Meningokokki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neisseria meningitidis
Neisseria meningitidis-bakteeri mikroskoopissa
Neisseria meningitidis-bakteeri mikroskoopissa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Bakteerit Bacteria
Pääjakso: Proteobacteria
Luokka: Betaproteobacteria
Lahko: Neisseriales
Heimo: Neisseriaceae
Suku: Neisseria
Laji: N. meningitidis
Kaksiosainen nimi
''Neisseria meningitidis''
(Albrecht and Ghon 1901) Murray 1929
Synonyymit

Meningokokki

Seroryhmät
Seroryhmä A

Seroryhmä B
Seroryhmä C

Katso myös
 Commons-logo.svg Meningokokki Commonsissa


Meningokokki (Neisseria meningitidis) on tunnetuin bakteeriperäisen aivokalvontulehduksen eli bakteerimeningiitin aiheuttaja.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neisseria meningitidis on gramnegatiivisesti värjäytyvä bakteeri. Sen uloin kerros koostuu sokeriketjuista. Kapselin alla on ulkokalvo, joka on lähinnä proteiineja ja lipopolysakkaridia eli endotoksiinia. Meningokokki pystyy muuntelemaan solun pinnan rakenteita, mikä mahdollistaa sen jakamisen serologisiin ryhmiin sekä sero-, ala- ja immunotyyppeihin. Seroryhmiä on 13, mutta 90 prosenttia taudeista on A-, B-, tai C-ryhmien aiheuttamia. Seroryhmän tunnistaminen kertoo, onko juuri sitä tyyppiä vastaan saatavissa rokotetta.

Tunnistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Immuunipuolustuksen vasta-aineet kehittyvät ennen kaikkea kapselin polysakkarideja kohtaan. Varsinkin pienillä lapsilla vasta-aineet kapselipolysakkarideihin kehittyvät hitaasti ja niitä myös syntyy vain vähän. Tämä osaksi selittää sen, että meningokokkitautia on suhteellisesti eniten pienillä lapsilla.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saharan eteläpuolinen Afrikka on meningokokkitaudin endeemistä aluetta, mutta epidemioita voi puhjeta missä tahansa. Meningokokin aiheuttamaa meningiittiä on Suomessa vain vähän, noin 50 tapausta vuodessa. Näistä meningiiteistä 80 prosenttia on B-ryhmän aiheuttamia. Siihen ei ole olemassa rokotetta, sillä tämän ryhmän bakteerien pinnalla olevat polysakkaridit eivät saa aikaan immuunivastetta. A- ja C-ryhmien meningokokkeja vastaan on olemassa yhdistelmärokotteita (Meningovax A+C, Mencevax ACWY).

Taudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meningokokki aiheuttaa kahta eri tautia. Näistä meningiitti on yleisempi ja helppo diagnosoida. Se on myös helppohoitoinen ja sen tappavuus on vain 0-3 prosenttia, jos se hoidetaan nopeasti. Hoitamattomana tauti on hengenvaarallinen.

Meningokokkisepsis on vaikeampi tauti, sen tappavuus on jopa 15–80 prosenttia ja sen jälkitaudit ovat pahoja. Meningokokkisepsiksen diagnoosi on pitkälti kliininen, sen oireet ilmaantuvat nopeasti ja potilaan tila usein heikkenee silmissä. Noin 50 prosentilla meningokokkipotilaista on petekkioita.

Meningokokki voi aiheuttaa myös keuhkokuumetta, ylähengitystieinfektioita, konjunktiviittia ja septisen artriitin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]