Vyöruusu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vyöruusu
Vyöruusun ihottumaa kaulassa.
Vyöruusun ihottumaa kaulassa.
ICD-10 B02

Vyöruusu (lat. herpes zoster) on erittäin kivulias rakkulaihottuma. Vyöruusu esiintyy tyypillisesti nimensä mukaisesti vyömäisenä keskivartalon iholla jommallakummalla (ei molemmilla) vartalon puolella kehon keskilinjaan rajoittuen. Vyöruusu ja bakteerin aiheuttama ruusu ovat eri sairauksia.

Patofysiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vyöruusun aiheuttaa sama herpesviruksiin kuuluva varicella-zostervirus, joka aiheuttaa lapsena vesirokon lähes jokaiselle. Vesirokon sairastamisen jälkeen virus jää elimistöön latentiksi aivo- ja selkäydinhermojen takajuurten tumakkeisiin. Myöhemmin aikuisiällä virus voi aktivoitua esimerkiksi stressin vaikutuksesta ja aiheuttaa iholle vyöruusun. Myös auringon ultraviolettisäteilyn on todettu lisäävän sairastumisen riskiä.[1]

Diagnosointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmiten diagnoosi voidaan tehdä oireiden perusteella. Epäselvissä tapauksissa diagnoosi voidaan varmistaa osoittamalla virusantigeenin läsnäolo ihorakkulan soluissa.[2][3]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vyöruusu rauhoittuu useimmiten itsekseen. Vyöruusua voidaan hoitaa tietyillä viruslääkkeillä, jos hoito päästään aloittamaan kolmen vuorokauden kuluessa rakkuloiden ilmaantumisesta. Tätä myöhemmin aloitetusta hoidosta ei juuri ole apua. Hoito nopeuttaa rakkuloiden parantumista ja vähentää jälkisäryn ilmaantumista. Vyöruusun aiheuttamaa särkyä ja jälkisärkyä voidaan lievissä tapauksissa lievittää normaaleilla tulehduskipusärkylääkkeillä, mutta hankalat tapaukset vaativat hermovauriokipuun tarkoitettuja lääkkeitä. Vyöruusun hoidossa voidaan käyttää seuraavia lääkeaineita; asikloviiri, valasikloviiri tai famsikloviiri.

Komplikaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisin komplikaatio on ihottuman häviämisen jälkeen kehittyvä hermoperäinen kipu alueella jossa vyöruusu oli. Tämä ns. postherpeettinen neuralgia saattaa kestää kuukausia, jopa vuosiakin. Harvinaisempia komplikaatioita ovat aivotulehdus ja aivokalvontulehdus.[2][3]

Vyöruusun on todettu tutkimuksissa lisäävän riskiä sairastua MS-tautiin 4-kertaisesti vuoden sisällä vyöruususta.lähde?

Rakkulavaiheessa oleva vyöruusu voi tartuttaa vesirokkoviruksen sellaisiin henkilöihin, jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet. Erityisen vaarallista tämä on raskaana oleville naisille.

Epidemiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vyöruusun ilmaantuvuus on 2-5 tapausta tuhatta asukasta kohden vuodessa. Tauti on yleisin 60-80 vuotiailla, mutta voi esiintyä kaiken ikäisillä.[2]

Vyöruusun kehitys
1. päivä 2. päivä 5. päivä 6. päivä
ShinglesDay1.JPG ShinglesDay2 ed.JPG ShinglesDay5 ed.JPG ShinglesDay6 ed.JPG

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. www.ncbi.nlm.nih.gov
  2. a b c Hedman, Heikkinen, Huovinen, etc: Mikrobiologia 1: Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet, s. 538-545. Helsinki: Duodecim, 2012. ISBN 978-951-656-256-1.
  3. a b Hannuksela, Matti: Vyöruusu terveyskirjasto. 8.4.2015. Duodecim. Viitattu 28.3.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]