Hyttyset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hyttyset
Keltakuumehyttynen (Aedes aegypti)
Keltakuumehyttynen (Aedes aegypti)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Sääsket Nematocera
Osalahko: Culicomorpha
Heimo: Hyttyset
Culicidae
Meigen, 1818
Alaheimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Hyttyset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hyttyset Commonsissa

Hyttyset (Culicidae) ovat kaksisiipisten hyönteisten heimo, johon kuuluu monia verta imeviä lajeja. Puhekielessä hyttysiä kutsutaan usein "sääskiksi" tai "itikoiksi". Tieteellisesti kaikki hyttyset ovat sääskiä, mutta kaikki sääsket eivät ole hyttysiä: sääsket (Nematocera) ovat kaksisiipisten (Diptera) alalahko, jonka eräs heimo ovat hyttyset.

Piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimpien muiden kaksisiipisten tapaan hyttyset ovat lentäviä hyönteisiä, joilla on kaksi siipeä, väristinpari, solakka vartalo ja pitkät jalat. Useimpien lajien naaraat imevät imukärsällään verta muista eläimistä. Hyttyset etsivät uhrinsa hengityksen hiilidioksidin, ihon lämmön ja tuoksun perusteella. Hyttysten koko vaihtelee, mutta ne ovat harvoin 16 millimetriä pidempiä. Useimmat hyttyset painavat alle 2,5 milligrammaa,[1] mutta suurimmat lajit ovat jopa 10 milligramman painoisia. Useimmat kotiympäristössä tavattavat hyttyset eivät lennä yli sadan metrin matkoja, mutta hyödyntämällä ilmavirtauksia tietyt hyttyslajit voivat vaeltaa kymmenien kilometrien päähän synnyinseudultaan.[2]

Hyttysillä on suuri merkitys monien tartuntatautien, erityisesti malarian levittäjinä.[3] Yli miljoona ihmistä kuolee vuosittain hyttysten levittämiin tauteihin, joihin kuuluu malarian lisäksi denguekuume, keltakuume, erilaisia aivotulehduksia ja Länsi-Niilin virus.[4]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyttysen toukkia veden pintakalvoon kiinnittyneinä.

Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 300–1000 munaa. Munat talvehtivat ja kuoriutuvat vasta seuraavana kesänä. Vedessä elävällä toukalla ei ole jalkoja, vaan se liikkuu kiemurtelemalla takaruumistaan. Toukka luo nahkansa noin kolme kertaa, jonka jälkeen se siirtyy kotelovaiheeseen. Sekä toukka että kotelo hengittävät ilmaa takaruumiinsa hengitysputken kautta. Toukka käy läpi täydellisen muodonmuutoksen ja kehittyy hyttyseksi 2–3 viikossa. Muodonmuutoksen nopeus riippuu veden lämpötilasta.[5]

Täysikasvuinen hyttynen elää pisimmillään 3–4 viikkoa, mutta se saattaa kuolla monista eri syistä aikaisemminkin. Esimerkiksi kuivuus ja pakkanen hävittävät hyttyset nopeasti. Lisäksi hyttyset ovat monien lintujen, hämähäkkien ja sammakoiden ravintoa.

Koirashyttynen elää lyhyen elämän. Se juo vain kukkien mettä, parittelee ja kuolee. Naaras sen sijaan imee verta, jota hedelmöittyneet munat tarvitsevat kehittyäkseen. Omaksi ravinnokseen myös naaras juo kuitenkin kukkien mettä.

Alkukesän lämpö ja kosteus lisäävät hyttysten määrää.

Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyttysten heimoon kuuluu 3 alaheimoa ja 41 sukua.[6]

Suomen hyttyslajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on toistaiseksi tavattu noin neljääkymmentä eri hyttyslajia.[7][8] Tunnettuja, Suomessakin tavattavia lajeja ovat muun muassa metsähyttynen, jänkähyttynen, lehtohyttynen ja keltakuumehyttynen (Aedes aegypti).

alaheimo Anophelinae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



alaheimo Culicinae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Structure and Size of Malaria Mosquito malaria.com. Viitattu 8.5.2013.
  2. FAQ American Mosquito Control Association. Viitattu 8.5.2013.
  3. Malaria WHO. Viitattu 8.5.2013.
  4. Mosquito-Borne Diseases American Mosquito Control Association. Viitattu 8.5.2013.
  5. Biology American Mosquito Control Association. Viitattu 8.5.2013.
  6. Culicidae ITIS. Viitattu 8.5.2013.
  7. Pirkka Utrio (1977) "A checklist of Finnish mosquitoes (Diptera, Culicididae) including Aedes annulipes, new to Finland". Notulae Entomologicae 57:130–132
  8. Juhani Itämies: Pistämätön hyttyskirja. F-Kustannus 2007 ISBN 9789524611275

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]