Meripihka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Meripihkan vangiksi jäänyt hyönteinen.
Borneon meripihkaa Malesian Sabahista.
Noin 50 miljoonaa vuotta vanhaa Itämeren meripihkaa.

Meripihka on 20–100 miljoonaa vuotta sitten kasvaneiden havupuiden kivettynyttä pihkaa, joka on kerrostunut meren pohjaan. Sieltä sitä huuhtoutuu myrskyjen jälkeen rannoille. Euroopassa meripihkalla viitataan usein Itämeren ja Pohjanmeren rantojen meripihkaan.

Meripihkaa kutsutaan joskus keltaiseksi ambraksi ja kaskelotin suolistosta saatavaa ambraa harmaaksi ambraksi, vaikka ne ovat aivan eri aineita. Yhteistä ambralle ja meripihkalle on vain se, että molempia kerätään merestä ja rannoilta.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikaudelta saakka meripihkaa on saatu erityisen runsaasti nykyisten Liettuan ja Kaliningradin alueen rannoilta. Sitä käytettiin mm. korujen raaka-aineena. Suomessa raakameripihkaa on löydetty pieneltä alalta pellolta Inkoosta, lisäksi on muutamia hajalöytöjä Paraisilta ja Nauvosta. Mahdollisesti jäät ovat kuljettaneet sitä jostain eteläisemmältä Itämereltä. Suomesta meripihkaa on löydetty myös kivikautisilta asuinpaikoilta, kuten Yli-Iin Kierikistä. Meripihkaa kutsutaan myös nimellä kivikauden kulta.

Kreikkalaiset ja roomalaiset hankkivat arvostamansa meripihkan vaihtamalla sitä metalleihin ja pronssiesineisiin. Meripihka oli tärkeä vaihdon väline tuohon aikaan. Useiden kielten sähköä tarkoittava sana tulee kreikan kielen meripihkaa merkitsevästä sanasta elektron, sillä meripihka sähköistyy helposti hangattaessa.

Uskomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissakin Keski-Euroopan maissa on tapana ostaa lapsille hampaiden puhkeamisen aikaan meripihkahelmet. Meripihka vähentää vanhan tarun mukaan hampaiden puhkeamisen kipuja. Meripihkan on uskottu parantavan myös virtsarakon ja vatsan vaivoja sekä keuhkoputkentulehdusta.[2]

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dominikaanisen tasavallan meripihka on erityisen kuuluisa 15–45 miljoonaa vuotta vanhoista hyönteissulkeumista. Dominikaanisen tasavallan meripihka on peräisin Hymanaea protera -puulajin pihkasta. Vuonna 2007 Harvardin yliopiston tutkija Ramírez Santiagon tutkijaryhmä löysi Dominikaanisen tasavallan vesiltä meripihkaa, jossa oli jäännös 15–20 miljoonan vuoden takaisesta orkideasta. Löytö antoi tutkijoille uuden käsityksen orkidean historiasta. Meripihkaa on löydetty ympäri Itämeren aluetta. Esiintymiä on löydetty myös Myanmarista, Kauko-Idästä, Kanadasta, Yhdysvalloista, Afrikasta ja Oseaniasta.[2]

Väri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meripihka voi vaihdella väriltään valkoisesta mustaan. Yleisimmät värit ovat keltaisen eri sävyt, ruskea, punainen ja vihreä. Dominikaanisesta tasavallasta ja Baltiasta tunnetaan myös harvinaista sinistä meripihkaa. Meripihka liukenee kloroformiin, alkoholiin ja eetteriin ja se kelluu suolavedessä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta meripihka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tiede-lehti 8/2007

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 23. WSOY, 1958.
  2. a b ”Meripihka”, Jalokivien maailma, s. 160. Tšekinkielinen alkuteos, suomennettu saksankielisestä laitoksesta. Suom. Kalle Taipale. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22706-4.