Tulehdus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tulehdus, tulehdusvaste tai -reaktio eli inflammaatio on elimistön immuunipuolustusjärjestelmän tapa reagoida mikrobitartuntaan eli infektioon[1]. Myös kudosvaurioon liittyy aina jonkinasteinen tulehdusreaktio[2]. Tulehdusreaktiota tarvitaan esimerkiksi korjaamaan voimakkaan lihaskuormituksen yhteydessä syntyvät mikrovaurioit[3][4]. Tulehduksessa syntyy hapetusvaurioita aiheuttavia vapaita happiradikaaleja[5]. Tulehdus vaurioittaa pysyvästi elimistön soluja, mutta elimistö kykenee korjaamaan itseään yleensä solusyönnin eli autofagian avulla[6], joka tarkoittaa solun kykyä hajottaa ja kierrättää omia rakenteitaan[7].

Elimistöön päässeiden haitallisten mikrobien lisääntyminen on tartunnassa niin runsasta, että kudokset ehtivät vaurioitumaan[8]. Tulehduksen tehtävänä on tuhota elimistöön tunkeutuneet patogeenit eli haitalliset mikrobit, jotta ne eivät mädättäisi koko elimistöä ja korjata lisäksi mikrobien tai tapaturmien aiheuttamat kudosvauriot[9][10]. Esimerkiksi syöjäsolut eli fagosyytit tuhoavat viruksen infektoimia soluja[11]. Tulehduksen sivuvaikutuksena syntyy vaurioita myös ympäröivissä kudoksissa[12] ja on mahdollista, että immuunijärjestelmän toiminnan sivutuotteena syntyy yhtä paljon kudosvaurioita kuin patogeenit ehtivät aiheuttaa[13]. Joskus immuunijärjestelmän aikaansaama tulehdusvaste saattaa jopa tappaa potilaan[14].

Myös rokotteet aiheuttavat tulehdusvasteen, koska elimistö reagoi niihin kuin mikrobitartuntaan[15].

Lihaskuormituksen yhteydessä syntyvät solutason mikrovauriot johtuvat siitä, että kuormituksen lihassoluihin aiheuttama voimakas mekaaninen venytys repii soluja rikki. Vauriopaikalle saapuneet valkosolut siivoavat rikkoutuneet solut pois, minkä jälkeen vauriopaikalle kasaantuu tulehdusnestettä ja veren tulehdussolujen määrä lisääntyy. Tulehdusnesteen aikaansaama paine ärsyttää lihasten ja lihaskalvojen kipureseptoreita ja hermopäätteitä yhdessä kaliumin ja kalsiumin tasapainotilan heilahteluiden kanssa. Lihaskudoksen paraneminen kestää noin kaksi vuorokautta, mutta lihaskalvojen elpyminen saattaa kestää jopa kolme päivää. Uudelleenrakentunut lihaskudos on entistä laajempi ja voimakkaampi.[16]

Tulehdus voi johtua myös allergeeneista tai elimistölle vahingollisista aineista. Myös korkeat lämpötilat, radioaktiiviset aineet ja osa sähkömagneettisen spektrin säteilystä, kuten UV-säteily, voivat vauroittaa kudoksia ja aiheuttaa esimerkiksi palovamman.

Tulehdus alkaa sen jälkeen, kun elimistön immuunipuolustusjärjestelmä on havainnut solujen vaurioitumisen tai taudinaiheuttajia taikka ärsytystä aiheuttavia vierasaineita.[10] Haavan tulehtuminen tuntuu ensin paikallisena ärsytyksenä, joka muuttuu inflammaatioksi. Sitten seuraa kudosnesteen poistaminen ja ruven kasvattaminen, jonka alla kasvaa uutta, tervettä kudosta.[10]

Tulehdusreaktiolle tärkeän komponentin puute tai toimimattomuus johtaa mikrobien aiheuttamien tulehdusreaktioiden pitkittymiseen, jolloin muodostuu usein arpeutumista eli sidekudoksen liikakasvua[17]. Autoimmuunitulehdus voi vahingoittaa elimistöä immuunipuolustuksen hyökätessä elimistön omia soluja vastaan[18].

Tartuntatulehdus eli infektiotulehdus johtuu mikrobeista. Tulehdus voi johtua myös ateriasta, jolla on suuri glykeeminen kuorma[19], vammasta (esimerkiksi nilkan nyrjähdys) tai tuntemattomasta syystä (esimerkiksi reuma)[20].

Elimistöön jääneet virukset saattavat aiheuttaa uuden tulehduksen kauan alkuperäisen tulehduksen paranemisen jälkeen. Esimerkiksi selkäytimen hermosoluissa lymyävä vesirokkovirus voi aktivoitua uudelleen siirtyen hermoratoja pitkin muualle elimistöön, jos jokin uusi sairaus tai ikääntyminen heikentää elimistön immuunipuolustusta. Tämä johtaa vyöruusuksi kutsutun sairauden puhkeamiseen.[21] Myös lääkehoidot saattavat johtaa vyöruusun aiheuttavaan immuniteetin heikkenemiseen[22].

Elimistön puolustusjärjestelmälle tyypillinen tapa reagoida tulehdukseen on verisuonimuutokset sekä kudosnesteen ja tulehdussolujen kertyminen tulehdusalueelle. Verisuonimuutosten seurauksena hiussuonten seinämät muuttuvat läpäisevimmiksi ja tulehdusalueelle kertyy proteiineja ja vettä. Muutaman tunnin kuluessa paikalle kertyy valkosoluja ja tehokkaampia syöjäsoluja. Veren kuljettamat tulehdussolut siirtyvät verisuonista tulehduspesäkkeeseen osittain verisuonten liukuovien tavoin toimivien niin sanottujen soluliitosten kautta ja osittain suoraan verisuonisolujen läpi siten, että solun tukirangan säieproteiinit raivaavat solun läpi tien, joka suljetaan reaaliajassa. Etenkin viruksien infektoimien solujen ja syöpäsolujen poistamisesta, vasta-aineiden tuotannosta ja immuunipuolustuksen muistista vastaavat T- ja B-solut kulkevat suoraan solujen läpi.[23] Myös sinkillä on keskeinen rooli immuunipuolustuksen harjoittamassa tulehduskontrollissa[24].

Tulehduksen tarkoituksena on houkutella alueelle elimistön puolustuksesta ja paranemisesta vastaavia soluja ja aineita. Fagosytoivat solut luovat edellytykset paranemiselle tuhoamalla tai inaktivoimalla vieraat mikrobit ja siivomalla pois vaurioituneiden kudosten tai solujen jäännökset.[25]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punoitus, turvotus, kuumotus, toimintakyvyn heikkeneminen ja kipu kuuluvat tulehduksen mahdollisiin oireisiin. Kipu ei kuulu läheskään aina oireistoon, koska kaikissa elimissä ei ole kipureseptoreita. Lisäksi esimerkiksi keuhkojen tuntohermot ovat sen laatuisia, että ne lähettävät kipusignaaleja vain pienellä osalla potilaita[26]. Matala-asteinen tulehdus ei aiheuta myöskään kipua[20].

Hammasjuurta ympäröivän luun tulehdus aiheuttaa kipua vain, jos se synnyttää painetta hampaan alle[27].

Tulehdusalueen märkä koostuu tulehdussoluista, taudinaiheuttajista ja osin tuhoutuneesta kudoksesta.

Fluktuointi eli oireiden tai voinnin heilahtelu on usein ominaista tulehdussairaudelle. Osa taudin aaltoilusta saattaa selittyä levon, liikunnan tai stressin määrään taikka ravitsemukseen liittyvällä vaihtelulla.[28]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hammasperäinen tulehdus lisää valtimokovettumataudin riskiä ja saattaa johtaa märkäpesäkkeeseen eli paiseeseen ja yleisinfektioon bakteereiden levitessä verenkiertoon[27].

Mikrobiperäisten tulehdusten on tiedetty jo pitkään lisäävän riskiä sairastua myöhemmin autoimmuunisairauksiin. Tulehdukset saattavat esimerkiksi häiritä ohjelmoitunutta solukuolemaa eli apoptoosia, mikä puolestaan häiritsee auttajasolujen toimintaa.[29]

Globaalisti noin joka kuudennen syövän on havaittu johtuvan infektiosairaudesta, joista huomattava osa olisi voitu ehkäistä rokotteilla, seulonnoilla ja hoidoilla. Syöpiä aiheuttavia mikrobeja ovat esimerkiksi helikobakteeri, papilloomavirus, hepatiitti B- ja C-virukset sekä Epstein-Barrin virus, jotka aiheuttavat muun muassa kohdunkaulan syöpää sekä maha- ja maksasyöpää. Kehitysmaissa jopa puolet kasvaimista saattaa liittyä infektioihin, mutta vauraissa maissa vain viitisen prosenttia.[30]

Vanhenemiseen liittyvä tulehdustekijöiden tason nousu lisää riskiä sairastua dementiaan ja hauraus-raihnausoireyhtymään[31].

Tartuntataudeista johtuvat tulehdukset olivat yleisin kuolinsyy Suomessa 1800-luvulla[32].

Akuutti tulehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkuvaltimot laajenevat ja tavallista enemmän hiussuonia on avoinna. Näin tulehdusalueelle kulkeutuu enemmän veri- ja kudossoluista vapautuvia tulehdusta edistäviä aineita (entsyymejä, sytokiineja ja muita kudoshormoneja). Nämä aineet vaikuttavat siten, että hiussuonten seinämät muuttuvat läpäisevimmiksi. Tällöin suonista siirtyy tulehdusalueelle proteiineja, pienimolekyylisiä aineita ja vettä.[25]

Muutaman tunnin kuluttua paikalle saapuu neutrofiilisiä granulosyyttejä. Ne löytävät paikalle tulehdusalueella syntyvien aineiden avulla. Paikalle kertyy myös punasoluja sekä makrofageja. Kaikki syöjäsolut hävittävät bakteereja ja kuollutta kudosta.

Krooninen eli sitkeä matala-asteinen tulehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkuvan matala-asteisen tulehduksen arvioidaan olevan melkein kaikkien länsimaiden kroonisten tautien osatekijä (muun muassa syöpä, diabetes, lihavuus, Alzheimerin tauti, sepelvaltimotauti ja aivoinfarktit)[20]. Myös depression ja skitsofrenian taustalta on löytynyt merkkejä aivojen matala-asteisesta tulehduksesta[33].

Krooninen inflammaatio voi vaurioittaa lisäksi DNA:ta ja johtaa tiettyjen syöpäkasvainten ilmaantumiseen[34].

Ientulehdus ja siitä mahdollisesti aiheutuva hampaiden kiinnityskudossairaus parodontiitti voivat aiheuttaa koko kehoon vaikuttavan kroonisen eli sitkeän[35] matala-asteisen[36] tulehdustilan[37], jota ymmärretään vasta osittain[38].

Ihmisen verenkiertoon päätyvät bakteerit tai lipopolysakkaridin kaltaiset bakteeritoksiinit eli bakteerien tuottamat haitta-aineet aiheuttavat pieninä pitoisuuksina matala-asteisen tulehduksen ja suurina pitoisuuksina verenmyrkytyksen.[39]

Endotoksemia on tila, jossa lipopolysakkaridien eli gramnegatiivisten bakteerien pintamolekyylien pitoisuus verenkierrossa on kohonnut. Endotoksemian katsotaan yleisesti johtuvan suoliston lisääntyneestä läpäisevyydestä. Myös suun bakteerit, erityisesti parodontiittipatogeenit, voivat edesauttaa endotoksemian syntyä. Lipopolysakkaridit käynnistävät elimistössä tulehdusreaktion.[40]

Endotoksemia on yleistä esimerkiksi lihavuuden yhteydessä ja se lisää riskiä sairastua diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Endotoksemia lisää etenkin veritulpan, aivohalvauksen ja muiden veren hyytymiseen liittyvien sairausten riskiä. Osa ihmisista on perinnnöllisesti alttiimpi kehittämään endotoksemian. Samat hyytymiseen liittyvät geenit, jotka vaikuttavat suotuisasti haavan paranemiseen lisäävät kehon matala-asteisen tulehduksen riskiä.[41]

Ateriarytmi vaikuttaa suuresti ihmisen matala-asteisiin tulehduksiin. Tämä johtuu siitä, että luuytimen immuunisolut siirtyvät suolistoon ja muualle elimistöön aktivoiden tulehdusreaktion joka kerta kun ihminen nauttii ruokaa.

Paastoaminen puolestaan vähentää tulehdustilaa, millä on esimerkiksi ruoansulatuselimistön sekä sydän- ja verisuonielimistön terveyttä edistävää vaikutusta.

Lihavuus on matala-asteisen tulehduksen keskeinen syy[42][43]. Viidentoista kilon laihtuminen vähentää matala-asteista tulehdusta kuvaavaa herkän CRP-arvoa noin kolmanneksella ja erittäin suuri laihtuminen voi vähentää sitä jopa 80 prosenttia.[42] Myös ympäristöaltisteet aiheuttavat kroonista tulehdusvastetta[44].

Matala-asteinen tulehdus ei aiheuta kipua eikä näy kuvantamistutkimuksissa[20]. Imusolut ja plasmasolut ovat tunnusomaisia krooniselle tulehdukselle; esimerkiksi eosinofiilit ovat tunnuksenomaisia erityisesti allergiselle tulehdukselle.[45][20]

Neurogeeninen tulehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neurogeeninen tulehdus aiheutaa kudosturvotusta, kudoksen heikentynytta hapensaantia ja tulehdusvälittäjäaineiden aiheuttamia kudosvauriota. Krooninen neurogeeninen tulehdus herkistää syöttösolut ja aiheuttaa pysyvän häiriön kipua aistivien C-hermosäikeiden toiminnassa.[46]

Riskitekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikunnan liian vähäinen määrä sekä myös määrältään tai kuormitukseltaan liiallinen fyysinen aktiivisuus heikentävät tulehdustauteja ehkäisevää immuunipuolustusta. Liian raskaan fyysisen aktiivisuuden on havaittu esimerkiksi vähentävän imusolujen eli lymfosyyttien määrää sekä aiheuttavan niiden toimintahäiriön, pienentävän T-solujen suhdetta ja vähentävän syljessä esiintyvän immunoglobuliini A:n määrää.[47] Raskasta tai pitkäkestoista liikuntaa harrastavilla esiintyykin puolta enemmän ylähengitysteiden tulehduksia kuin niillä, jotka eivät harrasta liikuntaa[48].

Aliravitsemus tai puutteellinen ruokavalio heikentävät etenkin ikääntyneiden ihmisten immuunipuolustusta[49]. Glymfaattisen järjestelmän aivoista huuhtomia kuona-aineita poistavat aivokalvon imusuonet alkavat myös toimia heikommin ihmisen vanhetessa[50].

Sillä väestöryhmällä, joka nautti vähintään kerran päivässä ranskalaisten perunoiden ja kananugettien kaltaista upoppaistettua ruokaa, esiintyy noin kolme kertaa enemmän haavaista paksusuolen tulehdusta kuin niillä, jotka eivät syö lainkaan uppopaistettua ruokaa[51].

Myös liiallisen stressin on havaittu heikentävän immuunipuolustusta[52]. Tämä saattaa liittyä siihen, että rentoutumisen ja levon aikana toimiva parasympaattinen hermojärjestelmä aktivoi immuunipuolustuksen T-soluihin kuuluvia tappaja- ja auttajasoluja[53].

Osalla ihmisistä on sellaiset geenit, että jokin tartuntatautina alkanut tulehdus aiheuttaa heillä tavallista helpommin kivuliaita nivelsairauksia. Esimerkiksi eräät kudostyypit eli kudosrakenteiden perinnöllisesti määräytyneet ominaisuudet lisäävät sairastumisriskiä. Suomalaisista 14 prosentilla omaa kudostyyppi HLA-B27:n, joka altistaa pitkittyville tai helposti uusiville reaktiivisille niveltulehduksille. Riski lisääntyy niin paljon, että yli 95 % selkärankareumaa sairastavista ja noin 80 % reaktiivista niveltulehdusta sairastavista kantaa HLA-B27 kudosantigeenia. Kantajuus selviää yleensä verikokeesta.[54][55]

Hoito ja ehkäiseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylmien tai 20-asteisten suihkujen ottaminen sekä viileissä luonnonvesissä uiminen saattavat vähentää kipua aiheuttavaa turvotusta, koska viileydellä on verisuonia supistavaa vaikutusta. Kylmähoito saattaa myös hidastaa kipua viestivien hermoimpulssien kulkua aivoihin.[56]

Parasympaattinen hermojärjestelmä aktivoi rentoutumisen ja levon aikana tulehdussairauksia ehkäsevän immuunipuolustuksen T-soluihin kuuluvia tappaja- ja auttajasoluja[57].

Etelä-Kalifornian yliopiston tutkimuksessa on todettu, että jo parin kolmen päivän vesipaasto vahvistaa kehon immuunijärjestelmää taistelussa tulehduksia vastaan. Samansuuntaisia tuloksia on saatu 19 ihmisen pilottikokeessa, jossa toteutettiin kerran tai kahdesti kuussa nelipäiväinen niukan ravinnon jakso. Vaikutukset ulottuivat muun muassa tulehdussairauksien ja luukadon ja ikääntymisen merkkien vähenemiseen sekä kognitiivisten kykyjen paranemiseen. Kyseisen tutkimuksen mukaan elimistö näyttäisi pääsevän paaston tai valvotun niukan dieetin avulla eroon immuunijärjestelmän vahingoittuneista tai vanhentuneista osista, joka johtaisi immuunijärjestelmän uusiutumiseen.[58],

Useita kertoja viikossa kohtuullisella kuormituksella harjoitettava maltillinen fyysinen aktiivisuus lisää elimistön vasta-ainetuotantoa ja aktivoi vastustuskyvyn kannalta olennaisten T- ja B-solujen toimintaa.[59] Tämä puolustusjärjestelmän akvivoituminen kestää muutaman tunnin. Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavilla ihmisillä esiintyy puolta vähemmän nuhakuumetta kuin muilla. Yhteys saattaa kuitenkin selittyä myös sillä, että tavallista terveemmät ihmiset harrastavat muita enemmän liikuntaa. Tätä selitysmallia tukee se, että puolta vähemmän nuhakuumeita sairastavat myös ne terveeksi itsensä kokevat, jotka eivät harrasta liikuntaa.[60]

Päivän jokainen ateria tuottaa länsimaalaista ravintoa nauttiville ihmisille matala-asteisen tulehdusvasteen, joka kestää yhteensä jopa 18 tuntia vuorokaudessa. Etenkin vatsan sisäisen rasvan suuri määrä aiheuttaa kyseistä tulehdusvastetta.[61]. Aterianjälkeinen verensokerin nousu lisää vapaiden radikaalien aiheuttamaa oksidatiivista stressiä ja tulehdusta sitä enemmän, mitä enemmän veren sokeripitoisuus kasvaa aterian jälkeen. Veren sokeripitoisuus nousee sitä enemmän, mitä enemmän ja mitä korkeamman glykemiaindeksin hiilihydaatteja aterialla nautitaan. Marjat, polyfenolit, C-vitamiini, kaneli, etikka, fermentoituvat hiilihydraatit ja rasva hidastavat kuitenkin verensokerin nousua. Jos taas aterialla nautitaan pelkkää hiilihydraattia, verensokeri pysyy korkealla yleensä seuraavat 2–3 tuntia. Voin ja margariinin säännöllinen käyttö vaikuttavat samalla tavalla tulehdusvasteeseen, poikkeuksena ennen vuotta 1990 käytössä olleet transrasvapitoiset margariinit, jotka lisäsivät tulehdusvastetta.[42] Aterialla nautittu maitorasva tai oliivi- tai rypsiöljy vaikuttavat kaikki yhtä paljon aterianjälkeiseen tulehdusvasteeseen[62].

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan tulehduksesta kertovaa korkeaa CRP-arvoa voi pienentää ruokavaliomuutoksin jopa kolmanneksella. Fruktoosilla tai sokerilla runsaasti makeutettujen juomien nauttiminen lisää tulehdusta suuresti. Makeutusannoksen kasvattamisella 40 grammasta 80 grammaan on kuitenkin enää vähäistä inflammaatiota pahentavaa vaikutusta. Turska, lohi, mantelit, pähkinät ja soijapavut vähentävät tulehdusta. Kala vähentää tulehdusta paljon proteiiniensa ja rasvojensa vuoksi, samoin marjat ja värikkäät hedelmät. Marja- ja hedelmätuoremehut vähentävät tulehdusta vielä paremmin kuin kaakao. Suurin osa alkoholijuomista lisää inflammaatiota, mutta esimerkiksi punaviini muodostaa poikkeuksen, sillä se vähentää tulehdusta ainakin pieninä annoksina, vaikkakin tuoremehuja vähemmän. Kuitu ei kuitenkaan vähennä inflammaatiota. Kasvikset, marjat, kala ja moni muu tulehdusta vähentävä ruoka voi lisäksi auttaa ylipainoisia laihtumaan, millä myös on usein tulehdusta vähentävää vaikutusta.[42][63]

Marjojen, hedelmien ja vihannesten sisältämien flavonoidien on todettu ehkäisevän tulehduksia[64]. Useiden flavonoidien on myös osoitettu omaavan viruksia tuhoavia vaikutuksia[65]. Flavonoidien imeytyminen suolistosta näyttää kuitenkin riippuvan glykosidiyhdisteen hiilihydraattikomponentista, minkä vuoksi sipulin sisältämä kversetiini imeytyy mutta teen ei. Tutkimuksista on saatu lisäksi viitteitä siitä, että punaviinin terveysvaikutukset saattavat johtua myös pelkästään sen sisältämästä alkoholista.[66]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Infection The Free Dictionary. (englanniksi)
  2. Selkää tukeva järjestelmä. Jaana Suni ja Annika Taulaniemi. UKK-instituutti.
  3. Treeni | Uusimmat tutkimukset osoittavat: Kylmähoito voi olla myös haitaksi lihaksen kehitykselle Helsingin Sanomat. 8.12.2020. Viitattu 16.7.2021.
  4. Miksi lihakset kipeytyvät treenin jälkeen seuraavana päivänä ja jotkut vasta sitä seuraavana päivänä? Tikis.fi. 18.2.2020. Viitattu 20.7.2021.
  5. E- ja C-vitamiinin, karotenoidien, ubikinonin ja seleenin merkitys antioksidatiivisessa puolustusjärjestelmässä www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.3.2020.
  6. Sofia Virtanen: Elimistömme syö itseään – lääketieteen Nobelin palkinto autofagosytoosin tutkijalle Tekniikkatalous. Viitattu 20.2.2020.
  7. Määritä nimeke! www.duodecimlehti.fi. Viitattu 23.10.2021.
  8. infection. The Free Dictionary, {{{Vuosi}}}. Artikkelin verkkoversio.
  9. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  10. a b c Everything you need to know about inflammation. https://www.medicalnewstoday.com/articles/248423.php
  11. Virusinfektion laukaisemat puolustusvasteet - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 28.1.2021.
  12. Eosinophil Count: Explanation and Risks Healthline. 15.6.2012. Viitattu 17.11.2020. (englanniksi)
  13. Bruce Beutler: Pathogens, Commensals, and Immunity: From the Perspective of the Urinary Bladder. Pathogens, 7.1.2016, nro 5, s. 5. doi:10.3390/pathogens5010005. ISSN 2076-0817. Artikkelin verkkoversio.
  14. Koronavirus | Tutkimus: Vanha kihtilääke kolkisiini näyttää estävän koronataudin pahenemista Helsingin Sanomat. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
  15. Terveys | Osa naisista on havainnut koronarokotteen ottamisen jälkeen häiriöitä kuukautiskierrossaan – Asiantuntija selittää, mistä ilmiössä on kyse Helsingin Sanomat. 19.7.2021. Viitattu 20.7.2021.
  16. Miksi lihakset kipeytyvät treenin jälkeen seuraavana päivänä ja jotkut vasta sitä seuraavana päivänä? Tikis.fi. 18.2.2020. Viitattu 20.7.2021.
  17. Arno Hänninen: Akuutin tulehdusreaktion immunologinen säätely www.duodecimlehti.fi. 2011;127(16):1679–87. Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 4.9.2020.
  18. Uusi näkökulma aivojen tulehdustilan säätelyyn. Itä-Suomen yliopisto.
  19. Anti-inflammatorinen eli tulehdusta vähentävä ruokavalio, 24.5.2013, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
  20. a b c d e Matala-asteinen tulehdus ja sen osoittimet (osa 1). 13. Kesäkuuta 2012. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
  21. Vyöruusu Rokotepalvelu. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
  22. Timo Vesikari: Vyöruusurokotus www.duodecimlehti.fi. 2017;133(8):717-8. Viitattu 12.10.2021.
  23. Tulehdussolut tunkeutuvat verisuonen solujen läpi. Hamilo Marko. Helsingin Sanomat 14.2.2006. (Käyttäjätunnuksella).
  24. The Role of Copper and Zinc Toxicity in Innate Immune Defense against Bacterial Pathogens. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4521016/#FN1
  25. a b Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 314. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-x.
  26. selkä- ja hartiasärky www.terve.fi. 27.10.2006. Viitattu 11.12.2020.
  27. a b Janinan uhkaava hammastulehdus säikäytti – suu- ja leukakirurgi kertoo, mitä juurihoidetun hampaan alla voi lymytä www.iltalehti.fi. Viitattu 11.10.2021.
  28. Mitä tarkoittaa fluktuoi? vastaukset.fi. Viitattu 7.4.2021.
  29. J. Magarian Blander, Miriam B. Torchinsky, Laura Campisi: Revisiting the old link between infection and autoimmune disease with commensals and T helper 17 cells. Immunologic research, 2012-12, nro 54, s. 50–68. PubMed:22460741. doi:10.1007/s12026-012-8311-9. ISSN 0257-277X. Artikkelin verkkoversio.
  30. Joka kuudes syöpä johtuu infektiosta Teveysportti. Viitattu 10.2.2021.
  31. Synnytettyjen poikalasten määrä yhteydessä vanhusten tulehdustilan nousuun. Potilaan lääkärilehti 02.03.2015. [vanhentunut linkki]
  32. Kasvatus & Aika 3 (4) 2010, 25–41: Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ja sairaaloiden kehittyminen. http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/3/4/suomente.pdf
  33. Early Treatment for Brain Inflammation Could Prevent Schizophrenia, Study Finds. Peter Dockrill. 20. lokakuuta 2015.
  34. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  35. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  36. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)
  37. Ientulehduksella on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin Sydänliitto. Viitattu 25.6.2020.
  38. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  39. Yksi molekyyli voi aiheuttaa koko kehon tulehduksen www.iltalehti.fi. Viitattu 26.11.2021.
  40. Endotoksemia on yhteydessä epäsuotuisaan aineenvaihduntaprofiiliin Hammaslääkäri. 5.3.2021. Viitattu 26.11.2021.
  41. Yksi molekyyli voi aiheuttaa koko kehon tulehduksen www.iltalehti.fi. Viitattu 26.11.2021.
  42. a b c d Anti-inflammatorinen eli tulehdusta vähentävä ruokavalio, 24.5.2013, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
  43. Dietary factors and low-grade inflammation in relation to overweight and obesity., Br J Nutr. 2011 Dec;106 Suppl 3:S5-78. doi: 10.1017/S0007114511005460.
  44. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  45. Science Magazine Inflammation Bares a Dark Side, 17. joulukuuta 2010. Couzin-Frankel, 330 (6011): 1621.
  46. Kroonisen eturauhastulehduksen eli lantion kiputilan lääkehoito Kroonisen eturauhastulehduksen eli lantion kiputilan lääkehoito. Viitattu 7.2.2021.
  47. Liika liikunta syö vastustuskykyä Hyvä Terveys. 1.12.2011. Viitattu 13.11.2020.
  48. Stephen A. Martin, Brandt D. Pence, Jeffrey A. Woods: Exercise and Respiratory Tract Viral Infections. Exercise and sport sciences reviews, 2009-10, nro 37, s. 157–164. PubMed:19955864. doi:10.1097/JES.0b013e3181b7b57b. ISSN 0091-6331. Artikkelin verkkoversio.
  49. Stressi voi altistaa flunssalle. Helsingin Sanomat 22.8.2020: D 15.
  50. Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa. Helsingin Sanomat 21.10.2019. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006278075.html
  51. Neeraj Narula, Emily C. L. Wong, Mahshid Dehghan, Andrew Mente, Sumathy Rangarajan, Fernando Lanas: Association of ultra-processed food intake with risk of inflammatory bowel disease: prospective cohort study. BMJ, 15.7.2021, nro 374, s. n1554. PubMed:34261638. doi:10.1136/bmj.n1554. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
  52. Stressin elinvaikutuksien mittaaminen www.duodecimlehti.fi. Viitattu 13.11.2020.
  53. The Immune System Under the Regulation of the Autonomic Nervous Systemhttps://link.springer.com/chapter/10.1007/978-4-431-65892-4_15
  54. HUSLAB - Kudosantigeeni B27 lymfosyyteistä huslab.fi. Viitattu 11.10.2021.
  55. Niveltulehdus (artriitti) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 11.10.2021.
  56. Cold shower benefits www.medicalnewstoday.com. 12.7.2019. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
  57. The Immune System Under the Regulation of the Autonomic Nervous Systemhttps://link.springer.com/chapter/10.1007/978-4-431-65892-4_15
  58. Yllättävä löytö voi tuoda apua syöpähoitoihin: Paasto uudistaa immuunijärjestelmää. Kari Tyllilä, Suomen Kuvalehti.
  59. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :1 ei löytynyt
  60. Exercise 'can prevent a cold', a study shows BBC News. 2.11.2010. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
  61. https://academic.oup.com/ajcn/article/114/3/1028/6293856
  62. Reijo Laatikainen: Sokeri, fruktoosi, tärkkelys, viljat ja tulehdus (osa 3) PRONUTRITIONIST. 29.8.2012. Viitattu 4.8.2020.
  63. Reijo Laatikainen: Sokeri, fruktoosi, tärkkelys, viljat ja tulehdus (osa 3) PRONUTRITIONIST. 29.8.2012. Viitattu 4.8.2020.
  64. Tiede todistaa: Omena voi oikeasti pitää lääkärin loitolla - kukaan ei tiedä, mihin vaikutus perustuu. 16.08.2019. https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f77ef76d-7464-4c84-90c4-d65a22d55838
  65. Tutkijat löytäneet uutta tietoa syöpäsolujen hillitsemiseksi. 2.6.2009. https://yle.fi/uutiset/3-5259986
  66. Flavonoidit ja punaviiniparadoksi. https://www.duodecimlehti.fi/duo50346

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tulehdus.