Käypä hoito

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Käypä hoito on Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja yhteistyössä erikoislääkärijärjestöjen kanssa käynnistämä hanke, jonka eräänä tavoitteena on yhtenäistää Suomessa noudatettavia terveydenhuollon käytäntöjä.[1] Toisena tavoitteena on parantaa hoidon laatua. Käypä hoito -suositukset perustuvat seuran mukaan tieteellisesti arvioituun näyttöön. Seura aloitti suositusten laatimisen vuonna 1994.[2] Seuran julkaisemista hoitosuosituksista tuotetaan myös potilasversiot suomeksi ja ruotsiksi sekä oppimateriaaleja ja verkkokursseja vapaaseen käyttöön.

Suomessa oli vuonna 2005 150 julkisessa terveydenhuollossa laadittua kansallista hoitosuositusta ja lähes 600 alueellista tai paikallista. Valtaosa julkisten suositusten laatijoista piti Duodecim-seuran Käypä hoito-suosituksia hyödyllisinä.[3]

Suositusten laatijoiden puolueettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen käytäntö poikkeaa esimerkiksi Englannin mallista, jossa käytetään yleisesti kansallisen terveysviranomaisen (NICE) laatimia virallisia hoitosuosituksia. Suomalaiset Käypä hoito -suositukset saattavatkin poiketa radikaalisti muissa Euroopan maissa käytetyistä.[4]

Julkisuudessa on vaadittu, että Käypä hoito -suosituksista päättävien pitäisi olla puolueettomia eli heillä ei saisi olla taloudellisia kytköksiä esimerkiksi lääke- tai vakuutusyhtiöihin[5]. Vuonna 2012 laaditussa selvityksessä havaittiin kuitenkin, että Käypä hoito -suositusten laatijoilla on paljon taloudellisia kytköksiä etenkin lääkealan yrityksiin. Yksittäisellä suosituksen tekijällä saattaa olla jopa yli 30 kytköstä lääkeyhtiöihin ja muihin lääkealan yrityksiin. Suositusten laatijat ovat saaneet taloudellista hyötyä lääkeyhtiöiltä muun muassa ilmaisten kongressimatkojen ja lääketehtaiden järjestämillä kongressimatkoilla pitämiensä maksullisten luentojen muodossa. Tästä huolimatta heitä ei yleensä jäävätä Käypä hoito -suositusten laadinnasta.[1] Suuri osa suositusten laatijoista työskentelee lisäksi vakuutusyhtiöiden laskuun[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hoitosuositusten tekijöillä paljon sidonnaisuuksia lääkeyhtiöihin 2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.2.2015.
  2. Kuka tarvitsee Käypä hoito -suosituksia? 2003. Duodecim. Viitattu 7.2.2015.
  3. Käypä hoito -suositukset alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen pohjana www.duodecimlehti.fi. Viitattu 1.7.2021.
  4. Tapio Gauffin: Masennuslääkkeet kiistakapulana. Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto, 2020. Artikkelin verkkoversio. fi
  5. Hoi­to­suo­si­tus­ten tekijöillä kytköksiä lää­ke­teol­li­suu­teen – Onko tässä seuraava ”vaa­li­ra­ha­ko­hu”? Kaleva 23.5.2015.
  6. Mikael Vehkaoja: Vakuutuslääkäreiden sidonnaisuus herättää kritiikkiä – Pelaako Käypä hoito -suositus vakuutusyhtiöiden pussiin? Seura 1.2.2019. https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/vakuutuslaakareiden-sidonnaisuus-herattaa-kritiikkia-pelaako-kaypa-hoito-suositus-vakuutusyhtioiden-pussiin/