Ketogeeninen ruokavalio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ketogeeninen ruokavalio on vähähiilihydraattisen ruokavalion muoto, jossa pyritään saamaan elimistö ketoosiin.

Ketogeenista ruokavaliota käytetään esimerkiksi laihduttamisessa ja painonhallinnassa sekä diabeteksen[1], vaikean epilepsian ja ei alkoholiperäisen rasvamaksan[2] hoidossa.

Koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketogeenisessa ruokavaliossa nautitaan useimmiten alle 50 grammaa hiilihydraattia päivässä.[3] Tyypillinen ketogeenisessa ruokavaliossa käytettävä hiilihydraattimäärä muodostaa vain viisi prosenttia saadusta energiasta[4] mikä vastaa yhtä kymmenesosaa suomalaisten keskimääräisesta hiilihydraattien kulutuksesta[5]. Viisi energiaprosenttia merkitsee 20 grammaa hiilihydraattia 2000 kilokalorin päiväkulutuksella[4].

Proteiinia nautitaan yksilöllisen tarpeen mukaan 1,2–2 grammaa ihannepainokiloa kohti.[6] Sitä ei pidä nauttia liikaa, sillä liian runsas proteiinin saanti lisää kalsiumoksalaatista muodostuvien munuaiskivien riskiä[7]. Energiaravinteena käytetään ennen kaikkea rasvaa[8].

Tavoite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketogeenisen ruokavalion tavoitteena on saada elimistö ketoosiin. Jos ruoka sisältää riittävän vähän hiilihydraatteja, elimistö alkaa käyttää pääasiallisena energianlähteenään glukoosin sijaan maksan rasvahahapoista tuottamia ketoaineita[9] eli asetoasetaattia, 3-beta-hydroksibutyraattia ja niiden hajoamistuotetta asetonia[10]. Ketoaineiden tuottamiseen tarvittavat rasvahapot voivat olla peräisin nautitusta ravinnosta taikka elimistön omasta rasvakudoksesta[11], jonka sisältämiä rasvahappoja on lähetetty maksaan haiman käskyttämänä[12]. Verensokeri pysyy ketoosin aikana normaalilla tasolla, koska maksa tuottaa glukoosia aminohapoista ja rasvahappojen hajoamistuotteista[13].

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketogeeninen ruokavaliohoito otettiin käyttöön epilepsian hoidossa 1920-luvulla, mutta lääkehoito syrjäytti sen 1930-luvun jälkeen useiksi vuosikymmeniksi. 1990-luvulla yhdysvaltalaisen elokuvatuottajan Jim Abrahamsin vaikeasti sairaan epileptikkopojan kohtaukset saatiin loppumaan vasta ketogeenisella ruokavaliohoidolla. Abrahams perusti Charlie Foundation -järjestön tuodakseen hoidolle julkisuutta ja teki aiheesta televisioelokuvan Kamppailu elämästä (1997). Järjestön rahoituksen tuella ruokavaliohoidosta saatujen useiden myönteisten hoitotulosten seurauksena ketogeeninen ruokavaliohoito palasi hoitokäyttöön vuoden 1996 jälkeen.[8]

Lääketieteellinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketogeenisessa ruokavaliohoidossa käytetään useimmiten muunneltua Atkinsin dieettiä, jossa noin 65 % energiasta saadaan rasvoista, ja hiilihydraatteja nautitaan vain 10–15 grammaa vuorokaudessa. Potilas luopuu lisäksi useimmista hiilihydraattipitoisista ruoka-aineista kuten leivästä, perunasta, hedelmistä, marjoista, nestemäisistä maitotaloustuotteista (kermaa, kermaviiliä lukuun ottamatta) sekä kaikista sokereista. Niiden sijaan hän syö lähinnä öljyä, kermaa, vähähiilihydraattisia kasviksia, kananmunia ja lihaa.[14]

Ketogeenisella ruokavaliolla on hoidettu epilepsiaa jo yli sadan vuoden ajan[15]. Sitä käytetään erityisesti vaikean epilepsian hoitoon lapsilla[16]. Ruokavalion tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä tunneta[16][8], mutta on olemassa yhtä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, että sen epileptisiä kohtauksia ehkäisevä vaikutus perustuu synnynnäisen ja hankitun immuunipuolustusjärjestelmän häiriöiden vähenemiseen[17]. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin laatima Käypä hoito -suositus neuvoo harkitsemaan ketogeenista ruokavaliota yhteistyössä ravitsemusterapeutin kanssa vaikean epilepsian hoidossa silloin, kun epilepsialääkkeet eivät käy eikä kirurgisen hoidon mahdollisuutta ole.[18]

Ketogeenista ruokavaliota on käytetty lasten lihavuuden hoidossa.[19]

Hiilihydraattirajoitettua ruokavaliota on käytetty diabeteksen hoitoon aina 1700-luvulta alkaen[20] Vuonna 2018 julkaistun hoitotutkimuksen mukaan ketogeenista ruokavaliota noudattavien verensokerivaihtelut normalisoituivat lähes kaikilla tutkimuksen yli 300 ykkösyypin diabetesta sairastavalla insuliinihoitoisilla osanottajalla[21]. Ketogeeninen ruokavalio on osoittautunut tehokkaaksi hoidoksi myös kakkostyypin diabetekseen[22].

Ketogeenisen ruokavalion sivuvaikutuksina saattaa esiintyä kasvun hidastumista, luuston haurastumista ja kolesteroliarvojen kohoamista[8]. Ketogeeninen ruokavalio vähentää silti sydän- ja verisuonitautien riskiä. Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että valtimonkovettumataudin riskiä lisäävien pienten LDL-kolesterolihiukkasten määrä väheni 23 prosenttia kahden vuoden ketogeenisen ruokavaliohoidon aikana.[23]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketogeenisen laihduttamisen etuna on, että etenkin vatsaontelon ja luurankolihasten rasvoittuminen vähenee[24]. Ketogeeninen ruokavalio saattaa edistää aivoterveyttä, koska sillä vaikuttaisi olevan laaja-alaista anti-inflammatorista ja hermosoluja suojaavaa vaikutusta[25]. Ketogeeninen ruokavalio lisää myös energiaa tuottavien mitokondrioiden määrää aivoissa[26]. Lisäksi se vähentää elimistön proteiineja ja solukalvoja vaurioittavien happiradikaalien syntyä sekä vähentää niiden aktiivisuutta[27].

Syövän hoidossa ketogeenisen ruokavalion tehon oletetaan perustuvan siihen, että ilman tarvitsemaansa glukoosia syöpäsolut kuolevat toisin kuin terveet solut, jotka voivat käyttää energiakseen myös ketoneita[28], tai siihen, että ketogeeninen ruokavalio pysäyttää kasvaimen kasvun vähentämällä kasvutekijähormonin vaikutusta sekä vähentää tulehdusta ja nesteen kertymistä kasvaimessa.[29] Elimistön kohonneen ketoainepitoisuuden on havaittu lievittävän aivoja rappeuttavia sairauksia sairastavien oireita[30]. Ketogeenisella ruokavaliolla voidaan hoitaa myös ei alkoholista johtuvaa rasvamaksaa[31].

Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epilepsia-lehdessä vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia ketogeenisella ruokavaliolla olleista 2–26-vuotiaista epileptikoista pysyi erossa kaikista tai useimmista epileptisista kohtauksistaan hoidon jälkeenkin.[16]

Kreikassa vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa ketogeeninen ruokavalio antoi lihavien lasten painonpudotuksessa ja metabolisissa arvoissa parempia tuloksia kuin vähäkalorinen ruokavalio.[19]

Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuskoosteessa havaittiin, että ketogeeninen ruokavalio vähentää sisäelinrasvaa, insuliiniresistenssiä ja ateroskleroosin riskiä sekä yliravitsemuksesta johtuvaa tulehtuneisuutta. Kakkostyypin diabetes menee yli puolella ketoruokavaliokokeeseen osallistuvista niin hyvin remissioon, ettei lääkehoitoa tarvitse enää jatkaa ruokavalihoidon rinnalla, ja lisäksi noin kahdeksan prosenttia paranee kokonaan.[32]

Vuonna 2020 julkaistussa yhdysvaltalaiskyselyssä 94% ketogeenista ruokavaliota noudattavista kertoi ketogeenisen ruokavalion noudattamisen aikaansaaneen myönteisiä tai erittäin myönteisiä terveysvaikutuksia. Nämä liittyivät useimmin painonhallintaan, verensokerin säätelyyn ja parempaan jaksamiseen. Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia kertoi ketogeenisen ruokavalion auttaneen heitä erittäin tai äärimmäisen tehokkaasti saavuttamaan sille asetetun tavoitteen kuten laihtumisen, yleisen terveydentilan paranemisen tai jonkin kroonisen sairauden hoidon. Ketogeeninen ruokavalio koettiin yleensä helpoksi noudattaa, sillä yli puolet vastaajista kertoi, että lipsuu siitä vain harvoin tai ei koskaan.[33]

Vuonna 2021 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan ketoosi parantaa eläinkokeissa merkittävästi aivovauriopotilaiden ennustetta[34].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. William S. Yancy, Marjorie Foy, Allison M. Chalecki, Mary C. Vernon, Eric C. Westman: A low-carbohydrate, ketogenic diet to treat type 2 diabetes. Nutrition & Metabolism, 1.12.2005, nro 1, s. 34. PubMed:16318637. doi:10.1186/1743-7075-2-34. ISSN 1743-7075. Artikkelin verkkoversio. en
  2. Panu K. Luukkonen, Sylvie Dufour, Kun Lyu, Xian-Man Zhang, Antti Hakkarainen, Tiina E. Lehtimäki: Effect of a ketogenic diet on hepatic steatosis and hepatic mitochondrial metabolism in nonalcoholic fatty liver disease. Proceedings of the National Academy of Sciences, 31.3.2020, nro 13, s. 7347–7354. PubMed:32179679. doi:10.1073/pnas.1922344117. ISSN 0027-8424. Artikkelin verkkoversio. en
  3. Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  4. a b Keto Calculator. Find Your Keto Macros Ratio www.omnicalculator.com. Viitattu 3.11.2020. (englanniksi)
  5. Paturi, M. & Tapanainen, H. & Reinivuo, H. & Pietinen, P. (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus (PDF) 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
  6. How Much Protein Do You Need In Nutritional Ketosis? Virta Health. 4.2.2020. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  7. John Knight, Linda H. Easter, Rebecca Neiberg, Dean G. Assimos, Ross P. Holmes: Increased protein intake on controlled oxalate diets does not increase urinary oxalate excretion. Urological research, 2009-4, nro 2, s. 63–68. PubMed:19183980. doi:10.1007/s00240-009-0170-z. ISSN 0300-5623. Artikkelin verkkoversio.
  8. a b c d John M. Freeman, MD, Eric H. Kossoff, MD, Adam L. Hartman, MD: The Ketogenic Diet: One Decade Later 1.3.2007. Pediatrics. Viitattu 9.1.2013.
  9. Heini Maksimainen: Hyvästit hiilareille Helsingin Sanomat. 30.1.2020. Viitattu 5.3.2020.
  10. Justin Rezvani: Why Ketones Are A Super Fuel Medium. 20.2.2019. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  11. Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  12. Justin Rezvani: Why Ketones Are A Super Fuel Medium. 20.2.2019. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  13. Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  14. Maria Arvio, Liisa Kuisma ja Mervi Pöntinen: Muunnettu Atkinsin dieetti toi elämänilon syvästi kehitysvammaiselle nuorukaiselle 5/2010. Duodecim. Viitattu 9.1.2013.
  15. Nicholas G. Norwitz, Shebani Sethi Dalai, Christopher M. Palmer: Ketogenic diet as a metabolic treatment for mental illness. Current Opinion in Endocrinology, Diabetes & Obesity, 6.8.2020, nro 5, s. 269–274. doi:10.1097/MED.0000000000000564. ISSN 1752-296X. Artikkelin verkkoversio. en-US
  16. a b c Miia Soininen: Ketogeeninen dieetti on turvallinen apu epilepsiassa 26.2.2010. Lääkärilehti. Viitattu 9.1.2013.
  17. Sookyong Koh, Nina Dupuis, Stéphane Auvin: Ketogenic diet and Neuroinflammation. Epilepsy Research, 2020-11, nro 167, s. 106454. PubMed:32987244. doi:10.1016/j.eplepsyres.2020.106454. ISSN 1872-6844. Artikkelin verkkoversio.
  18. Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset): Ketogeeninen ruokavalio 7.6.2007. Käypä hoito. Viitattu 9.1.2013.
  19. a b Partsalaki, Ioanna / Karvela, Alexia / Spiliotis, Bessie E.: Metabolic impact of a ketogenic diet compared to a hypocaloric diet in obese children and adolescents 7/2012. Journal of Pediatric Endocrinology and Metabolism. Viitattu 9.1.2013.
  20. Belinda S. Lennerz, Andrew P. Koutnik, Svetlana Azova, Joseph I. Wolfsdorf, David S. Ludwig: Carbohydrate restriction for diabetes: rediscovering centuries-old wisdom. The Journal of Clinical Investigation, 4.1.2021, nro 1. doi:10.1172/JCI142246. ISSN 0021-9738. Artikkelin verkkoversio. en
  21. Belinda S. Lennerz, Anna Barton, Richard K. Bernstein, R. David Dikeman, Carrie Diulus, Sarah Hallberg: Management of Type 1 Diabetes With a Very Low–Carbohydrate Diet. Pediatrics, 1.6.2018, nro 6. PubMed:29735574. doi:10.1542/peds.2017-3349. ISSN 0031-4005. Artikkelin verkkoversio. en
  22. Blair J. O'Neill: Effect of low-carbohydrate diets on cardiometabolic risk, insulin resistance, and metabolic syndrome. Current Opinion in Endocrinology, Diabetes, and Obesity, 2020-10, nro 5, s. 301–307. PubMed:32773574. doi:10.1097/MED.0000000000000569. ISSN 1752-2978. Artikkelin verkkoversio.
  23. Shaminie J. Athinarayanan, Sarah J. Hallberg, Amy L. McKenzie, Katharina Lechner, Sarah King, James P. McCarter: Impact of a 2-year trial of nutritional ketosis on indices of cardiovascular disease risk in patients with type 2 diabetes. Cardiovascular Diabetology, 8.12.2020, nro 1, s. 208. PubMed:33292205. doi:10.1186/s12933-020-01178-2. ISSN 1475-2840. Artikkelin verkkoversio.
  24. Study focuses on low-carb, high-fat diet effect on older populations medicalxpress.com. Viitattu 23.8.2020. (englanniksi)
  25. Sookyong Koh, Nina Dupuis, Stéphane Auvin: Ketogenic diet and Neuroinflammation. Epilepsy Research, 2020-11, nro 167, s. 106454. PubMed:32987244. doi:10.1016/j.eplepsyres.2020.106454. ISSN 1872-6844. Artikkelin verkkoversio.
  26. Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  27. Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  28. Johnson, Lorie: Starving Cancer: Ketogenic Diet a Key to Recovery 21.6.2013. CBN News. Viitattu 8.8.2013.
  29. Brain Tumors Respond To Diet And Radiation Therapy 6.12.2012. Medical News Today. Viitattu 8.8.2013.
  30. Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  31. Mikiko Watanabe, Rossella Tozzi, Renata Risi, Dario Tuccinardi, Stefania Mariani, Sabrina Basciani: Beneficial effects of the ketogenic diet on nonalcoholic fatty liver disease: A comprehensive review of the literature. Obesity Reviews, 2020, nro 8, s. e13024. PubMed:32207237. doi:10.1111/obr.13024. ISSN 1467-789X. Artikkelin verkkoversio. en
  32. Blair J. O'Neill: Effect of low-carbohydrate diets on cardiometabolic risk, insulin resistance, and metabolic syndrome. Current Opinion in Endocrinology, Diabetes, and Obesity, 2020-10, nro 5, s. 301–307. PubMed:32773574. doi:10.1097/MED.0000000000000569. ISSN 1752-2978. Artikkelin verkkoversio.
  33. Gretel Schueller: We Surveyed People on the Keto Diet. Here's What They Say. U.S.News, Aug. 6, 2020.
  34. Ivancarmine Gambardella, Raimondo Ascione, Dominic P. D’Agostino, Csilla Ari, Berhane Worku, Robert F. Tranbaugh: Systematic Review - Neuroprotection of ketosis in acute injury of the mammalian central nervous system: A meta-analysis. Journal of Neurochemistry, {{{Vuosi}}}, nro n/a. doi:10.1111/jnc.15341. ISSN 1471-4159. Artikkelin verkkoversio. en