutkimuksessa havaittiin, että homeiden ja bakteerien tuottamat myrkyt vaikuttavat haitallisesti elimistön tulehdussoluihin jo pienillä pitoisuuksilla silloin, kun niihin yhdistyy bakteerien ja homeiden rakenteita[5].

Kosteusvaurioituneiden rakennusten sisäilmassa on usein muitakin homeen aiheuttamia yhdisteitä, mutta tietämys kaikkien aineiden vaikutuksesta ja yhteisvaikutuksesta etenee hitaasti[3].

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homeet lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöitä on sekä mitoottisia että meioottisia. Jotkin itiöt voivat leijua ilmassa erittäin pitkiä aikoja. Monet kestävät äärimmäisiä lämpötiloja ja painetta.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljeltyjä homeita käytetään useiden elintarvikkeiden, kuten juustojen, kestomakkaroiden ja mustan teen valmistuksessa. Aspergillus-lajiin kuuluvia koji-homeita (Aspergillus oryzae) on hyödynnetty Itä-Aasiassa vuosisatoja. Niiden avulla fermentoidaan soijapapujen ja viljan sekoituksesta soijapaputahnaa ja soijakastiketta. Niitä käytetään myös saken ja muiden alkoholijuomien valmistuksessa.

Homeita viljellään myös muihin tarpeisiin. Niiden avulla valmistetaan monenlaisia kemikaaleja, entsyymejä ja antibiootteja.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ainsworth & al.; Dictionary of the Fungi. 8. painos, 1996. ISBN 0 85198 885 7
  2. Petri Pöntinen. Suomen Kuvalehti 11.12.2016: Titaanioksidilla tuhotaan sisäilman hometta – mutta onko edullinen ihmeaine turvallinen lapsille? http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ratkaisu-koulujen-sisailmaongelmiin-edullinen-ihmeaine-ei-armahda-homemyrkkyja-mutta-onko-se-vaaraksi-lapsille/?shared=946916-6efdb6c3-999
  3. a b Epämääräisille homeoireille löytymässä selitys – uusi tutkimus saattaa selittää oireita hometaloissa Yle Uutiset. Viitattu 15.2.2016.
  4. Stiina Rasimus-Sahari: Effects of microbial mitochondriotoxins from food and indoor air on mammalian cells. Division of Microbiology Department of Food and Environmental Sciences Faculty of Agriculture and Forestry University of Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159395/Effectso.pdf?sequence=1
  5. Jukka Ruukki: Sadattuhannet suomalaiset altistuvat homeille – tutkijat ymmällään, miksi vain pieni osa oireilee. Helsingin Sanomat 16.5.2016. https://www.hs.fi/tiede/a1463111543063
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Home.