Japanin aivotulehdus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Japanin aivotulehdus eli Japanin enkefaliitti on flaviviruksen aiheuttama, hyttysten levittämä Kaukoidän aivokuume. Tautia esiintyy Aasiassa Intiasta itään 17. leveyspiirin pohjoispuolella sadeaikana (kesä-syyskuussa) ja 17. leveyspiirin eteläpuolella ympäri vuoden.

Vähemmän kuin yksi 250:stä tartunnan saaneesta saa oireisen neurologisen sairauden. Niistä potilaista, joille kehittyy aivotulehdus, 30–40 prosenttia kuolee, ja eloon jäävistä puolelle jää pysyviä neuropsykiatrisia oireita.

Tautia vastaan on kehitetty rokote. Rokote annetaan kolmen pistoksen sarjana päivinä 0-7-30 tai nopeutettuna 0-7-14, jolloin rokotteen teho tosin laskee. Viimeisen piston jälkeen tulisi odottaa 10 päivää ennen riskialueille lähtöä. Rokotetta suositellaan niille, jotka aikovat oleskella yli kuukauden ajan taudin esiintymisalueilla epidemia-aikaan.

Tautia esiintyy harvoin turisteilla. On arvioitu, että taudin esiintymisalueella maaseudulla viikon oleskelevan matkailijan todennäköisyys saada Japanin aivotulehdus on 1/5 000–1:20 000.

Vuonna 2002 diagnosoitiin ensimmäinen suomalaisen saama Japanin aivotulehdus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen Lääkärilehti 2002;57(40):3989-3990 Heli Siikamäki, lehdistöreferaatti " Japanin enkefaliitti suomalaisella - tartunta Pekingistä"

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]