Niveljalkaiset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Niveljalkaiset
Äyriäisiin kuuluva laji jokirapu (Astacus astacus).
Äyriäisiin kuuluva laji jokirapu (Astacus astacus).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset
Arthropoda
Latreille, 1829
Nykyiset alajaksot ja luokat
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Niveljalkaiset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Niveljalkaiset Commonsissa

Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso. Niveljalkaisiin kuuluvia lajeja tunnetaan jo yli miljoona, mutta niitä arvellaan olevan vielä paljon enemmän. Arvioidaan, että kaikista nykyään elävistä eläinlajeista jopa 85 % on niveljalkaisia. Niveljalkaisilla on kuoriosa ja parilliset raajat. Niveljalkaisiin kuuluvat muun muassa trilobiitit, hämähäkkieläimet, äyriäiset, hyönteiset ja tuhatjalkaiset.[1]

Termi niveljalkainen eli latinaksi arthropod on johdettu Kreikan kielen sanasta kreik. ἄρθρον árthron, ”nivel”, ja kreik. πούς pous (genetiivi podos), ”jalka”. Sen esitteli 1845 saksalainen eläintieteilijä Karl Theodor Ernst von Siebold (1804-1885).[2]

Eteläntytönkorennon nivelikäs takajalka.

Niveljalkaisille on ominaista kitiinipitoinen suojaava tukirunko, jonka sisäpintaan lihakset ovat kiinnittyneet. Kitiinirunko ei pysty laajenemaan, joten niveljalkaisten on siis aika ajoin ”luotava nahkansa”, jotta ne voivat kasvaa.[3] Ruumis koostuu jaokkeista, joiden välissä on nivelet. Jaokkeissa on yleensä jalkoja tai muita ulokkeita, joissa on myös nivel, joista koko pääjakso on saanut nimensä.[1] Ruumiin nivelten parillisista hermosolmukkeista ja niitä yhdistävistä pituussuuntaisista hermosyistä koostuu vatsapuolella sijaitseva hermorunko eli vatsaydin. Niveljalkaisten verenkierto on avoin. Putkimainen sydän ja siihen liittyvä verisuonisto sijaitsee selkäpuolella. Hengityselimistö on maalla yleensä ilmaputkisto, vedessä kidukset.[3]

Vallitsevana on suvullinen lisääntyminen, mutta suvutonta lisääntymistä tavataan myös.

Niveljalkaiset jaetaan yleensä neljään alajaksoon: Kuusijalkaiset (Hexapoda), leukakoukulliset (Chelicerata), tuhatjalkaiset (Myriapoda) ja äyriäiset (Crustacea).[1]

Useimmat niveljalkaiset ovat pienikokoisia. Ne voivat kasvaa kohtalaisen kokoisiksi vain meressä, missä vesi antaa niiden tukirungolle lisätukea. Merten niveljalkaisista suurin on jopa 20 kiloa painava jättiläistaskurapu. Maalla elävät hyönteiset tai hämähäkit eivät paina aikuisina yli sataa grammaa, mutta yhden kovakuoriaislajin toukka on yli 200-grammainen.[1]

Niveljalkaisia tavataan lähes kaikkialla maapallolla, jopa 4000 metrin syvyydessä merissä ja yli 6700 metrin korkeudessa vuorilla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Robert D. Barnes: Arthropod Encyclopedia Britannica. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
  2. Douglas Harper: Arthropoda (n.) Online Etymology Dictionary. Viitattu 11.9.2017. (englanniksi)
  3. a b Etälukio: Eliöryhmien runsaus Viitattu 16.9.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.